Vaalissa ovat vastakkain konetekniikkaa ja johtamista opiskeleva Mikkel Näkkäläjärvi, 25, Rovaniemeltä, ja oikeustieteen ylioppilas Matias Mäkynen, 25, Vaasasta.

Demokraatti esitti heille poliittisia ja henkilökohtaisia kysymyksiä.

Millainen on nuorisojärjestön suhde emopuolueeseen ja sen johtoon?

Mikkel: Demarinuorten tehtävä on tehdä pitkälle tulevaisuuteen meneviä avauksia, vaikka ne eivät heti nauttisikaan laajaa kansansuosiota. Tarvittaessa puoluetta pitää tuoda myös tähän päivään ja olla kriittinen mutta aina niin, että tarjoaa paremman vaihtoehdon.

Matias: Avoimuus. Demarinuorten pitää näyttää puolueelle esimerkkiä. Tässä, jos jossain on sellainen toimintatapa, joka työntää ihmisiä ulos puolueesta eikä siihen ole varaa. Yksikään puheenjohtaja tai luottamushenkilö ei ole sen arvoinen, että toinen puoli ajetaan junttaamalla ulos liikkeestä.

Mikkel: Avoimuus. Junttaamista esiintyy yleensä silloin, kun kyse on henkilövalinnoista. Ajattelen itse niin, että demarinuorten liittokokouksessa on kyse muustakin kuin Matiaksesta ja minusta. Siinä on kysymys koko järjestöstä. Tässä on erinomainen mahdollisuus meille muuttaa toimintakulttuuria.

Onko SDP enemmän arvo- vai etujärjestöpuolue?

Mikkel: Arvopuolue ilman muuta. Joidenkin ryhmien etujen ajamisesta pitäisi uskaltaa mennä kokonaisuutta hyödyttävään politiikkaan. Otetaan esimerkiksi energiapolitiikka, jossa ei siirrytä uusiutuvaan energiaan tarpeeksi nopeasti. Poliitikkojen pitäisi uskaltaa ajatella, että vaikka suomalainen Neste siirtymässä kärsisikin, se olisi silti viisasta tehdä, että maailma pelastuisi.

Matias: Arvopuolue. Kun arvoja sovelletaan käytäntöön, niin tietyt ryhmä kuten heikompiosaiset ja työntekijät hyötyvät. Kyllä se arvoista lähtee eikä minkään tietyn ryhmän miettimisestä.

Miten nuoret saadaan kiinnostumaan puoluepolitiikasta?

Mikkel: Puolueiden pitäisi pitää lupauksensa paremmin ja herättää luottamusta. Olla uskottavia ja puhua nuoria kiinnostavista tulevaisuuden kysymyksistä sen sijaan, että pelkästään vastustetaan hallituksen esityksiä.

Matias: Ihmiset tulevat puolueisiin vaikuttaakseen ja puolueiden pitää näyttää siltä, että mukana olemisella on yhteiskunnallista vaikutusta. Osallistumisen mallit ja muodot ovat meillä aika vanhentuneita. Kokoustaminen ei kauheasti houkuta suurempaa joukkoa vaan meidän pitäisi olla avoimemmin ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa ja keskustella siellä missä ihmiset jo nyt ovat.

Pitäisikö 16-vuotiailla olla äänioikeus kuntavaaleissa?

Mikkel: Kyllä pitäisi, kaikissa vaaleissa. Jos vaikutusmahdollisuus tarjotaan aikaisemmin, myös myöhempi yhteiskunnallinen aktiivisuus kasvaa. Lukion tai ammatillisen koulutuksen opetukseen saisi hyvin kytkettyä äänestysmahdollisuuden.

Matias: Juuri niin. Jos ensimmäinen äänestyskerta saataisiin kytkettyä toiseen asteen koulutukseen, se lisäisi myöhempääkin aktiivisuutta. Kannatan.

Elvytys vai talouskuri?

Mikkel: Elvytys. Ei tämä maa kuristamalla nouse.

Matias: Oikein kohdistettu elvytyspolitiikka.

Euroopan liittovaltio vai Fixit?

Matias: Liittovaltio uusilla vakaussäännöksillä.

Mikkel: Hyvä vastaus. Ennemmin liittovaltio ja syvempi finanssipolitiikan koordinaatio. Sitä kautta voisi vähentää köyhyyttä ja lisätä hyvinvointia mutta en näe sitä lyhellä tähtäimellä ajankohtaiseksi.

Matias: Ja työllisyystavoite inflaatiotavoitteen rinnalle.

Mikkel: Tai niinkuin Kanadassa, jossa rahapolitiikan tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen.

Pitäisikö ulkomaisille opiskelijoille olla lukukausimaksut yliopistossa?

Mikkel: Olen tehnyt vuoden töitä sen puolesta, ettei lukukausimaksuja tulisi. Maksuttomuus edistää Suomen kansainvälistymistä ja talouskasvua. Toisaalta tässä on myös kansainvälisen solidaarisuuden näkökulma.

Matias: En kannata minäkään. Tämän pitäisi olla sosialidemokraateille aika selkeä kysymys. Enemmän kysymys on, että miten ihmiset saadaan jäämään Suomeen. Myöhempää oleskelulupaa edistävät kielikysymykset pitäisi hoitaa ennemmin kuntoon, kuin miettiä maksuja.

Kumpi kuvaa itseäsi paremmin: oikeisto- vai vasemmistodemari?

Mikkel: On aina hauska, kun halutaan luokitella. Jos on pakko vastata, niin kyllä minä enemmän vasemmistodemari olen.

Matias: Niin varmaan me molemmat, mutta vasemmisto- ja oikeistodemareiksi itsensä mieltävät ovat ne jarrut tässä liikkeessä tällä hetkellä. Heidän pitäisi vähän hellittää omasta identiteettipolitikoinnistaan.

Mihin uskot?

Matias: Ihmisiin, osaamiseen ja hyvään tahtoon.

Mikkel: Siihen, että demokratia ja ihmisten vapaus tekevät parhaan mahdollisen yhteiskunnan.

Miten kateellinen olet asteikolla 1-10?

Mikkel: Kolme. Kun toimittaja kummitätini oli päässyt aikanaan haastattelemaan Wayne Gretzskyä, niin pientä kateutta heräsi pienenä jääkiekkofanina, kun minulle tämä kerrottiin. Jos ihmiset käyttäisivät itsensä kehittämiseen kaiken energian, jonka he käyttävät kadehtimiseen, niin paljon enemmän saataisiin aikaan.

Matias: Kaksi. Ei sosialidemokraattien pidä olla kateellisia kenellekään, vaan sosialidemokratian päämääränä on, että ihmiset edistyvät, menestyvät ja voivat hyvin.

Mikä oli lapsuuden  haaveammattisi?

Matias: Jalkapalloilija.

Mikkel: NHL-jääkiekkoilija.