Osviittaa hallituksen kaavailuista ja niiden tasosta on saatu myös valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) blogista. Kulmunin mukaan ministeriö kantaa vastuun siitä, että viranomaisilla on riittävät resurssit terveyden huollossa ja tämä varmistetaan lisätalousarviolla.

Kulmunin mukaan hallitus huolehtii myös siitä, että  taloudelliset haitat niin yritysten kuin ihmistenkin arkeen saadaan hallintaan.

”Valtiovarainministeriö sekä elinkeinoministeriö jatkavat viikonvaihteen yli toimien valmistelua, joilla pyritään helpottamaan yritysten rahoitusongelmia ja orastavaa kassakriisiä, Kulmuni kirjoittaa.

Kuten huomata saattaa, elämme poikkeuksellisia aikoja. Lama-ajan keskustalainen pääministeri Esko Aho vaati eilen Ilta-Sanomissa suorasanaisesti jopa sitä, että hallitus ohjelma täytyy panna sivuun.

– Jos todellisuus ja hallitusohjelma joutuvat ristiriitaan, hallitusohjelma väistyy, Aho sanoi.

Entinen pääministeri ja eduskunnan nykyinen puhemies Matti Vanhanen ei Ahon lausunnosta hätkähdä.

– Tarvittaessa näin se pitää ajatella, Vanhanen sanoo itsekin suoraan Demokraatille.

Vanhanen ei myöskään torppaa ajatusta, että tällaisessa tilanteessa jo ollaankin.

– Erityisesti se koskee taloudellisia tekijöitä. Tässähän näyttää siltä, että osa kotimarkkinoilla tapahtuvasta reaalitaloudesta on hyvin lähellä pysähtymistä, Vanhanen sanoo.

Hän jatkaa, että taloudelliset vaikutukset kymmeniintuhansiin yrityksiin ja ammatinharjoittajiin, vaikkapa erilaisista artisteista alkaen ovat poikkeuksellisia.

– Näihin on reagoitava.

– Viime kädessä turvallisuuteen ja talouteen liittyvät isot meistä riippumattomat tekijät ajavat aina hallitusohjelman ohitse, jos niin on tarpeen. Maalla täytyy olla toimintakyky myös poikkeuksellisessa tilanteessa. Hallituksella on tavattoman suuri vastuu, uskon että tietävät sen. Heillä itsellään on mahdollisuus arvioida, mennäänkö vuosi sitten sovitun hallitusohjelman mukaan vai miten reagoidaan poikkeuksellisiin tilanteisiin.

Vanhanen toteaa, että mikäli  hallitusohjelma asettaa rajoituksia, reaalimaailma ajaa hallitusohjelman edelle.

– Tässä suhteessa ei kannata hakea vastausta hallitusohjelman teksteistä, vaan siitä mitä reaalimaailmassa on tulossa eteen. Kriisin lopullista luonnetta ei vielä tiedä, hallituksella pitää olla joustava kyky reagoida muuttuviin tilanteisiin.

Vanhanen huomauttaa, että hallitusohjelmaan kirjattiin nimenomaan poikkeuksellisia tilanteita koskeva kohta normaalista kehyssäännöstä poiketen. Kyseessä on hallituksen varaama miljardin elvytysvara, joka laukeaa käyttöön tietyin tiukoin ehdoin.

Tätäkin Vanhanen pitää kuitenkin  jo rajallisena. Hänen mukaansa hallitusohjelmasta ei löydy vallitsevaan tilanteeseen valmista määräystä –  siis niihin vaikeuksiin joita on tällä hetkellä talouden puolella ennakoitavissa.

– Näemme miten erilaiset tilaisuudet perutaan, ihmisten ostoskäyttäytyminen on muuttumassa ja liikkumisen pienentyminen vaikuttaa väkisinkin talouteen. Pitää kyetä löytämään keinoja joilla autetaan yhteiskunta ja yritykset muutoksen ylitse. Hallitusohjelmasta ei löydy tähän tilanteeseen valmiita vastauksia, hallitus joutuu hakemaan vastaukset erikseen. Aivan kuten  ministeri Katri Kulmuni totesi terveydenhuollon menojen kattaminen ei saa jäädä valtion budjetista kiinni.

Vanhanen sanoo, ettei pysty ennustamaan, ajautuuko Suomi lamaan. Hän toivoo, että tästä tulisi vain muutaman kuukauden kestävä vaihe ja sen jälkeen oltaisiin valmiita palaamaan nopeasti normaaliin elämään.

