Kunnissa käsitellään parhaillaan vuoden 2020 tilinpäätöksiä summaten mennyttä koronavuotta taloudellisten tunnuslukujen valossa. Suomalaiselle kuntataloudelle kulunut vuosi toi lopulta pitkään kaivatun, joskin vain tilapäisen korjauksen valtionosuuksiin samalla kun yhteisövero-osuutta korotettiin ja taannoisesta verokorttiuudistuksen aiheuttamasta rytmihäiriöstä kunnallisveron kehityksessä päästiin. On hyvä muistaa, että kaikkien kuntien tulopohja perustuu merkittävältä osalta valtiolta saataviin valtionosuuksiin sekä verotuloihin. Menot kehittyivät koronavuonna odotettua maltillisemmin.

Kuntien talousjohtajat arvioivat vuosi sitten koronan aiheuttamien taloudellisten menetysten mittaluokan noin parin miljardin euron haarukkaan. Kuntaliiton kuntatalousohjelman ennuste oli todella synkkä. Pääekonomisti Minna Punakallion mukaan kuntataloudelle korona onkin merkinnyt yhtä vuoristorataa, jonka matkassa on ollut syöksyjä, nousuja ja yllättäviä käänteitä.

Väestö ikääntyy, palveluntarpeet kasvavat ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset jatkavat kasvuaan. Porissa viime vuosien budjettiylitykset ovat muiden kaupunkien tavoin syntyneet pääosin sosiaali- ja terveyspalveluista ja erikoissairaanhoidon ostopalveluiden kasvusta. Vuonna 2020 merkittävimmät määrärahalisäykset, 12,9 miljoonaa euroa, tehtiin perusturvalle.

Lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava. Ovella kolkutteleva soteuudistus vakauttaisi kuntatalouden vuoristorataa, kun palveluiden järjestämisvastuu siirtyy uusille hyvinvointialueille. Julkisen talouden hoidettavaksi jää kuitenkin koronan aikana syntynyt palvelu- ja hoitovelka. Poikkeuksellisessa kriisitilanteessa on selvää, että joko kunnat tai valtio velkaantuu.

Poikkeustilanne on vain vahvistanut sen, että kuntatalous ei toimi kvartaalitalouden periaatteiden mukaisesti. Tehdyissä päätöksissä on ollut kyse ennen kaikkea elämämme ja yhteiskunnan suojelemisesta niin maamme hallituksen kuin paikallisenkin päätöksenteon näkökulmasta. Meidän tulee kuluvankin vuoden poikkeuksellisissa olosuhteissa keskittyä huolehtimaan ihmisten terveysturvallisuudesta ja tärkeiden peruspalvelujen järjestämisestä.

Koronapandemia on muuttanut maailmaa, yhteiskuntaa ja meidän jokaisen elämää. Kriisi ei ole päättynyt ja sen todellista inhimillistä tai taloudellista loppulaskua ei tiedä kukaan. Maltilla ja ratkaisukeskeisesti yhteistyötä vaalien on jaksettava jatkaa eteenpäin. Edelleen meiltä vaaditaan sopeutumiskykyä, joustavuutta sekä ennen kaikkea toisista ihmisistä välittämistä.

Diana Bergroth-Lampinen, kirjoittaja on Porin kaupunginhallituksen puheenjohtaja (sd.)