Mielipiteet
16.6.2023 13:09 ・ Päivitetty: 16.6.2023 13:09
Demokraattinen sosialismi on pohjoismaista sosialidemokratiaa
Demokraatin päätoimittajan 11/23 lehdessä kirjoittamassa sosialismin aave artikkelissa ravisteltiin sosialidemokratian perinteisiä oppeja. Ravistelu tapahtui aatehistoriallisesti kepein perustein. Ehkä artikkeli oli kirjoitettu kärjistävän ironian tyylillä keskustelun herättämiseksi.
Artikkelissa sekä aatehistoriaa että Suomen kansakunnan historiaa ajatellen täysin perusteetta rinnastettiin SDP:n periaateohjelman demokraattinen sosialismi ja mahdollinen toveri sanan käyttö synkeään neuvostokommunismiin.
Suomen tullessa osaksi Ruotsia 1200-luvulla siirryimme osaksi läntistä kristikuntaa, jonka pohjalta meille kehittyi läntinen oikeusjärjestämä, peruslakiin perustuva valtiomuoto ja vuosisatojen kehityksen myötä säädöksiin perustuva markkinatalous.
Ruotsin perintönä syntynyt oikeusjärjestelmä oli voimissaan myös Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Suomen suurruhtinaskunnassa. Olemme kansakuntana olleet osa läntistä taloudellista ja poliittista kulttuuria jo lähes tuhannen vuoden ajan.
Läntisen Euroopan perintöä on myös Suomen sosialidemokraattien aatteellinen perusta, vaikka yhteyksiä oli myös Venäjän työväenliikkeeseen. Vuoden 1903 Kuuluisan Forssan ohjelmamme ideologinen perusta tuli Itävallan ja Saksan sosialidemokraattien ohjelmista.
Ohjelman käytännön vaatimukset kuten yleinen äänioikeus, kahdeksan tunnin työpäivä ja maksuton oppivelvollisuus olivat sen ajan käytännön demokraattista sosialismia.
Venäjän keisarikunnan hajotessa kärjistyivät yhteiskunnalliset ongelmat myös Suomessa, ja syntyneessä tilanteessa punakaartin johto lähti harkitsemattomalle vallankaappauksen tielle synkin seurauksin.
Sosialidemokraattisen ideologian syyksi vuoden 1918 sisällissotaa ei voi laittaa. Valtion johtamiselle oppi vuodesta 1918 oli, että maassa ei saa olla aseellisia ryhmiä, joita poliittinen johto ei valvo ja johda. Sisällissodan jälkeen SDP selkeästi irtisanoutui Neuvostoliiton perustaneesta autoritäärisestä kommunismista.
SUOMEN sosialidemokraattisella puolueella on demokraattinen sosialismi ollut keskeinen aatteellinen perusta. Hienosti on kuvattu esimerkiksi vuoden 1952 periaateohjelmassa demokraattisen sosialismin selkeä ero kommunistiseen diktatuuriin ja pelkkään voiton tavoitteluun perustuvaan kapitalismiin.
Demokraatin sosialismin käsitteen arvostelussa vertailut kohdistuvat sosialidemokratian näkökulmasta sosialismin irvikuviin. Venezuelalla, valtiokapitalistisella Neuvostoliitolla tai Kiinalla ei ole mitään yhteistä demokraattisen sosialismin kanssa.
Demokraattisessa Euroopassa Espanjan hallituspuolueena toimivan veljespuolueemme nimi on sosialistinen työväenpuolue. Itävallassa veljespuolueemme on sosialistinen puolue. Saksan SPD pitää periaatteissaan kunniassa demokraattisen sosialismin ajatusta.
Sosialismi puolueen periaatteissa ei ole vienyt ihmisten kannatusta oikein ajassa toimivalta puolueelta.
MAAILMAN menestynein sosialidemokraattinen puolue eli Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue toteaa periaateohjelmassaan demokraattisen sosialismin olevan sosialidemokratiaa. Puolue on ensimmäisistä yleisen äänioikeuden vaaleista vuodesta 1921 lähtien ollut kaikissa vaaleissa Ruotsin suurin puolue.
Ruotsissa demokraattisen sosialismin aate ei ole ollut valuvikainen. Vahvan julkistalouden rakentamisella ja markkinatalouden sääntelyllä on rakennettu myös meille esimerkkinä ollutta pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Ruotsissa demokraattisen sosialismin ideologiaa kehittäneitä tai käytännön politiikkaa toteuttaneista esimerkiksi Tage Erlanderia tai Olof Palmea on mahdotonta yhdistää epäinhimilliseen neuvostokommunismiin. Ruotsin sosialidemokraatit ovat aina korostaneet vahvan valtion merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille ja turvallisuudelle.
PERIAATEOHJELMA tai julistus on puolueen jäsenistölle oman aatteellisen ja historiallisen tietoisuuden ylläpitämistä siitä, keitä olemme.
Äänestäjiin vetoavat vaaliohjelmat tehdään periaatteita soveltaen vastauksena ajankohdan haasteisiin. Erilaisten ohjelmien tarkoitus on ymmärrettävä.
Henkilökohtaisesti voin kuvata sosialidemokratian aatteenani koostuvan Ranskan vallankumouksen jälkeisen kansalliskokouksen hyväksymästä tasavallan tunnuslauseesta ”Vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus”, Jeesuksen vuorisaarnan lähimmäisen rakkaudesta ja Karl Marxin kriittisestä kapitalistisen talousjärjestelmän analyysista.
Sosialidemokraattisen puolueen kaltainen joukkoliike tarvitsee unelman oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta. Unelma ei ehkä koskaan täysin toteudu, mutta sitä kohti kansanliikkeen on kuljettava. Demokraattisen sosialismin unelman voi löytää vaikka Unto Monosen Satumaa-tangosta: ”Aavan meren tuolla jossakin on maa / missä onnen kaukorantaan laine liplattaa / missä kukat kauneimmat luo aina loistettaan / siellä huolet huomisen voi jäädä unholaan.”
Kirjoittaja on turvallisuuspolitiikan väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.