Tällä hallituskaudella on ollut harvinaista, että koko oppositio on yhteisessä rintamassa. Torstaina oppositio vetosi pääministeri Petteri Orpoon (kok.), että tämä aloittaisi parlamentaarisen yhteistyön sosiaali- ja terveydenhoidon ongelmien ratkomiseksi ja että hyvinvointialueet saisivat lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen. Nyt jälkimmäisen takaraja on ensi vuoden loppu.

Lindtman ei halunnut lyödä ennakkoon lukkoon, kuinka pitkää lisäaikaa oppositio ehdottaisi. Hän korosti, että tärkeintä olisi saada etenkin pahimmassa taloustilanteessa olevien alueiden ”kriisikierre” poikki.

– Tämä lisäaika ja tilanteen rauhoittaminen on se, mitä tarvitaan tässä ja nyt. Pidemmän aikavälin toimet ovat niitä, joihin olemme esittäneet ratkaisuja tuolla salissa ja esitämme varmasti jatkossakin, mutta parlamentaarisessa yhteistyössä niitä olisi helpompi viedä eteenpäin. Oppositio tarjoaa nyt Orpolle ja hallitukselle aidosti yhteistyön kättä, ei syyttelyä eikä painostusta puolin eikä toisin, hän sanoi medialle tiedotustilaisuudessa.

– Kun katsoo, miten hiki hatussa ja äärirajoilla siellä tehdään töitä, alueet tarvitsevat pikemmin rohkaisevaa ja rauhoittavaa viestiä.

– Se on johtanut monin paikoin paitsi peruspalvelujen kriisiin myös tempoiluun: ensin vaaditaan tiukkoja leikkauksia, sitten annetaan vähän löysää, kunnes ollaan taas vaatimassa lisäleikkauksia. Toiminnan järkevä suunnittelu ja velvoitteiden täyttäminen on paljon helpompaa, jos niiden tukena on johdonmukainen politiikka ja realistiset raamit.

KESKUSTAN puheenjohtaja Antti Kaikkonen muistutti hyvinvointialueilla olevan kyse lain takaamista peruspalveluista, jotka koskevat yhdenvertaisesti kaikkia kansalaisia.

– Nyt osa alueista ovat mahdottomassa tilanteessa. Ne joutuvat päättämään, rikkovatko perustuslakia, joka takaa sosiaali- ja terveyspalvelut, vai rahoituslakia, joka edellyttäisi käytännössä jopa kymmenien prosenttien henkilöstöstä irtisanomista. Tällainen tilanne on vakava ja kestämätön, eikä kenenkään etu.

Liike Nytin Harry Harkimo ehdotti, että ne hyvinvointialueet, joiden rahoitus on määritelty väärin perustein, tekisivät kantelun oikeuskanslerille.

Harkimo viittasi erilaisiin ja osin virheellisiin tapoihin kirjata diagnooseja, minkä vuoksi vuosien 2023-2025 rahoituksessa osa alueista ei ole saanut riittävästi tarveperusteista rahoitusta, ja osa on taas saanut sitä liikaa.

PÄÄMINISTERI Orpo kommentoi aiemmin tänään eduskunnassa medialle, että hyvinvointialueiden tilannetta tulee voida arvioida yli vaalikausien. Rahoituslakiin on hänen mukaansa tulossa ”korjauksia”, joita valmistellaan kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) johdolla.

Näkemyksiä odotetaan Orpon mukaan myös sosiaali- ja terveysministeriön alivaltiosihteeriltä Marina Erholalta, jonka kokonaisarvio hyvinvointialueiden tilanteesta ja reformin etenemisestä valmistunee joulukuun puolivälissä. Eduskunnan kevätistuntokausi alkaa helmikuussa.