Kysymykseen “Haluatteko, että Antti Rinne jatkaa SDP:n puheenjohtajana helmikuun puoluekokouksen jälkeen?”, 57 prosenttia vastasi antavansa tukensa Rinteen jatkolle. 32 prosenttia vastanneista ei halua Rinteen jatkavan. Viisi valtuutetuista jätti vastaamatta.

64 prosenttia kyselyyn vastanneista valtuutetuista kuitenkin toivoo Rinteelle haastajaa. Yleisin toivomus oli usean ehdokkaan vaali, jottei edellisen puoluekokouksen kaksintaistelu-asetelma toistuisi.

Rinteen nimeää suosikikseen 19 valtuutettua, eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin 13. Kaikkiaan valtuutetut ehdottavat Rinteen lisäksi seitsemää eri vastaehdokasta. He saivat yhteensä 25 mainintaa. Timo Harakka tuli kolmanneksi 5 maininnalla.

Kovin usein istuvia puheenjohtajia ei ole tavattu suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa haastaa.

Demokraatti kysyi 10.11. sähköpostitse kaikilta 13 piirien puheenjohtajilta, onko hyvä tai järkevää, että SDP:ssä tai ylipäänsä puolueissa haastetaan istuva puheenjohtaja? Kahdeksan vastasi. Vastanneiden enemmistö ei näe ongelmaa istuvan puheenjohtajan haastamisessa.

– On erittäin hyvä, että erilaisille näkemyksille annetaan sijaa myös puheenjohtajavaalissa, eli pelkästään positiivinen asia. Jos istuva puheenjohtaja nauttii enemmistön luottamusta, on valinnan jälkeen mandaatti vain vahvempi, vastaa Savo-Karjalan piirin puheenjohtaja Neeta Röppänen.

Helsingin piirin puheenjohtajan Pilvi Torstin mukaan puolueiden puheenjohtajan haastaminen on tilanteena hyvin erilainen riippuen, onko puolue hallituksessa vai oppositiossa. Keskeisten ministerien käymät puheenjohtajakamppailut vaikeuttavat monipuoluehallituksen työtä ja siksi hän suhtautuu niihin kriittisemmin kuin oppositiopuolueiden puheenjohtajien haastamiseen.

– SDP:ssä on nyt käsillä tulevan pääministerin ehdokkaan valinta ja toivon kaikkien pohtivan puheenjohtajakysymystä siltä pohjalta, ei miettien, onko joku ”sopivaa” vai ei, Torsti sanoo.

Osa normaalia demokratiaa

Demokraatti kysyi kommenttia asiaan myös viideltä SDP:n kansanedustajalta. Kaksi kommentoi.

– Jokainen puoluekokous on oma päätöksentekopaikka ja ei minun mielestä mitään sellaista yleistä voi sanoa, että näin tai näin, vaan puoluekokousten pitää olla aitoja päätöksentekopaikkoja, Riitta Myller muotoilee.

Jukka Gustafssonin mukaan on lähtökohtaisesti aivan normaalia, että Rinne voidaan haastaa.

– Se on minusta normaalia demokratiaa ja antaa kuvan terveestä ja elinvoimaisesta puolueesta.

Toinen näkökulma on Gustafssonin mukaan se, että Rinne on tehnyt työtään vasta vähän aikaa ja näytöt ja suunta kannatuksessa ovat menneet eteenpäin.

– Minusta rima on ja pitää olla aika korkealla, että lähdetään haastamaan.

Piirien puheenjohtajista ruotsinkielisten FSD:n Viktor Kock ei näe SDP:llä tarvetta puheenjohtajavaihdokseen. Hän toteaa kuitenkin olevansa demokratian puolustaja.

– En ymmärrä miksi puheenjohtajan haastaminen koetaan ongelmalliseksi. Ongelmallista on kuitenkin kun haastaja (tai istuva puheenjohtaja) keskittyy toisten ehdokkaiden mustamaalamiseen, se on haitaksi puolueelle, hän muotoilee.

Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtajan Teemu Hirvosen mielestä puheenjohtajan on ansaittava teoillaan ja toimillaan puoluekokouksen luottamus, joten haastaminen on ihan terve ilmiö.

– Poliittinen kulttuuri on tältä osin muuttunut viime vuosina, SDP aloitti sen 2014 ja kokoomus jatkoi 2016. Paluuta entiseen ei ole näköpiirissä.

– Mielestäni puolueen jokaisella tasolla pitää olla avoin mahdollisuus hakeutua johtotehtäviin. Kansanliikkeessä pitää aina jopa kannustaa jäsenistöä hakeutumaan tehtäviin, pikemmin kuin estää sitä paheksunnalla ja syyllistämisellä, Roope Lehto, Pirkanmaan piirin puheenjohtaja kommentoi.

Hän sanoo, että syntyisi erikoinen tilanne, jos esimerkiksi puheenjohtajavaaliin osallistuminen nähtäisiin kiellettynä ja paheksuttavana.

– Silloinhan valittu puheenjohtaja määrittelisi itse kauanko hän haluaa tehtävässä jatkaa. Puoluekokous on hyvä mahdollisuus arvioida eri paikoille pyrkivien ehdokkaiden kykyjä hoitaa tehtäviään. Kenenkään ei pidä mielestäni olla tämän arvioinnin yläpuolella.

Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajan Vuokko Puljujärven mukaan pitää luoda sellaista toimintakulttuuria, ettei istuvan puheenjohtajan haastaminen ole epäluottamuslause. Hän katsoo, että linjakeskustelut sytyttävät eri tavoin myös kenttää ja puoluekokousedustajia kuin valmiit ohjelmapaperit.

– Menneiden haavojen yli ei päästä, ellei reilusti yhdessä sovita uusista tavoista toimia puolueen uudistamiseksi.

Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Matias Mäkysen mukaan ei ole mitään syytä, miksi istuvaa puheenjohtajaa ei voisi haastaa.

– Vaalit ovat osa demokraattisesti toimivaa puoluetta ja puolueen edun mukaista on, että puheenjohtajan haastaminen on sallittua, jopa suotavaa.

Mäkysen mukaan on puhuttava enemmän politiikan sisällöistä ja toimintatavoista ja vähemmän henkilöistä.

– Puheenjohtajavaali on aina ensisijaisesti linjavaali ja tuota linjaa on hyvä tarkastella vaikka jokaisessa puoluekokouksessa. Istuva puheenjohtaja, joka saa mandaatin haastajasta huolimatta, voi toimia vahvemmalla oikeutuksella, kuin puheenjohtaja, joka on saanut jatkokauden, koska istuvaa ei saa haastaa, Mäkynen sanoo.

SDP:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Rolf Nyholm toteaa, että puheenjohtajakysymys on ajankohtainen, kunhan Antti Rinne on antanut vastauksensa, asettuuko ehdolle.

– Pohdintaa voidaan toki käydä, mutta me demarit olemme olleet usein ennenkin mestareita sotkemaan omaa pesäämme, joten kaipaisin nyt malttia. En tiedä, onko sellaista sisäpiiritietoa, tai onko tapahtunut jotain sellaista minkä vuoksi puheenjohtaja pitäisi vaihtaa? Gallupit ovat meille nyt suosiollisia, mutta pitää muistaa, että ne saadaan kyllä helposti omilla toimilla päinvastaiseen suuntaan, Nyholm varoittaa.