Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

5.6.2026 08:50 ・ Päivitetty: 5.6.2026 08:50

Demariedustajat: Hallituksen into leikata hyvinvointialueilta on loputon – ”Seuraukset näkyvät ihmisten arjessa”

DEMOKRAATTI / VIRPI KIRVES
Lähes kaikki valiokunnan kuulemat asiantuntijat arvioivat, että rahoituslain muutos heikentää hyvinvointialueiden mahdollisuuksia järjestää lakisääteiset palvelut.

SDP:n sote-valiokunnan edustajat muistuttavat kannanotossaan, että Petteri Orpon (kok.) hallitus leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta jo kolmatta kertaa. Nyt pöydällä on ennätysmäärä euroja.

Demokraatti

Demokraatti

Kannanotossa kerrataan, että valiokunnassa opposition edustajat esittivät rahoituslain säästöistä luopumista, mutta hävisi äänestykset. Käsittelyn päätteeksi oppositio esitti koko esitetyn rahoituslain hylkäämistä.

– Hyvinvointialueet odottivat rahoituslain muutokselta ratkaisuja, jotka vahvistaisivat hyvinvointialueiden mahdollisuuksia turvata ihmisten tarvitsemat palvelut. Sen sijaan hallitus tuo eduskuntaan jo kolmannen kierroksen sote-leikkauksia, tällä kertaa ennätyssuurena 388 miljoonan euron kokonaisuutena, kansanedustaja Krista Kiuru sanoo tiedotteessa.

Merkittävin muutos kohdistuu palvelutarpeen kasvun huomioimiseen hyvinvointialueiden rahoituksessa. Hallitus esittää, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukseen perustuvan mallin mukaisesta palvelutarpeen kasvusta huomioitaisiin jatkossa vain 60 prosenttia nykyisen 80 prosentin sijaan. Lisäksi määräaikaisesta 0,2 prosenttiyksikön korotuksesta luovuttaisiin.

– Kyse ei ole mistään teknisestä tarkistuksesta, vaan säästötoimesta. Hallitus leikkaa etukäteen rahaa tulevista tarpeista samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa, kansanedustaja Kim Berg sanoo.

Kansanedustaja Ville Merisen mukaan kukaan ei ole kyseenalaistanut THL:n palvelutarvearvioita.

– Päinvastoin: asiantuntijat ovat toistuvasti varoittaneet siitä, että palvelutarpeen kasvu on todellinen ja kasvava ilmiö. Silti hallitus päättää rahoittaa siitä vain osan, Merinen kommentoi.

Lisää aiheesta

OPPOSITION mukaan lähes kaikki sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausunnon antaneet asiantuntijatahot arvioivat, että muutos heikentää hyvinvointialueiden mahdollisuuksia järjestää lakisääteiset palvelut.

– Kun rahoitus ei seuraa väestön ikääntymistä eikä kasvavia palvelutarpeita, seuraukset näkyvät ihmisten arjessa. Jonot kasvavat, henkilöstön kuormitus lisääntyy ja ongelmat siirtyvät yhä useammin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, myös kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) korostaa tiedotteessa.

Hallitus esittää myös muutoksia palvelutarpeen arvioinnissa käytettäviin tekijöihin. Opposition mukaan muutokset lisäävät epävarmuutta tilanteessa, jossa hyvinvointialueet tarvitsevat ennustettavuutta ja vakautta.

KANNANOTON mukaan valiokunnan oppositioedustajien tavoitteena oli turvata hyvinvointialueiden mahdollisuudet vastata kasvavaan palvelutarpeeseen. Oppositio esitti, että palvelutarpeen etukäteisestä rahoittamisesta ei tule leikata, vaan noudattaa THL:n esittämää palvelutarvetta.

Kuitenkin hallituspuolueiden edustajat hylkäsivät muutosesitykset äänin 9-8.

– Hallituspuolueiden niukka enemmistö päätti sivuuttaa asiantuntijoiden varoitukset. Hallitus on valmis ottamaan merkittävän riskin palveluiden saatavuuden kustannuksella, kansanedustaja Aki Lindén sanoo.

Myös 0,2 palvelutarpeen lisäprosentin leikkaus päädyttiin esittämään poistettavaksi niukalla 9-8 enemmistöllä.

– Viime hallituskaudella haluttiin varmistaa, että palvelutarve olisi soteuudistuksessa arvioitu riittävällä tavalla. Merkittävä palvelutarpeen kasvu 2020-luvun lopulla vaati, että tarpeet huomioidaan realistisesti myös rahoituslaissa. Nyt Orpon hallitus on silti päättänyt, että vaikka palvelutarve on sama, riittävää rahoitusta ei anneta säästösyistä, Krista Kiuru kommentoi.

SDP:N edustajat vaativat, että rahoituslain muutokset on toteutettava tavalla, joka ei vaaranna yksittäisten alueiden palveluja eikä rankaise alueita, jotka ovat hoitaneet talouttaan vastuullisesti.

Nyt palvelutarpeen kasvun leikkaukset ja siirtymätasauksen porrastus rokottavat erityisesti alueita, joilla ei muutenkaan ole tarpeeksi rahaa.

– Esimerkiksi Satakunnan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon hyvinvointialueilla hidas kasvu johtuu asukasluvun vähentymisen ohella muun muassa voimassa olevan lain mukaisen siirtymätasauslisän porrastumisesta. On käsittämätöntä, että hallitus haluaa tietoisesti vaarantaa näiden alueiden palvelut leikkaamalla lisää alueilta, jotka eivät muutoinkaan saa riittävää rahoitusta palveluiden turvaamiseen, sanoo kansanedustaja Suna Kymäläinen.

Hallituksen esityksessä siirretään yhä suurempi osa siirtymätasauksien kustannuksista hyvinvointialueiden kannettavaksi. Opposition mukaan tämä merkitsee käytännössä uusia säästöpaineita alueille.

– Erityisen huolestuttavaa on, että hallitus kohdistaa leikkauksia myös niihin alueisiin, jotka ovat onnistuneet tasapainottamaan talouttaan. Tämä heikentää koko rahoitusjärjestelmän kannustavuutta ja lähettää väärän viestin hyvinvointialueille, kansanedustaja Hanna Laine-Nousimaa toteaa.

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU