Politiikka
20.9.2016 07:31 ・ Päivitetty: 20.9.2016 11:52
Demarinuorten puheenjohtaja ei kannata Paavo Lipposen ehdotusta
Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) on esittänyt, että saamelaisilla pitäisi olla oma kansanedustajansa eduskunnassa.
Asia on herättänyt Yle uutisten haastattelemissa Lapin kansanedustajissa niin kriittisiä huomioita kuin myönteistäkin palautetta.
Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärven mukaan Lipposen avaus on tervetullut.
– On tärkeä keskustella siitä, miten saamelaiset voidaan ottaa päätöksentekoon vahvemmin osalliseksi, hän toteaa.
Näkkäläjärvi itse on pohjoissaamelaisesta perheestä ja poromiessuvusta. Hän puhuu pohjoissaamea.
Hän ei kuitenkaan kannata saamelaiskansanedustajan valitemista. Sen sijaan saamelaiskäräjien asemaa pitäisi vahvistaa.
– Muutettaisiin lainsäädäntöä niin, että saamelaisia koskevissa asioissa neuvoteltaisiin aina saamelaiskäräjien kanssa. Lisäksi, onko meillä valtionhallinnossa riittävästi saamelaisuuden asiantuntemusta?, hän kysyy.
Lisää aiheesta
Näkkäläjärvi toteaa, että esimerkiksi valiokuntakäsittelyssä ja valmistelutyössä pitäisi huomioida enemmän saamelaiskäräjien kantoja.
– Saamelaiskäräjät on saamelaisten itse demokraattisesti valitsema hallintoelin. Eduskunnan ja hallituksen pitäisi tarkasti kuunnella mitä mieltä se on asioista.
Näkkäläjärvi näkee myös, että jos eduskunnassa olisi vain yksi saamelaisedustaja, olisi vaara, että kaikki saamelaisuuteen liittyvät asiat ulkoistettaisiin hänelle. Vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen sekä yhdenvertaisuuden toteutumisen asioiden pitäisi kuitenkin olla kaikkien kansanedustajien ajamia asioita.
Tällä hetkellä saamelaisia ei ole eduskunnassa. Entiset kansanedustajat Janne Seurujärvi (kesk.) ja Heikki Autto (kok.) ovat saamelaisia.
Faktat selville totuuskomissiossa.
Saamelaiskäräjät ja syrjintävaltuutettu ovat ilmaisseet Ruotsissa halunsa perustaa totuuskomissio selvittämään ja tuomaan julkisuuteen saamelaisten historiassa kokemat vääryydet. Totuus- ja sovintokomission perustaminen on noussut esille Suomessakin Ruotsin keskustelun myötä.
Suomen Saamelaiskäräjien tavoitteena on asettaa tällä vaalikaudella totuus- ja sovintokomissio selvittämään ja paljastamaan saamelaisten historiassa kokemia vääryyksiä.
Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen. Hän kysyy, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin saamelaiskäräjien ehdotuksen mukaisen komission perustamiseksi.
– Pidän hyvänä ideana, että selvitetään ja tasapuolisesti kuunnellaan eri osapuolia. Saamelaisia koskevaan lainsäädöntöön liittyvä keskustelu on ollut ristiriitaista. Kuitenkin jo viime hallituksella oli tavoitteena ILO 169 -sopimuksen ratifiointi. Kun faktat selvittäisi totuuskomission avulla, tämäkin ratifiointi voitaisiin viedä loppuun, Mikkel Näkkäläjärvi toteaa.
Emma Kari muistuttaa, että Suomi on Ruotsin ja Norjan tapaan pyrkinyt sulauttamaan saamelaisia valtaväestöön. Saamelaislapsia pakkosuomalaistettiin sotien jälkeen laittamalla heidät suomalaisiin asuntolakouluihin.
Edellisellä hallituskaudella ILO 169 -sopimuksen ratifiointi jäi pöydälle.
ILO 169 on kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansoja koskevan sopimus, joka takaa alkuperäiskansoille yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet kuin valtaväestöllä.
Saamelaiskäräjät on hyväksynyt sopimuksen ratifiointiesityksen ja siihen liittyvän maaoikeuksia koskevan osan.
Saamelaisten yli on kävelty lainsäädännössä.
Mikkel Näkkäläjärvi kertoo, että Norjassa sopimus on ratifioitu jo 26 vuotta sitten. Ruotsissa ja Suomessa asia ei kuitenkaan ole edennyt maaliin.
– Suomen historia on sellainen, että saamelaisten yli on kävelty lainsäädännössä, viimeksi juuri 2015, ILO 169 -sopimukseen liittyen ja saamelaiskäräjälakiin liittyen. ILO 169 jätettiin pöydälle ja saamelaiskäräjälain muutosesitykset äänestettiin kokonaan nurin. Toivottavasti jo Sipilän hallitus saa saamelaisten asioihin ratkaisuja, koska pitkään jatkunut konflikti ja keskustelun kärjistyminen ei ole hyvästä, Näkkäläjärvi sanoo.
Keskustelun kärjistymisellä hän viittaa niin saamelaisten kuin hallituksen ja osin myös saamelaisten ja paikallisen kantaväestön väleihin.
– Tällä hetkellä on käynnissä hallituksen tilaama kansainvälinen vertailu siitä, miten alkuperäiskansojen asioita on hoidettu muissa maissa. Toivon, että sen jälkeen päästään asioissa eteenpäin ja asiaan littyvät ministerit tarttuisivat saamelaisten asioiden edistämiseen.
Näkkäläjärvi viittaa Saamelaisten oikeuksien toteutuminen: kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus -selvitykseen. Siihen on luvassa kansainvälistä vertailua alkuperäiskansan määritelmästä, myös maaoikeuksia käsitellään. Selvitys liittyy ILO 169-sopimukseen ja valmistunee loppuvuodesta.
– Suomi 100 -juhlavuonna on kunnia-asia hoitaa alkuperäiskansa-asiamme kuntoon. Edellytykset ILO 169 -sopimuksen ratifioinnille ja Pohjoismaisen saamelaissopimuksen tekemiselle ovat olemassa, jos poliittista tahtoa riittää. Tällä on merkitystä Suomen kansainvälisen maineen kannalta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.