– En ole ennustaja. Jonkin verran hämmentäviä maailmalta tulevat tiedot ovat, että jo 2 kuukauden kuluessa tartuntojen määrä laskee reilusti Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Mutta tarkoittaako se, että tauti olisi jo kadonnut eikä lähtisi uudelle kierrokselle, kenelläkään ei ole tähän vastausta.

Vanhasen mukaan miljardin elvytyspaketinkin laukaisemiseen hallituksella pitää olla valmius ja poliittinen tahto jo nyt. Eduskunnan varapuhemies, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne nosti asiaan esiin omassa Facebook-kirjoituksessaan jo eilen.

– Nyt on järkevää ottaa käyttöön se pelivara, Rinne peräänkuulutti.

Vanhanen sanoo, että olennaista on tietää sisältö, mitä miljardin paketilla tehdään.

– Mittakaavan määrä sen mukaan mikä on kohtuullinen tarve. Luulen, että tällä hetkellä ehkä isoin ongelma on se, mitä ovat ne täsmätoimet, jotka ovat ylipäänsä käytettävissä. Tiedän että on pitkiä listauksia tehty, yrittäjäjärjestöt ovat tehneet, Vanhanen sanoo.

Suomen Yrittäjät ja EK ovat tuoneet omat listansa julkisuuteen ja olleet luonnollisesti hyvin huolestuneita yritysten toimintaedellytyksistä.

Vanhastakin yritysten tilanne huolettaa.

– Itse kannan huolta vakuusarvojen alentumisesta ja vakuuksien riittämisestä, esimerkiksi rahalaitoksilta vaadittaisiin todella pitkämielisyyttä, ettei lähdetä pyytämään uusia vakuuksia. Jos ajatellaan ammatinharjoittajia vaikkapa artisteja, valtava määrä eri tilaisuuksia on peruttu. Monessa tapauksessa menot jäävät jäljelle, kulut ovat saamatta.

Vanhanen painotta yhä, ettei valtionhallinnolla ole näihin mekanismeja vaan niitä pitää myös nollasta rakentaa.

– En näe, että on kyse perinteisestä elvytyksestä jolla ylläpidetään kulutusta, vaan nyt menetykset kohdistuvat tiettyihin talouden sektoreihin ja niitä menetyksiä ei kulutusta lisäämällä voida lisätä, koska ihmiset eivät pysty siihen osallistumaan.

Kun nyt avit ovat kieltäneet yli 500 hengen tilaisuudet, Vanhanen ei osaa esimerkiksi spekuloida sitä, miten vakuutukset suhtautuvat asiaan, jos tilaisuuksilla on selkeä kielto. Voiko korvauksia saada.

– On valtava määrä kahviloita ja ravintoloita ja pieniä tilaisuuksia, joissa ei vakuutusjärjestelmää ei varmuudella ole. Niissä ei auta kuluttajan ostovoiman lisääminen, koska raha ei suuntaudu sinne. Nyt pitää olla elvytysvaraa, mutta ratkaisevaa on mitä varalla tehdään, tiedän kyllä että näitä listauksia on vuorokauden ympäri muun muassa Työ- ja elinkeinoministeriössä pohdittu.

Vanhanen toteaa, että poikkeuksellinen tilanne vaikuttaa myös pankkijärjestelmään, jonka vakavaraisuus sinällään on ollut Suomessa erittäin hyvällä tolalla pitkään.

Yritysten tilanne huolettaa, koska on iso riski että lainojen vakuusarvot heikentyvät ja pankeille tulee lakisääteinen velvoite hakea lisää vakuuksia.

Tällainen kierre pitäisi Vanhasen mukaan estää.

– Toivottavasti EKP-järjestelmä ja valtio keskustelevat, mikä on epätavallinen tapa myös pankkien osalta suhtautua tähän tilanteeseen.

Mikä tähän voisi olla ratkaisu?

– Jo se, että pankeilla ei olisi velvollisuutta vaatia lisää vakuuksia. En tiedä, minkä päätöksenteon kautta tämä saataisiin syntymään, mutta periaatteessa tästä on kyse, että ei tarvitsisi nyt pyytää lisää vakuuksia.

Vakuuskysymystä Vanhanen pitää hyvin olennaisena, mutta muistuttaa:

– Se koskee osaa yrityksiä. Mutta on myös mikroyrityksiä ja ammatinhajoittajia joilla tulot pysähtyvät, eikä kyse ole niinkään pankkisuhteesta vaan toimeentulosta. Toivottavasti järjestelmä löytää avun myös heille.

