Kiista juontaa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikoihin hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun. Eduskunnassa oli syntynyt käsitys, että valtiovarainministeriö ei toimittanut kaikkia tietoja, joita eduskunta tarvitsi ja sosiaali- ja terveysvaliokunta oli pyytänyt.

Kiistaa selvitteli oikeuskanslerinvirasto.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kuitenkin totesi, että valtiovarainministeriön virkamiehet eivät ole jättäneet kertomatta uudistuksesta merkityksellisiä ja olennaisia tietoja eduskunnalle. Puumalaisen mukaan he eivät rikkoneet velvollisuuksiaan jättäessään eduskunnan kanslian käsityksen mukaan viime hallituskauden lopussa toimittamatta eduskunnalle tietoja yhteensä 210 miljoonan euron puutteista laskelmissa.

– Valtioneuvoston oikeuskansleri tai apulaiskansleri ei voi perustuslain mukaan määrittää sitä, millaista tietoa eduskunta pitää tarpeellisena. Oikeuskanslerinviraston valvonta ei yksinkertaisesti ulotu eduskunnan perustuslain mukaiseen tehtävään lainsäätäjänä, perustuslakivaliokunnan valiokuntaneuvos Matti Marttunen jyrisi Helsingin Sanomille apulaisoikeuskanslerin päätöksen jälkeen.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) kuvasi hänkin hiljattain Demokraatissa koko tapausta ”suuren luokan kysymykseksi”.

– Ei vain periaatteessa vaan myös käytännössä on suuren luokan kysymys, että valiokunnalla pitää olla oikeus saada kaikki katsomansa tieto käyttöön. Jos viranomaisilla on tarve tai perusteet pitää sitä salaisena, se on salaisuuden piirissä olevaa, mutta se ei estä, että eduskunnan valiokunnalla on oikeus saada tieto käyttöönsä. Tästä periaatteesta olen varma, että eduskunta pitää tiukasti kiinni, Vanhanen jyrähti.

Vanhanen painottaa, että lähtökohta on se, että eduskunnalla on oikeus saada ne tiedot, joita se tarvitsee lainsäädäntötyössään.

– Tämä ristiriita on tässä hämmentävä. Tämä täytyy jollain tapaa nollata, Vanhanen painotti.

Koska apulaisoikeuskanslerin päätöksestä ei voi valittaa perustuslakivaliokunta voisi puuttua asiaan silloin, kun oikeuskansleri esittelee vuosittaisen kertomuksensa.

Periaatteessa perustuslakivaliokunta voi myös käynnistää tutkinnan apulaisoikeuskanslerin toimien lainmukaisuudesta. Se voitaisiin aloittaa oikeuskanslerin tai eduskunnan oikeusasiamiehen ilmoituksella, vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella, eduskunnan muun valiokunnan valiokunnan perustuslakivaliokunnalle esittämällä tutkintapyynnöllä tai perustuslakivaliokunnan omasta aloitteesta.

Vanhanen kertoi Demokraatille pitävänsä luontevimpana tapana sitä, että oikeuskanslerin kertomusta käsiteltäessä perustuslakivaliokunta tarkastelee kysymystä ja ottaa siihen lopullisen kannan.

Eduskunnan tiedonsaantiongelmat ovat tänään nousseet esiin perustuslakivaliokunnan kokouksessa. Ne eivät liity vain ylläkuvattuun kiistaa herättäneeseen apulaisoikeuskanslerin päätökseen vaan myös paljon laajemmin eduskunnan tiedonsaantioikeuteen. Näitä ongelmia valiokunnassa nähdään syntyneen myös vaikkapa siinä, miten valiokunta kokee saaneensa tietoja nykyhallitukselta valmiuslaeista päättämisen pohjaksi. Myös monia muita kysymyksiä on viime aikoina käsitelty julkisuudessa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kertoo Demokraatille kantanaan, että hänen mielestään eduskunnan tiedonsaantioikeutta on nyt paras viedä valiokunnan omana asiana eteenpäin.

Hän huomauttaa, että eduskunnalla on perustuslain 47 §:n mukaan oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyyn liittyvät tiedot. Tämä tarkoittaa hänen mukaansa valtioneuvoston velvollisuutta oma-aloitteisesti toimittaa eduskunnan tarvitsemat tiedot ja toisaalta velvollisuutta toimittaa eduskunnan pyytämät tiedot.

