Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

24.4.2025 11:33 ・ Päivitetty: 24.4.2025 12:06

Jäsenmaksujen verovähennyksen poisto osuu tarkasti työntekijöihin – yritys voi kikkailla näilläkin veroeduillaan

iStock
SAK:n mukaan jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto tarkoittaisi veronkorotusta yli miljoonalle järjestäytyneelle työntekijälle.

Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kehysriihessään poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden kaikilta alan toimijoilta – mutta näin työnantajayritykset voivat poistoa kiertää.

Susanna Luikku

Demokraatti

Vaikka poisto koskee teoriassa tasapuolisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjä, työnantajilla on hyvät mahdollisuudet kiertää päätöksen vaikutukset yritysverotuksen kautta.

Yritysverotuksessa voi vähentää liiketoimintamenoina periaatteessa kaikki yritykseen toimintaan liittyvät kulut, kunhan niillä on yhteys toimialaan. Tämä on koskenut muun muassa erilaisten edunvalvontayhteisöjen kuten Suomen Yrittäjien, Perheyritysten liiton ja Yrittäjänaisten liittymis- ja jäsenmaksuja.

SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö, verotusasiantuntija Niko Pankka pitää selvänä, että hallituksen vähennyslinjaus jättää toimintakentän eri tavoin avoimeksi työnantaja- ja tekijäjärjestöille. Tämä johtuu siitä, että henkilö- ja yritysverotuksen periaatteet ovat erilaisia.

– Jos työntekijältä poistetaan jäsenmaksun verovähennysoikeus, se poistetaan ja sillä selvä. Sen sijaan yritykselle jää mahdollisuus ulkoistaa edunvalvontansa toiselle työnantajajärjestölle, jolloin sen kulut voi edelleen vähentää.

PANKKA korostaa, että nyt valtiovarainministeriön on oleellista tehdä selväksi, mitä työnantajajärjestön toimintaa vähennysoikeuden poisto koskee: sopimus- ja neuvottelutoimintaa vai koko edunvalvontaa.

– Jos muutos rajataan koskemaan vain sopimus- ja neuvottelutoimintaa, yrityksen edunvalvonta eli lobbaus voidaan eriyttää toiseen työnantajajärjestöön ja edelleen vähentää kaikki siitä koituvat jäsenmaksut. Jo nyt on paljon tahoja, jotka ovat ulkoistaneet oman edunvalvontansa esimerkiksi Keskuskauppakamarille tai Suomen Yrittäjille.

Lisää aiheesta

Pankan mukaan asiasta on saatava täsmällinen ja suora rajaus, ja sellaista ei hallituksen tämänhetkisessä esityksessä ole.

TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖISTÄ STTK luonnehti tuoreeltaan, että päätös on jatkoa ”hallituksen ideologiselle ajojahdille ay-liikettä kohtaan ja uusi läimäytys järjestäytyneiden palkansaajien poskelle”.

Samalla linjalla on SAK, joka muistutti, että muutos tarkoittaisi veronkorotusta yli miljoonalle järjestäytyneelle työntekijälle.

Jopa työnantajaleiri eli elinkeinoelämän suurjärjestö EK on pitänyt omien vähennystensä poistoa tarpeettomana, eikä ole tähän asti ollut kovinkaan vakuuttunut muutoksen hyödyistä.

Kokonaan oma lukunsa on, miten päätös vaikuttaa jo valmiiksi horjuvaan työrauhaan, järjestöjen kärjistyneisiin väleihin ja yhä ahtaammalle työmarkkinoiden epävarmuudessa ja työttömyys- ja sosiaaliturvaleikkauksilla ajettuihin ihmisiin.

Moni kokenut työmarkkina- ja poliittinen vaikuttaja on leiriin katsomatta jo aiemmin varoitellut, että niin sanottujen tyrmäysvoittojen hakeminen harvemmin on kestävää toimintaa: se rapauttaa yhteistyömahdollisuuksia ja lyö ennemmin tai myöhemmin takaisin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU