Eduskunta muutti viime kaudella nuorisolakia ja siihen liittyvää valtioneuvoston asetusta nuorisotyöstä ja -politiikasta. Lakimuutos tuli voimaan vuoden alussa, asetuksen muutos huhtikuussa.

– Aiemmin nuorisojärjestön toiminta katsottiin valtakunnalliseksi, kun se tapahtui vähintään kolmen maakunnan alueella. Uudessa asetuksessa valtakunnallisuus edellyttää toimintaa seitsemän maakunnan aluella. Ilman tämän edellytyksen täyttymistä järjestö ei ole valtionapukelpoinen. Sonk ei tätä täyttänyt, sanoo erikoissuunnittelija Mikko Cortéz-Téllez opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Sonkin pääsihteerin Susan Saarisen mukaan järjestön valtionapukelpoisuus jäi kiinni vuodesta 2021.

VUONNA 2022 Sonk olisi Saarisen mukaan kriteerin täyttänyt. Hän harmittelee, ettei toiminnan laajuutta arvioitaessa huomioitu koronapandemian vaikutusta. Ministeriön päätöksen taustalla ei nähdä Sonkissa poliittisia motiiveja, mutta Saarinen pitää tapahtunutta harmillisena.

– Nuorisoalalla on suuri merkitys nuorten osallistamisessa ja yhteiskunnallisten taitojen kehittämisessä. On huolestuttavaa, että sieltä halutaan olla aina ensimmäisenä karsimassa ja tiukentamassa kriteeristöä.

Keväällä Sonk voi hakea uudelleen valtionapukelpoisuutta. Mikäli se järjestölle myönnetään, ensimmäinen mahdollinen rahoitushaku olisi edessä kesällä.

– Olemme nyt tehneet sitä varten suunnitelmia, että saamme toiminnan kattavuuden sellaiseksi, että maakuntavaatimus toteutuu. Emme koe sitä ongelmaksi.

– Toimintamuotoja pitää muuttaa, mutta se on ollut meillä muutenkin agendalla. Muutokset tulevat nyt vähän ripeämmällä aikataululla kuin olimme ajatelleet.

SONKIN yhdistyminen SDP:n nuorisojärjestöön Demarinuoriin on ollut vuosien mittaan useampaan kertaan epävirallisesti esillä. Saarisen mukaan molemmat järjestöt ovat toistaiseksi halunneet pysytellä itsenäisinä. Sonk kuitenkin tekee ensi vuonna liittokokouksessaan tehdyn aloitteen mukaisen selvityksen toiminnan jatkamisen edellytyksistä. Aloitteen taustalla on taloustilanne ja valtionavun menetys. Käytännössä yksi vaihtoehto olisi yhdistyminen Demarinuoriin.

– Tahtotila on kuitenkin pysyä erillään. Näiltä tiimoilta olemme toimintaa kehittämässä, Saarinen sanoo.

Cortéz-Téllezin mukaan valtionapua sai ennen lakimuutosta yli sata aktiivista nuorisojärjestöä.

– Kun tunnusmerkit tiukentuivat, avustus peruttiin noin neljännekseltä järjestöistä.

Sonkin valtionapu on ollut noin 65 000 euroa vuodessa. Pääosa rahoista on mennyt henkilöstökuluihin. Pääsihteeri on kokoaikainen, järjestön puheenjohtajalle maksetaan palkkio. Lisäksi Sonkilla on ollut muun muassa harjoittelijoita.

Emopuolue SDP on Saarisen mukaan pidetty Sonkin tilanteesta ajan tasalla.

– Saamme puolueelta kuukausittaista taloudellista tukea. Olemme keskustelleet myös muista keinoista, joilla puolue pystyisi tukemaan. Katsomme myös muiden sidosryhmien suuntaan, että saamme tehtyä tiiviimpää yhteistyötä, Saarinen sanoo.

Juttua muokattu 18.12. klo 18:15, tarkennettu että Sonk oli eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöistä ainoa tukensa menettänyt toimija. Juttu täsmennetty 19.12. klo 7.15. Sonk voi hakea ministeriöltä valtionapukelpoisuutta keväällä ja rahoitusta aikaisintaan kesällä. Sonk selvittää ensi vuonna toimintansa jatkamisen edellytyksiä. Yhdistyminen Demarinuoriin on ollut esillä epävirallisesti.