– Perustuslakivaliokunta keskusteli tänään kokouksessaan  siitä, että valiokunta selvittäisi omana asianaan perustuslaissa säädetyn eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumista.

Ojala-Niemelän mukaan selvitystyössä selvitettäisiin ongelmien mahdollinen laajuus ja tarvittavat jatkotoimet.

– Asia liittyy valiokunnan oman lausuntokäytännön lukuisiin kannanottoihin asiassa, valmiuslain soveltamisessa esille nousseisiin tiedonkulun puutteisiin sekä siihen, että eräissä tapauksissa tiedonkulkuun liittyvissä toimivaltuuksista on havaittu ongelmia, valiokunnan puheenjohtaja Ojala-Niemelä täsmentää sitä, mistä nyt on kyse.

– Tämä ei koske ainostaan viime vaalikauden tiedonsaantiongelmia vaan yleisemmin hallituspohjasta riippumatta eduskunnan tiedonsaantioikeutta.  Eduskunta on ylintä päätösvaltaa käyttävä elin. Sen tiedonsaantioikeuden ja valiokuntien tiedonsaantioikeuden on oltava turvattu kaikissa oloissa. Siksi tähän on minusta suhtauduttava vakavuudella.

Ojala-Niemelän mukaan selvitystyön käynnistämistä ei valiokunnassa vastustettu.

Näillä näkymin perustuslakivaliokunta ei kokoonnu tällä eikä ensi viikolla, joten asiaan ei palata aivan heti.

Vaikka apulaisoikeuskanslerin käsittelemä tapaus on vain yksi todennäköisesti toteutuvassa selvityksessä esiin nouseva asia, sen tiedetään nostattaneen voimakkaasti tunteita myös kansanedustajissa.

Aikoinaan Helsingin Sanomien näkemissä sähköpostiviesteissä valtiovarainministeriön virkamiehet pohtivat, huomaako eduskunta lakiesitykseen jääneitä puutteita, joissa on kyse sadoista miljoonista euroista.

Viestien vastaanottajana oli valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg, joka ei ollut HS:n uutisen mukaan viestien perusteella puuttunut ongelmaan. Nerg oli valtiovarainministeriössä keskeisessä asemassa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Nerg kiisti jyrkästi, että virkamiehet olisivat tarkoituksellisesti jättäneet asioita kertomatta eduskunnalle.

Nyt siis myös apulaisoikeuskanslerin päätös on  se, että valtiovarainministeriön virkamiehet eivät ole jättäneet kertomatta uudistuksesta merkityksellisiä ja olennaisia tietoja eduskunnalle.

Mielenkiintoiseksi sivujuonteen tilanteeseen tekee se, että eilen valtioneuvoston istunnossa vedettiin pois päätös nimittää Päivi Nerg valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi.

– Siitä minulla ei ole tietoa, mikä oli syynä, että Nergiä koskeva esitys vedettiin listoilta pois, sanoo Johanna Ojala-Niemelä, kun häneltä kysyy, onko näillä perustuslakivaliokunnan toimilla minkäänlaista yhteyttä tähän asiaan.

Demokraatin tavoittama Päivi Nerg ei kommentoi asiaa millään tavoin.

Voiko sitten perustuslakivaliokunnan tarkastelussa aikanaan käydä niin, että myös kiistelty apulaisoikeuskanslerin päätös arvioidaan uudestaan?

– En lähde kommentoimaan yksityiskohtia. Valiokunta on keskustellut eduskunnan tiedonsaantiin liittyvistä asioista kokonaisuutena ja siihen liittyy eri perustuslain säännöksiä, Johanna Ojala-Niemelä vastaa.

Kansliapäällikkö-nimitykseen perustuslakivaliokunnan selvityksellä tuskin on isompaa vaikutusta, koska asiaa ei edes ehditä käsitellä ennen nimitystä.

– Ne asiakirjathan voi (valtioneuvostossa) pyytää viikoksi pöydälle. Ymmärsin, että näin on erään puolueen taholta eilen toimittu, Johanna Ojala-Niemelä sanoo.

Lisäys kello 19.00: Iltalehden tuoreiden tietojen mukaan RKP haluaa perehtyä apulaisoikeuskanslerin ratkaisujen perusteluihin eikä ole sen tähden ollut valmis hyväksymään Nergin nimitystä.