Urallaan puhemiehenä, liikenneministerinä sekä kunta- ja uudistusministerinä toimineesta Vehviläisestä julkaistiin tänään poliittinen elämäkerta Rouva puhemies – Anu Vehviläisen elämä ja ura (Docendo 2022).

Sen on kirjoittanut pitkään aikakauslehtien päätoimittajana toiminut Anna-Liisa Hämäläinen.

Kirjan julkistamistilaisuudessa Vehviläistä pyrittiin nimeämään tähänastisen uransa kiperin paikka.

– On olemassa asioita, jotka ovat olleet kivuliaita. Voin kyllä sanoa sen, että viime kaudella maakunta-sote-uudistuksen kaatuminen oli erittäin kivulias. Henkilökohtaisemmalla tasolla kyllä oli kivuliasta pudota eduskunnasta.

KIRJASSA TODETAAN Vehviläistä harmittavan, miten vaivalloista on uudistaa valtioneuvoston työskentelyä yhteensovitetuksi ja nykyistä joustavammaksi.

Kirjan mukaan Sipilän kaudella vaikeudet nähtiin maakunta- ja sote-uudistusta tehtäessä ja Marinin kaudella kitka eri ministeriöiden ja valtionhallinnon välillä on ollut esillä koronatoimien yhteydessä.

Vehviläinen näkee, että toimimattomuus ei ole kenenkään yksittäisen virkamiehen tai poliitikon syy, vaan enemmänkin hallinnon kulttuurinen ja perinteinen piirre. Toinen syy on, että hallitusneuvotteluissa pääneuvottelijat eivät kiinnitä riittävästi huomiota sujuvaan ja yhtenäisesti toimivaan valtioneuvostoon. Kirjassa todetaan, että Sipilän hallitusohjelma pyrki ratkomaan ongelmaa johtamisen kärkihankkeineen, mutta hallituksen arjessa ei päästy puusta pitkälle.

Välillä korjaukseksi esitetään Ruotsin mallin mukaista yhtenäistä valtioneuvostovirastoa. Naapurissamme ei ole itsenäisiä ministeriöitä samassa mielessä kuin Suomessa.

”Uudistus vaatisi vahvan parlamentaarisen yhteisymmärryksen ja perustuslain muutoksen. Tätä ei näytä olevan näköpiirissä”, Vehviläinen toteaa kirjassa.

TIEDOTUSTILAISUUDESSA VEHVILÄINEN muistutti, että vuonna 2014 Stubbin hallitus käynnisti parlamentaarisen työn, jossa pohdittiin valtioneuvoston työskentelyn uudistamista. Juuri tällöin todettiin, että Ruotsin mallin mukainen uudistus vaatisi parlamentaarisen yhteisymmärryksen ja perustuslain muutoksen.

– Myös viime hallituskaudella oli nimittämäni selvitysryhmä valtioneuvostossa. He tulivat samaan lopputulemaan, että pitää vain kehittää valtioneuvoston toiminnallista puolta. (Kirjassa) ehkä tyylilajini vähän kertoo siitä, että olen nostanut kädet pystyyn että ei tästä taida tulla mitään.

Toisaalta Vehviläinen näkee, että koronanhoito on ohjannut ministeriöitä yhteiseen toimintatavan suuntaan.

– Ja onhan tällä hallituskaudella saatu yhteinen (ministeriöiden) sähköpostiosoite gov.fi. Jotain konkreettista on saatu aikaiseksi. Sitä ei vielä viime vaalikaudella ei saatu aikaan, Vehviläinen heitti huumorilla paikallaoleville.

– Kaikki ministeriöt haluavat, että niillä on oma brändi.

Vehviläinen jatkoi kirjassa olevaa kritiikkiä myös sitä kohtaan, että yleensä hallitusneuvotteluista yksittäiset poliittiset kysymykset kiinnostavat paljon enemmän kuin se, miten valtioneuvosto toimii kollegiaalisesti.

– Juha Sipilällä (kesk.) oli hallituksenmuodostajana kunnianhimoista tavoitetta, että tätä lähdettäisiin uudistamaan, mutta uudistaminen ei ole todellakaan helppoa. Minulla on niin sanotusti vähän keinot loppu, pitäisi löytää todellinen yhteinen näky.