– Nyt törmätään sellaiseen, josta ei ole kriisimalleja koskaan oikein tehtykään. Sen takia poliittinen järjestelmä on olemassa, että se hakee vastauksia.

Eduskunnan työstä Vanhanen toteaa, että viime viikkojen aikana tehdyt omaa työtä koskevat ohjeet on koottu yhteen. Hän ei usko, että erityisiä uusia ohjeita olisi enää koronan vuoksi luvassa.

Täysistuntosalin lehtereillä olevaa yleisöä on harvennettu, valiokuntia kehotetaan hankkimaan asiantuntijalausuntoja kirjallisesti. Etäyhteyksiä edistetään.

– Tiistaista eteepäin talo on huomattavan hiljainen verrattuna aikaisempaan. Luultavasti valiokunnat myös harventavat kokousaikatauluja, keskittävät asioita, se on valiokuntien itsensä ratkaistavissa.

Vanhasen mukaan eduskunnan keskuskanslian alaisista työntekijöistä 40% tekee jo työtä etänä ja ryhmäkanslioiden ja edustajien avustajista Vanhasen arvion mukaan valtaenemmistö.

Puhemies summaa, että eduskuntatyön pitää jatkua, hallituksen ja eduskunnan pitää säilyttää avoimuus ja läpinäkyvyys kaikissa olosuhteissa ja kolmanneksi median toimintamahdollisuuksien täytyy säilyä ennallaan. Se, että lehtereille saa yhä tulla jonkin verran yleisöä kuvaa periaatteellisella ja symbolisella tasolla eduskuntatyön avoimuutta. Tosin tällä hetkellä tilanne on se, että vieraita tuskin lehtereille edes juuri ilmaantuu.

– Toki koska hyvänsä voidaan asiaa arvioida uudelleen, puhemiehellä on valtuudet joka istunnon osalla päättää asiasta erikseen.

Kun Vanhanen antoi Demokraatille puhelinhaastattelua tänään puoliltapäivin, eduskunnassa ei ollut tiedossa yhtään koronatapausta. Jo aiemmin julkisuuteen kerrotut varotoimenpiteet on muun muassa parin kansanedustajan osalta tehty.

Haastattelun jälkeen kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) ilmoitti jäävänsä hengitystieinfektion takia etätyöhön.

– Neuvottelin hetki sitten eduskunnan lääkärin kanssa ja olen ensi viikon poissa eduskuntatyöstä työyhteisöni suojaamiseksi. Minulla on selkeä hengitystieinfektio, ei vakavia oireita. Koska kyseessä voi olla koronavirus, teen etätöitä. Ohjeet mennä testiin jos oireet pahenevat, Kärnä tviittasi.

Demokraatti tiedusteli asiaa tämän jälkeen uudelleen Vanhaselta.

– En kommentoi tässä vaiheessa enempää, kun en tunne asiaa paremmin, hän sanoi.

On aiheellinen kysymys, miten eduskunta suhtautuisi tilanteeseen, jos vaikkapa koronaa sairastava kansanedustaja olisi istunut täysistuntosalissa. Täytyisikö muut kansanedustajat laittaa karanteeniin.

Matti Vanhanen painottaa yleisenä periaatteena, että täysistuntotyön pitää voida jatkua kaikissa oloissa.

– Sellaista tilannetta ei voi tulla, että eduskunta on toimintakyvytön, se ei ole mahdollista tässä tehtävässä.

Vanhanen muistuttaa, että eduskuntaryhmät ovat SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin johdolla tehneet loppuviikosta poliittisen sopimuksen, ettei eduskunnassa hyödynnetä satunnaisia enemmistöjä.

– Myöskään hallitus ei esimerkiksi opppositioryhmien laajaa karanteenia käyttäisi toisin päin hyväkseen.

Entä jos täysistunnossa olisi ollut joku, jolla on korona. Pitäisikö kansanedustajat laittaa karanteeniin?

– En vastaa tuohon spekulatiiviseen kysymykseen muuta kuin niin, että täysisuntojen pitää voida työskennellä aina kun siihen tarve on.

– Pitää katsoa, että mahdollisesti altistuneet eivät altista muita, mutta ehdoton kanta on että täysistunnon pitää kaikissa olosuhteissa pystyä työskentelemään. Kun istunto on laillisesti kutsuttu koolle riittää, että puhemies on paikalla. Mutta toisekseen eduskunta ei voi poliittisilla päätöksillä estää ketään saapumasta täysistuntoon. On eri asia jos tartuntatautilain nojalla terveysviranomainen määrää jonkun karanteeniin.

