EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvosto päätti aiemmin, että Ukrainan pakolaisten tilapäistä suojelua jatketaan vuodella 4. maaliskuuta 2026 asti. Hallitus esittää muutosta ulkomaalaislakiin, jotta päätös voidaan panna täytäntöön myös Suomessa.

Asiasta oltiin salissa yksimielisiä.

-  On ilo kuulla, että me tässä salissa olemme samaa mieltä siitä, että meidän tulee tehdä kaikkemme Ukrainan auttamiseksi ja kannettava myös oma vastuumme ukrainalaisten auttamiseksi, jotka kotimaastaan ovat sotaa paenneet, asian esitellyt sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kiitteli keskustelua.

Suomessa tilapäistä suojelua on annettu tähän mennessä noin 77  000 ihmiselle. Rantasen mukaan kuluvana vuonna 8  000-12  000 ihmisen odotetaan hakevan sitä.

Rantanen toivoi EU:lta ajoissa tehtyjä ratkaisuja siitä, mitä tapahtuu maaliskuun 2026 jälkeen.

Seuraavaksi laki etenee hallintovaliokunnan käsittelyyn.

Keskustan kansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) penäsi vastauksia, miksi uudessa esityksessä on poistettu mahdollisuus siihen, että kolmen vuoden tilapäisen suojelun jälkeen myönnettäisiin pysyvä oleskelulupa.

-  Hallituksen esityksen jälkeen tilapäisen suojelun nojalla myönnetty oleskelulupa olisi aina tilapäinen. Sen nojalla mahdollisuus jatkuvan oleskeluluvan myöntämiseen poistuisi. Haluaisin kuulla perusteluja, miksi olette päätyneet tällaiseen ratkaisuun, Honkonen tiedusteli.

Rantanen vastasi, että jatkuva oleskelulupa ei ole sama asia kuin pysyvä oleskelulupa.

-  Kysymys on tilapäisestä suojelusta, jolla on tarkoitus pysyäkin tilapäisenä, Rantanen sanoi. Hän muistutti, että tilapäistä suojelua saavien on mahdollista hakea pysyvää oleskelulupaa esimerkiksi työn tai opiskelupaikan perusteella.

KOKOOMUKSEN Ben Zyskowicz halusi puolestaan tietää, olisiko mahdollista, että sodan jatkuessa Suomi myöntäisi esimerkiksi kahden tai kolmen vuoden pituisia tilapäisiä lupia, vaikka unioni päättäisi vain vuoden kerrallaan.

-  Pidempi tilapäinen lupa toimisi positiivisesti, jos ajatellaan näiden ihmisten epävarmuuden vähentämistä koskien omaa tulevaisuuttaan, motivaatiota oppia suomen kieltä tai muutenkin juurtua Suomeen ja vakiinnuttaa olemisensa ja asumisensa Suomessa, Zyskowicz sanoi.

Rantasen mukaan asiassa on syytä huomioida, että ketään ei voi pakottaa jäämään Suomeen. Hän painotti EU-tason ratkaisuja kulloisenkin tilanteen mukaan.

-  Tässä kannattaa hakea ratkaisuja koko EU:n tasolla. Emme pidä järkevänä sitä, että jokainen maa tekee erilaisia ratkaisuja, joka voi aiheuttaa isoja ihmissiirtymiä toisaalle.

Kaisu Suopanki/STT