”Valtion tarjoamalla kännykkäsovelluksella mahdollistetaan digipalveluissa asiointi kaikille riippumatta asiakassuhteista pankkiin tai teleoperaattoriin. Uudistus toimii osana laajempaa kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on uudistaa perustavanlaatuisesti koko sähköisen asioimisen tapaa myös EU:ssa. Suomi toimii esimerkkinä ja osaltaan viitoittaa tietä omalla mallillaan EU-tason ratkaisuille”, kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) kertoo tiedotteessa.

Esityksellä tavoitellaan sitä, että palveluissa asioivilla henkilöillä olisi mahdollisuus esittää viranomaisen vahvistama henkilöllisyys sekä henkilöllisyyteen liittyviä vahvistettuja tietoja erilaisissa asiointitilanteissa ja hallita itse omia tietojaan myös digitaalisessa ympäristössä.

Tiedotteen mukaan asiointitilanteessa henkilö voi myös entistä paremmin itse päättää, mitä tietoja jakaa.

Älypuhelinsovelluksen lisäksi mahdollistettaisiin vaihtoehtoinen tunnistusväline henkilöille, jotka eivät voi tai halua käyttää mobiilisovellusta.

FINANSSIALA tervehtii ilolla esitystä digitaalisesta henkilöllisyystodistuksesta, mutta moittii vaihtoehtoisen tunnistusvälineen rajaamista vain julkisen sektorin sähköiseen asiointiin.

”Ei ole mitään estettä sille, että tunnistusvälinettä voitaisiin käyttää myös yksityisellä sektorilla. Digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisen hyödyt on saatava sekä julkisen että yksityisen sektorin käyttöön laajasti”, Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Peter Jansson sanoo tiedotteessa.

”On harmillista, että yksityinen sektori on rajattu pois tunnistusvälineestä, josta olisi helposti saatu paljon kattavampi. Käytön rajoittaminen vain julkisen sektorin sähköisiin asiointipalveluihin ei myöskään edistä yhdenvertaisuutta”, Jansson sanoo.

DIGI- JA VÄESTÖTIETOVIRASTON (DVV) mukaan digitaalisen henkilöllisyystodistuksen kehittäminen on jo pitkällä. Virasto kertoo, että testikäytössä ovat nyt sekä henkilöllisyyttä että sen tarkastusta koskevat sovellukset.

-  Testikäyttäjinä on sekä organisaatioiden edustajia että kansalaisia ja heitä edustavia järjestöjä. Palautetta on saatu paljon, ja se on auttanut meitä löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut, jotta sovellukset palvelevat useimpia, johtaja Riitta Partala kertoo DVV:n tiedotteessa.

Myös kansalaisjärjestöt ovat testanneet sovellusten käyttöä. Esimerkiksi ikääntyneiden Digiraati, jota koordinoi Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n ikäteknologiakeskus, on osallistunut digitaalisen henkilöllisyystodistuksen kehittämiseen alusta alkaen.

– On hienoa huomata, miten paljon ratkaisu on matkan varrella kehittynyt. Ikääntyneiden tarpeita on kuultu ja parannuksia on tehty havaintojemme perusteella, Vallin ikäteknologiakeskuksen vastaava suunnittelija Suvi Hiltunen kertoo tiedotteessa.

DVV:n mukaan digitaalinen henkilöllisyystodistus toimii myös verkkoasioinnissa, mistä hyötyvät etenkin he, joilla ei ole käytössään pankkitunnuksia tai muuta sähköisen asioinnin tunnistautumiskeinoa.

DVV kertoo, että sovelluksen taustajärjestelmä on integroitu väestötietojärjestelmään sekä poliisin henkilökortti- ja passirekisteriin ja se käyttää DVV:n varmennepalveluita.

Euroopan komissiossa etenee nyt myös eurooppalaisen identiteettilompakon valmistelu.

”Digitaalinen henkilöllisyystodistus on askel kohti eurooppalaista digitaalista lompakkoa, jonka valmisteluun voimme vaikuttaa edelläkävijänä. Kehittämäämme sovellusta voidaan laajentaa kattamaan erilaisia lupia ja muita henkilötietoja, ja näin tietojen turvallinen käyttö sujuvoituu”, DVV:n Riitta Partala summaa.

Jotta digitaalinen henkilöllisyystodistus ja ulkomaalaisen digitaalinen asiointiväline voidaan ottaa käyttöön, tarvitaan uudistuksia myös henkilötunnusjärjestelmään. Siksi hallitus antoi eduskunnalle samaan aikaan henkilötunnusjärjestelmän uudistamista käsittelevän lakiesityksen, jossa mahdollistetaan ulkomaalaisen etärekisteröintimenettely.