Se on tuhti paketti, jossa on opiskelijoille tyypillisten koulutukseen ja opiskelijaelämään liittyvien esitysten lisäksi aimo annos yleispolitiikkaa. Kuuskorpi sanoo sitä muistilistaksi tulevalle hallitukselle ja puolueelle.

– Sieltä vain toteuttamaan. Olemme monessa asiassa puoluetta edellä. Valmistelimme ohjelmaa sillä ajatuksella, että haluamme kertoa myös SDP:n puoluekokoukselle, mitä opiskelijat ajattelevat tulevaisuudesta. Teimme ohjelmamme perusteella noin 200 muutosehdotusta SDP:n poliittiseen ohjelmaan, Kuuskorpi kertoo.

Ohjelmassa esitetään esimerkiksi ylihallituskautista parlamentaarista sopua korkeakoulutuksen rahoitukseen, ratkaisuja ilmastokriisiin ja julkisen talouden haasteisiin sekä keinoja koulukiusaamiseen ja syrjintään puuttumiseksi.

Demariopiskelijoiden varapuheenjohtajat Samuli Sundell ja Jasmin Närhi kuvailevat ohjelmaa konkreettiseksi.

– Olemme halunneet, että lukijalle jää oikeasti asioita käteen, eikä siellä ole sellaista selittävää liibalaaba-tekstiä, mitä monesti poliittisissa ohjelmissa on, Närhi kiteyttää.

Poikkeuksellisen ohjelmasta tekee myös tapa, jolla se toteutettiin. Jäseniä osallistettiin aiempaa enemmän ja ajatuksia haettiin myös ulkopuolelta. Tekstiin pyydettiin kommentit valtakunnallisilta opiskelijajärjestöiltä, kuten kuten Suomen ylioppilaskuntien liitolta (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto Samokilta, sekä Suomen Luonnonsuojeluliitolta, Eurooppanuorilta ja Setalta.

– Kaikki viisaus ei asu liittohallituksessa. Saimme valtavasti konkreettisia ideoita ja opiskelijakentältä myös kiitosta – he kokivat merkitykselliseksi, että saivat kommentoida ohjelmaa, Kuuskorpi kertoo.

KAIKKI esitykset eivät saaneet kommenttikierroksella kannatusta ja kolmikko uskoo, että ne herättävät myös julkista keskustelua. Sitä syntynee ainakin koulutuksen duaalimallin ravistelusta.

Demariopiskelijat kannattaa koulutusten yhdentymistä toisella ja korkea-asteella. Sundellin mukaan idea on suhteellisen radikaali, koska koulutusjärjestelmään ei ole puututtu aikoihin. Hän kuitenkin korostaa, että kyse on pitkän aikavälin tavoitteesta, eikä yhden rysäyksen yhdistämisestä.

– Se alkaisi tietynlaisesta yhteistyön syventämisestä, hän kuvailee.

Kuuskorpi korostaa, että liitto ei kannata suoriltaan duaalimallin purkamista, mutta haluaa herättää keskustelua sen tulevaisuudesta.

Demariopiskelijoiden tavoite on, että sekä toisella asteella että korkeakoulutuksessa olisi mahdollista opiskella ristiin eri oppilaitoksissa – saada sekä sivistävää koulutusta että ammatillista osaamista.

– Olen käyttänyt esimerkkinä sitä, että kun opiskelin lukiossa luonnontieteitä, olisi mielestäni ollut todella mielekästä päästä myös amiksen puolelle opiskelemaan laboranttiopintoja, Kuuskorpi kuvailee.

SDP:n kanssa opiskelijajärjestö on eri linjoilla esimerkiksi maakuntaverosta, jonka käyttöönotto antaisi opiskelijoiden mielestä hyvinvointialueille paremmin liikkumavaraa.

– Tuomme ohjelmassa esiin mielestämme järkeviä asioita riippumatta siitä, keräävätkö ne juuri tällä hetkellä kannatusta kentällä, Kuuskorpi sanoo.

Kuuskorpi sanoo, että opiskelijaliike ei kiellä sitä, etteikö ohjelma olisi kallis. Se tiedostetaan, että valtion nykyisessä taloustilanteessa ohjelma ei ole sellainen, että se toteutetaan kokonaan ensi vuonna tai seuravallakaan hallituskaudella.

– Olemme yrittäneet miettiä myös sellaisia asioita, joita seuraavalla hallituskaudella pystyisi tekemään suhteellisen kustannusneutraalisti.

Kuuskorpi sanoo, että nykyisessäkin maailmantilanteessa pitää uskaltaa unelmoida parhaasta.

