Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen kaatuminen eduskunnan aikatauluihin tietää uudistukselle vähintään muutaman kuukauden viivästymistä. Valmistelutyössä mukana olleet ovat kuitenkin luottavaisia sen suhteen, että uudistus etenee ensi vaalikaudella.

Valtiovarainministeriö kertoi helmikuun lopussa, että lakiesityksiä digitaalisesta henkilöllisyydestä ja henkilötunnuksen uudistamisesta ei ehditä käsitellä tällä istuntokaudella. Lakiesitykset tyssäsivät eduskunnan aikatauluihin. Valiokuntakuulemiset olivat vielä kesken, kun todettiin, että aika loppuu kesken.

Digitaalisen henkilöllisyyden olisi ollut tarkoitus tulla voimaan syyskuussa. Se olisi tullut passin ja henkilökortin rinnalle.

-  Näemme, että tämä digitaalinen henkilöllisyystodistus on tärkeä kokonaisuus ja sillä on mahdollisuus merkittävästi edistää sähköistä asiointia ja digitalisaatiota. Toivotaan, että kehitystä on tulevaisuudessa mahdollista jatkaa, valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Maarit Huotari sanoo STT:lle.

Lakiesitykset annettiin viime syyskuussa. Silloin kerrottiin, että digitaalista henkilöllisyystodistusta varten tehtävän mobiilisovelluksen kehitys Digi- ja väestövirastossa oli jo pitkällä. Valtiovarainministeriön ict-johtaja Jarkko Levasma kertoo, että sovellus saatiin hyvään vaiheeseen ennen lakiesitysten raukeamista. Ilmoitettu aikataulu olisikin luultavasti pitänyt, jos laki olisi saatu hyväksyttyä eduskunnassa.

Tehty työ ei välttämättä mene hukkaan, jos seuraava hallitus jatkaa uudistuksen edistämistä.

-  Se työ pystytään hyödyntämään kyllä ihan hyvin. En näe, että se voisi niin paljon muuttua, että työ mitenkään oleellisin määrin jäisi hyödyntämättä, Levasma sanoo STT:lle.

-  Selvää tietenkin on, että vaikka seuraavalla hallituksella olisi halukkuutta, se käyttö totta kai nyt tässä tilanteessa siirtyy useammalla kuukaudella – vähintään kuudella, todennäköisesti enemmällä.

Myös Huotari arvioi, että jo tehtyä kehittämistyötä on valmiutta jatkaa jonkinlaisella viiveellä.

Uudistuksen jatko riippuu siis seuraavasta hallitusohjelmasta. Nykyisen hallituksen sisällä on ollut laaja yhteisymmärrys uudistuksen tarpeellisuudesta. STT:n tietojen mukaan näkymät seuraavalle vaalikaudelle ovat varsin hyvät, sillä myös gallupjohtaja kokoomus on pitänyt digitaalista henkilöllisyystodistusta tärkeänä.

Riippumatta siitä, mitä seuraava hallitus tekee uudistuksen suhteen, on valmistelua tietyllä tasolla jatkettava. EU:ssa on nimittäin käynnissä rajat ylittävää sähköistä tunnistamista sekä sähköisiä luottamuspalveluja koskevan eIDAS-asetuksen muuttaminen, joka loisi pohjan EU:n digitaaliselle lompakolle. Tullessaan voimaan asetus vaatii joka tapauksessa Suomelta toimenpiteitä.

-  Tässä kansallisessa hankkeessa yhtenä tavoitteena on myös ollut varautua siihen tulevaan EU-tason kehitykseen, lainsäädäntöneuvos Huotari sanoo.

-  EU-tason kehitys ei ole riippuvainen tästä kansallisesta kehityksestä, vaan EU-tasolla valmistelu eurooppalaisten identiteettilompakkojen osalta jatkuu. Suomen on tärkeä olla jatkossakin näissä keskusteluissa mukana, ja siltä osin valmistelua varmasti jatketaan.

Ict-johtaja Levasman mukaan Suomi on mukana EU:n digilompakkoon liittyvissä pilottihankkeissa. Tässäkin on ollut apua siitä, että mobiilisovelluksen kehitys on jo pitkällä.

-  Se runko on olemassa, ja siitä on tosi paljon apua siinä, että olemme voineet vaikuttaa siihen EU-kehitykseen, sanoo Levasma, jonka mukaan EU:n digitaalinen lompakko on todellinen palkinto nyt tehtävästä työstä.

Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen yhtenä tarkoituksena on ollut mahdollistaa digipalveluissa asiointi kaikille riippumatta asiakassuhteista pankkiin tai teleoperaattoriin. Tavoitteena on myös tehdä henkilötietojen osoittamisesta entistä tietoturvallisempaa, joustavampaa ja yhdenvertaisempaa.

-  Se ei tarkoita, etteikö meillä olisi tällä hetkellä ihan käyttökelpoisia digitaalisen tunnistautumisen välineitä, mutta selkeästi tarvitaan siirtyminen seuraavaan sukupolveen siinä asiassa, Levasma sanoo.

-  Pankki- ja mobiilivarmennetunnistaminen on tietenkin palvellut meitä pitkään ja hyvin, mutta uudet tarpeet vaativat, että tässä siirrytään seuraavaan vaiheeseen niin kuin koko muu maailmakin on siirtymässä.

Samassa yhteydessä olisi uudistettu myös henkilötunnusjärjestelmää. Esitetty etärekisteröintimenettely olisi mahdollistanut ulkomaalaiselle maahanmuuton yhteydessä etärekisteröitymisen väestötietojärjestelmään, jolloin suomalaisen henkilötunnuksen olisi voinut saada jo ennen Suomeen saapumista. Näin maahanmuuttaja saisi nykyistä aiemmin mahdollisuuden sähköiseen asiointiin suomalaisissa palveluissa.

Vuodesta 2027 eteenpäin annettavista uusista henkilötunnuksista olisi myös poistettu sukupuolitieto.

Ulkomaalaisten etärekisteröityminen herätti jonkin verran kysymyksiä eduskunnan hallintovaliokunnassa, mikä hidasti käsittelyä.

Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen toteuttaminen ilman henkilötunnusten uudistamista olisi periaatteessa ollut mahdollista, mutta se olisi vaatinut lakiesityksen merkittävää viilaamista. Nykymuodossaan lakiesitykset olivat lainsäädäntöneuvos Huotarin mukaan vahvasti kytköksissä toisiinsa.

-  Esityksillä oli keskinäinen riippuvuus, ja tämä on toki vaikuttanut myös siihen, millä tavalla niitä on ollut mahdollista käsitellä. Siellä on ollut säädöstasolla tiettyä kytkyä ja myös toiminnallisesti tiettyjä ratkaisuja, jotka ovat nojanneet henkilötunnuksen uudistamisen kokonaisuuteen, Huotari kertoo.

Kirjoittaja: Anssi Rulamo / STT