Tutkimuksessa selvitettiin, miten kansanedustajat kokevat sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuvan eduskuntatyössä. Vaikka yleinen tila koettiinkin hyväksi, puhemies Paula Risikko (kok.) sanoi töitä vielä riittävän jatkossakin. Kyselytutkimus toteutettiin viime kevään ja kesän aikana kahdessa osassa, joista kirjalliseen kyselyyn vastasi 149 kansanedustajaa. Tämän jälkeen haastatteluihin pyydettiin 34 edustajaa, joista miehiä ja naisia oli yhtä monta.

Edustajat kokevat vaikutusmahdollisuutensa hyviksi sukupuolesta riipumatta, mikä näkyy esimerkiksi puheenvuorojen saamisessa eduskuntaryhmissä ja asialistoihin vaikuttamisessa puolueen sisällä. Eniten eroja sukupuolten välillä mainittiin puheen keskeyttäminen ja alkuperäisidean varastaminen.

Ongelmakohtana pidettiin edustajien verkostot ja valiokunnat, joissa sukupuolittuneisuus korostui. Tutkimuksen toteuttaneen Oxford Research Oy:n tutkija Anna Björk kertoi, että tavoitelluimmissa valiokunnissa esimerkiksi ulkoasiain- ja valtiovarainvaliokunnissa miehillä katsottiin olevan ylivalta.

Seksuaalista häirintää kertoi kohdanneensa 12 naiskansanedustajaa ja miehistä vuorostaan 17. Yksityiskohtaisia tapauksia tutkimuksessa ei kerrottu, mutta yleisesti mainittuna häirintänä pidettiin seksuaalissävytteiset vitsit. Varsinkin naiset kokivat saavan seksuaalissävytteistä palautetta.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko oli huolissaan, miten kansanedustajat olivat tottuneet uhkausviestien saamiseen sosiaalisessa mediassa. Jopa 72,3% vastanneista kertoi saaneensa uhkausviestejä sosiaalisen median kautta. Hän kertoo aloittaneensa toimet seksuaalisen häirinnän ja uhkailujen kitkemiseksi eduskunnassa.  Risikko painottaa, että sääntöjä ja ohjeistusta on selvennettävä, jotta edustajat osaavat hakea apua tarvittaessa.

Aikaisempaa selvitystä aiheesta ei ole tehty Suomessa.