– Julkisuudessa kuulee paljon sitä, että hallituksen toimet pitää peruuttaa. Ei ole hyvää politiikkaa palata siihen, missä olimme, vaan meidän pitää mennä eteenpäin tästä. Siinä mielessä ohjelmamme on hyvä – se ei ole utopistinen, vaan se on toiveikas. Ohjelmamme uskoo parempaan tulevaisuuteen.

KOULUTUSPOLIITTISISSA tavoitteissa kaiken perusta on varhaiskasvatus ja vahva perusopetus.

– On paljon peruskoulusta valmistuvia nuoria, joilla on laskemisen ja lukutaidon kanssa hirveästi ongelmia. Se on huolestuttava kehityskulku, kun tavoitteena meillä kuten puolueellakin on saada koulutusaste paljon korkeammalle kuin se on nyt, Samuli Sundell sanoo.

Demariopiskelijat haluaa varmistaa, että peruskoulusta valmistuvilla on aidosti tarvittava osaaminen ja tietotaito. ”Armoviitosista” pitää luopua, Jasmin Närhi sanoo. Ylempi luokka saa odottaa, jos taidot eivät oikeasti riitä etenemiseen.

– Ymmärrän, että se on ikävää lapselle tai nuorelle jäädä luokalle, mutta ajattelen, että se on kuitenkin satsaus tulevaan, hän sanoo.

– Ideaalitilanne on kuitenkin se, että oppimisen tukipalvelut ovat sellaisella tasolla, että sellaista tilannetta ei tule, että voisi jäädä luokalle, Sundell täydentää.

Demariopiskelijat haluaa peruskouluun lisää digi-, tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta sekä tasa-arvo- ja demokratiakasvatusta. Seksuaalikasvatusta uudistettaisiin ja uskonnonopetuksesta siirryttäisiin yhteisen katsomusaineen opetukseen.

– Itselleni se oli helppo tavoite allekirjoittaa, vaikka torppaan sillä oman tulevan oppiaineeni opettamisen. Miksei voisi olla koko ikäluokka yhdessä oppimassa sen sijaan, että erottelemme lapset uskontokunnan mukaan, uskonnonopettajaksi opiskeleva Jasmin Närhi pohtii.

Närhi pitää tärkeänä, että ohjelmassa nostetaan esiin myös opettajarekisteri ja opettajan ammattinimikkeen turvaaminen. Vanhemmat eivät voi nyt olla varmoja heidän lastaan opettavan pätevyydestä.

– Meillä on kuitenkin lääkäri- ja psykologirekistereitä, niin on hassua, ettei ole opettajarekisteriä heistä, jotka kuitenkin opettavat tulevaisuuden tekijöitä.

PAREMPAA opiskelijaelämää Demariopiskelijat rakentaisi muun muassa huolehtimalla paremmin opiskelijoiden toimeentulosta, asumisesta, vapaa-ajasta ja terveyspalveluista.

Opintotuen lainapainotteisuudesta pitäisi luopua ja opiskelijat pitäisi siirtää yleisen asumistuen piiriin. Sosiaaliturvaa pitäisi myös yksinkertaistaa – tavoitteena pitää olla yhden luukun ja yhden käynnin taktiikka.

– Monien eri tukien hakeminen ja säännösten perässä pysyminen on opiskelijoille ja kaikille muillekin vaikeaa, Sundell sanoo.

Toimeentulosta täytyy huolehtia niin, ettei töissä käyminen opintojen ohessa ole välttämätöntä. Se tukee myös jaksamista, kun opiskelija pystyy keskittymään opintoihinsa.

– Meillä on ollut sloganina, että opiskelu on opiskelijan työtä. Se pitää paikkansa edelleen, Sundell sanoo.

Myös opiskelijoiden asumistilanne vaatii kohennusta. Siihen esitetään monia keinoja, kuten Ara-tuotannon palauttamista ja uusien alueellisten asuntorakentamisen rahoitusvälineiden luomista. Myös asuntorakentamisen korkotukilainoja pitäisi Demariopiskelijoiden mukaan uudistaa.

Demariopiskelijat vaatii, että korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta vastaavan YTHS:n palveluvalikoimaa laajennetaan muun muassa gynekologipalveluihin, ihotauteihin ja erikossairaanhoidon konsultaatioihin.

Opiskelijan hyvään elämään kuuluu myös harjoittelupaikkojen turvaaminen, Samuli Sundell sanoo. Tilanne on mennyt nopeasti niin huonoon suuntaan, että yritykset eivät halua ottaa edes ilmaista harjoittelijaa.

– Vielä pari vuotta sitten voitiin puhua siitä, että haluamme kaikille palkallisen harjoittelun. Nyt meidän täytyy sanoa, että haluamme kaikille harjoittelupaikan, Sundell kiteyttää.

