Autto totesi, että Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen- ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö.

– Suuri valiokunta on monissa eri yhteyksissä jo pitkään korostanut tarvetta aktiiviseen, johdonmukaiseen ja ratkaisukeskeiseen EU-vaikuttamiseen. Yksittäisiin lainsäädäntöehdotuksiin vaikuttamisen lisäksi tarvitaan ennakointia ja
strategista näkemystä siitä, millaisen EU:n Suomi haluaa, Autto sanoi.

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen EU-ennakkovaikuttamisen järjestämisestä ja ennakoivasta kannanmuodostuksesta EU-asioissa.

– Samalla on perusteltua, että yhteistoiminta toteutetaan jouhevasti niin, että valtioneuvoston käytännön vaikuttamistyöhön jää riittävä liikkumavara, eikä vaikuttaminen esty tai hankaloidu menettelytapoihin liittyvistä syistä, Autto jatkoi.

AUTTON mukaan EU-avaintavoitteet luovat pohjan pitkäjänteiselle, selkeälle ja priorisoidulle vaikuttamiselle. Avaintavoitteilla on tarkoitus vaikuttaa niin Eurooppa-neuvoston strategiseen ohjelmaan kuin vaalien jälkeen valittavan uuden komission työohjelmaan.

Valtioneuvosto nostaa kolme keskeistä tavoitetta: Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistamisen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantamisen sekä puhtaan bio- ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistämisen. Lisäksi rahoituskehyksen kokonaistasotaso tulee säilyttää kohtuullisena välttäen Suomen nettomaksuosuuden kasvua.

– Eduskunnassa nähdään EU-avaintavoitteiden määrittely erittäin tärkeänä. Erikoisvaliokunnat ovat kuulleet laajasti asiantuntijoita ja lausunnoillaan luovat hyvän pohjan suurelle valiokunnalle, jossa lausunnon muotoilu alkaa tällä viikolla, Autto kertoi.

KOKOOMUKSEN eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n avaintavoitteista käytti kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma.

– Ensi makua Orpon hallituksen tuloksellisesta EU-vaikuttamisesta olemmekin jo saaneet, kun laajasti tärkeänä pidetyn yritysvastuudirektiivin yksityiskohtia viilattiin Suomenkin toivomaan suuntaan ennen hyväksymistä. Suomen kädenjälki näkyy myös Euroopan unionin 2040 ilmastotavoitteissa. Niissä huomioidaan maamme metsäiset ja pohjoiset erityispiirteet sekä riippuvuutemme puhtaasta energiasta. Ydinvoimaan suhtaudutaan tyystin aikaisemmasta poiketen. Kielteinen suhtautuminen on vaihtunut pienreaktoreiden rakentamistavoitteeksi. Olemme saaneet viestimme läpi: Euroopan on vihdoin irtaannuttava fossiilisesta energiasta, Kauma kehui hallitustaan.

– Suomi on metsäinen, kylmä maa pohjoisessa. Itärajamme muodostaa pitkän ulkorajan myös EU:lle. Tämä kaikki tarkoittaa pitkiä toimitusketjuja, talvimerenkulkua, maatalouden erityisolosuhteita. Näiden näkökohtien on oltava keskeisesti esillä kaikessa vaikuttamisessamme, hän linjasi.

Kauman mukaan Eurooppa ja Suomi voivat menestyä vain, jos kukin maa kantaa vastuun omasta taloudestaan.

– Emme jatkossakaan tue elpymispaketin kaltaisia järjestelyjä, ja markkinoita vääristävästä valtiontukikilpailusta tulee palata normaaliin.

KAUMA nosti puheessaan esiin myös sitä, että Ukraina tarvitsee laajaa ja pitkäaikaista sitoutumista.

– Haluammekin kiittää pääministeri Orpoa, joka kehotti Euroopan investointipankkia lisäämään rahoitusta Euroopan puolustusteollisuudelle. Venäjän jäädytetyt varat, tai vähintään niiden korkotuotto, on saatava Ukrainan tukemiseksi pikimmiten.