– Se on sitten sen ajan kysymys, millä tavalla istunnot järjestetään, siihen ei täsmällistä vastausta tällä hetkellä anneta, Vanhanen vastaa.

Jos eduskunnassa tavattaisiin koronatartuntoja, lain mukaan ja ylipäänsä muutoinkin olisi mahdollist, että eduskunta toimisi toisessa tilassa. Tällaista ei ole Vanhasen mukaan nyt pohdittu. Eduskunnalla on väistötilat, mutta niistä Vanhanen ei sen enempää kerro.

–Puhdistustoimenpiteet ja muut tapahtuisivat välittömästi, en lähde spekuloimaan, mitä sellaisessa altistumistilanteessa tehdään mutta eduskuntatyön pitää voida jatkua. Päätöksentekokykyä yhteiskunnalta ei poisteta.

Loppuviikosta Vanhanen pyysi eduskunnan keskuskansliaa käymään lävitse mahdollisen valmiuslain pohjalta annettavan asetuksen eduskuntakäsittelyn. Eli jos valmiuslaki otettaisiin käyttöön, miten asiasta päätettäisiin. Ensin olisi lähetekeskustelu, sitten perustuslakivaliokunnan mietintö ja vain yksi käsittely.

– Se on yhden käsittelyn asia.

Perustuslakivaliokunta on ollut kokoontumisvalmiudessa viikonlopunkin. Myös eduskunnassa on nopea valmius.

– On selvää, että jos valtioneuvosto ja presidentti päättäisivät yhteistoiminnassa asetuksen käyttöönantamisesta, eduskunta kokoontuisi pikimmiten.

Tänään tai maanantaina eduskunnan kokoontumista ei ole Vanhasen mukaan kaavailuissa.

– Mutta miellä on nopea toimintakyky olemassa. Koko ajan puhun (valmiuslain) mahdollisuudesta mutta en todennäköisyydestä. Tämä varautuminen on vain mahdollisuuteen liittyvä. Valmiuslain käyttöönoton ehdot ovat moninaiset.

Vanhasen mukaan kynnys valmiuslain käyttöönotolle on erittäin korkea.

– Tähän mennessä en henkilökohtaisesti ole nähnyt viellä sellaisia asioita, mitä ei voitaisi olemassaolevalla lainsäädännöllä tai vahvoilla suosituksilla toteuttaa. Meillä sekä viranomaiset että kunnat ovat erittäin alttiita noudattaman niitä suosituksia, joita valtioneuvosto mahdollisesti antaa, Vanhanen painottaa.

Näkeeko puhemies sitten ollenkaan tarvetta valmiuslaille?

– Ei niin voi sanoa. Ei tämän kriisin lopullista luonnetta vielä tiedetä. Valmiuslaki liittyy paitsi tarttuviin tauteihin, myös erilaisiin taloudellisiin tilanteisiin. Tähän menessä, mitä tarttumisen hidastamiseksi voidaan tehdä, ei ole sellaista mitä ei olisi voitu toteuttaa ilman valmiuslakiakin.

Valmiuslain säätäminen olisi yhteiskunnalta harvinainen toimenpide. Yksi kysymys lienee myös se, voisiko se altistaa Suomea hybridioperaatioille eli sille, että maamme toimintaa testattaisiin lain voimassaollessa.

Vanhanen toteaa, että valmiuslaki antaa tietysti mahdollisuuksia moneen, mutta hän muistuttaa, että mikäli laki astuisi voimaan, käytettävät valtuudet tultaisiin määrittelemään ja rajaamaan.

– Minusta siihen ei liity mitään ulkopoliittista ulottuvuutta tällä kertaa.

STT:n tietojen mukaan viisikon sunnuntain kokouksessa on määrä keskustella tilanteesta eikä päätöksiä ole odotettavissa. Sitä vastoin päätöksiä on luvassa maanantaina, kun koko hallitus on koolla.

– Silloin päivitetään myös linjaukset päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten sekä korkeakoulujen osalta, tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) sanoi Twitterissä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan hallitus ei käsittele maanantaina valmiuslakia, joskin sen käyttöönottoon varaudutaan.

– Olen lisäksi käynnistänyt valmiuslain käyttöönottoasetuksen valmistelun, jotta tarvittaessa asetus voidaan antaa nopeasti, Marin tviittasi.