LASTEN ja nuorten mielenterveys ja jaksaminen ovat olleet syystä tapetilla ja ne näkyvät myös Demariopiskelijoiden ohjelmassa. Jo alakoulussa kouluterveystarkastuksia pitäisi täydentää mielenterveyden ammattilaisen tapaamisella.

Jasmin Närhen mukaan moni opettajaopiskelija kertoo, että ovat nähneet harjoitteluissa henkisesti erittäin huonossa kunnossa olevia alakouluikäisiä. Hän itse on tehnyt harjoitteluja yläkoulussa.

– Monen kohdalla ihmettelee, miten oppilas on saanut itsensä aamulla edes siihen kuntoon, että hän on koulun penkissä. Kyllä se aika paljon tekisi, jos heiltä kysyttäisiin terveystarkastuksessa muutakin kuin pituus ja paino.

Hän huomauttaa, että kyse on oppilaiden hyvinvoinnin lisäksi myös opettajien työturvallisuudesta. Huonosti voivat oppilaat saattavat esimerkiksi käyttäytyä väkivaltaisesti luokassa.

Jotta mielenterveysasiat saadaan kuntoon, löytyy poliittisesta ohjelmasta esimerkiksi vaatimus psykoterapiakoulutuksen maksuttomuudesta, jotta mielenterveyden ammattilaisia olisi riittävästi.

– Jos emme nyt panosta ennaltaehkäisyyn mielenterveyskriisissä, meille tulee sukupolvia, jotka siirtyvät käytännössä suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos säästämme itsemme hengiltä, menetämme ihmisiä työkyvyttömyyteen. Se on kallein vaihtoehto, Miku Kuuskorpi sanoo.

DEMARIOPISKELIJOIDEN talouslinjauksissa on maakuntaveron käyttöönoton lisäksi muun muassa verotuksen progression lisääminen sekä verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta kulutuksen haittojen ja pääoman verotukseen.

Reilumpaan työelämään opiskelijoilla on liuta ehdotuksia työmarkkinajärjestöjen kanneoikeudesta palkka-avoimuuteen ja poliittisten lakkojen sallimisesta kuuden tunnin työpäivien kokeiluihin.

– Haluamme reilumpaa työelämää ja panostuksia työhyvinvointiin, koska opiskelija on tulevaisuuden työntekijä, Kuuskorpi toteaa.

Karsimisen varaa opiskelijajärjestö näkee muun muassa yritystuissa ja valtion hallinnossa. Ohjelmassa ehdotetaan, että maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö yhdistetään.

– Tällä kaudella on huomattu, että ministeri Sari Essayahin (kd.) johdolla maa- ja metsätalousministeriötä käytetään edunvalvontalobbaukseen sen sijaan, että aidosti mietittäisiin esimerkiksi, miten pystymme tuottamaan kestävästi ruokaa tulevaisuudessa, Kuuskorpi sanoo.

Hän pitää käsittämättömänä, että esimerkiksi saimaannorppia uhkaavasta verkkokalastuksesta päätöksiä ei tee ympäristöministeri, vaan maa- ja metsätalousministeri.

Demariopiskelijat tavoittelee myös hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan ja luontopositiivisen sivistysyhteiskunnan rakentamista.

Kansainvälisen politiikan kentällä Demariopiskelijat katsoo, että Nato-riippuvuudesta pitää luopua ja panostaa eurooppalaiseen yhteistyöhön.

– Meillä on selkeä kanta siihen, että federalismikehitys on tulevaisuutta. Kun eurooppalaista yhteistyötä lisätään tarpeeksi, jossain kohtaa rajat hälvenevät tässäkin asiassa, Sundell sanoo.

Demariopiskelijat on huolissaan oikeusvaltiokehityksestä Euroopassa. EU:n päätöksenteossa pitäisi siirtyä yksimielisyyden vaatimuksesta enemmistöpäätöksentekoon. On huolestuttavaa, että yksittäinen maa voi esimerkiksi blokata Ukraina-tuen tai ilmastotoimien edistämisen, Kuuskorpi sanoo.

Suomen rooli Natossa on Demariopiskelijoiden mielestä edistää määrätietoisesti omalla äänellään turvallisuusyhteisön vakautta, yhtenäisyyttä sekä rauhaan ja ydinaseettomaan maailmaan tähtäävää työtä.

– Ei unohdeta sitä, että vaikka tällä hetkellä elämme sodan maailmassa, niin se ei tarkoita sitä, että meidän ei pitäisi unelmoida tai puhua rauhasta tai ydinaseettomasta maailmasta ja kestävästä tulevaisuudesta, Kuuskorpi sanoo.