Kansanedustaja Sari Multala (kok.) kysyi ministeri Saarikolta, onko hallitus tuomassa esityksen työn verotuksen keventämisestä. Saarikko vastasi, että hänen eilinen puheenvuoronsa viittasi siihen, että talousennusteiden valossa talouden huima kasvu hyytyy vuotta 2023 kohti. Siksi alkavalle vuodelle 2022 ja vuodelle 2023 saatetaan tarvita hieman erilaisia keinoja.

– Juuri nyt kulutuskysyntä on huipussaan. Siitä kertoo se, että me suomalaiset kotitaloudet luotamme talouteen, omaan ja Suomen talouteen, ennätyksellisellä suuruudella. Mutta vuosi 23 voi näyttää erilaiselta — siitä ennusteet meille nyt jo vihjaavat — ja siksi pidän perusteltuna, että mitään keinoa ei suljeta pois. Silloin myös verotuksen avaimet kannattaa hallituksen käsissä pitää, Saarikko sanoi.

Kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kysyi puolestaan pääministeri Sanna Marinilta (sd.), onko hän valmis keventämään työn verotusta Suomessa vielä tällä hallituskaudella.

Marin sanoi suhtautuvansa myönteisesti erityisesti pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseen, joka Marinin mukaan veisi verotusta oikeudenmukaisempaan suuntaan.

– Sosialidemokraattina oma näkökulmani on se, että meillä pitäisi olla mahdollisimman tiivis veropohja niin, että kaikki verotuksen aukot voitaisiin tukkia, ja meillä pitäisi olla matalat verokannat, mikä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että ansiotuloverotus voisi olla keveämmällä tasolla. Mutta meille on yhtä lailla tärkeää se, että meillä on tiivis veropohja, ei aukkoja, jolloin kannat voisivat olla matalia, hän jatkoi.

Keskustelussa nousi esiin myös työn verotuksen vaikutus siihen, miten Suomeen saadaan työvoimaa ja osaajia ulkomailta. Kokoomuksen Janne Sankelon mukaan ”fiksusti kohdennettu verotuksen keventäminen olisi perusteltua ja myös vetovoimatekijä”. Saarikon mukaan Sankelon havainto siitä, että verotuksella on tekemistä kilpailukyvyn kanssa, on oikea.

–  Mutta samalla haluan asettaa ansiotuloverotuksen kaikkineen, siis työn verotusta laajemman ansiotuloverokeskustelun kaikkineen, vielä laajempaan kehikkoon. Se on yksi työkalupakin väline kasvun tukemisessa. Se ei yksin riitä. Ja esimerkiksi tiedän, että kokoomus esittää valtavasti keinona nimenomaan työn verotuksen keventämistä, myöskin työllisyystoimena. Jos puhtaasti ajattelisimme hoitaa työllisyyttä lisää veronkevennyksillä, ne ovat verrattain aika kalliita työllisyystoimia, Saarikko huomautti.

Keskustelun edetessä kansanedustaja Juha Sipilä (kesk.) totesi, että oppositionkin on myönnettävä se, että hallitus on onnistunut koronan torjunnassa, auttanut yrityksiä vaikean ajan yli ja että yllättävän nopeasti työllisyysaste on palautunut koronaa edeltävälle tasolle. Hän kertasi, että nyt eletään tilanteessa, jossa on 150 000 työpaikkaa auki ja niihin pitäisi löytää tekijät. Sipilä kysyi työministeri Tuula Haataiselta (sd.), miten tämä ongelma ratkaistaan.

– Mitä uusia keinoja meille on tulossa tämän tärkeän kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi? Hallitus nimittäin saavuttaa 75 prosentin työllisyysastetavoitteen, jos nämä työpaikat täytetään, Sipilä kysyi.

Myös Haatainen totesi, että työllisyysaste on yllättävästi, koronasta huolimatta, noussut kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle.

– Mutta emme voi tyytyä tähän tilanteeseen. Me olemme lähestymässä hyvää vauhtia 75 prosentin työllisyysastetta, joka oli tämän hallituksen tavoite omalle hallituskaudelleen. On totta, että meidän on päästävä siitä vielä eteenpäin, Haatainen sanoi.

Haataisen mukaan pullonkaulana on nyt työvoiman saatavuus. Ensisijaista Haataisen mukaan on, että työttömiä ihmisiä saadaan polulle työelämään. Hallituksen tähän liittyvistö toimista hän mainitsi pohjoismaisen työvoimapalvelumallin, joka on tulossa eduskunnan käsittelyyn.

– Kohtaanto-ongelmaan olemme kehittämässä lukuisia toimenpiteitä, joilla edesautamme sitä, että yritykset voivat rekrytoida myös ulkomailta, Haatainen sanoi.

Näistä keinoista kertoi työministeri Tuula Haataisen lisäksi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.), joka sanoi maahanmuutosta yleisesti vastaavana ministerinä pitävänsä erittäin tärkeänä sitä, että hallitus on päättänyt monista keinoista jouhevoittaa maahanmuuttoa.

– Olemme tehneet päätöksen uudistaa ulkomaalaislakia kokonaisuudessaan, mikä mahdollistaisi sen kulttuurimuutoksen, että tähän maahan kannattaa tulla tekemään töitä ja opiskelemaan ja tuoda perheensä tänne. Sen lisäksi tässä mainittiin hyvin muita erilaisia keinoja. Meiltä on tulossa D-viisumia, pikakaistaa erityisosaajille ja startup-yrittäjille. Tätä voidaan myöhemmässä vaiheessa myös laajentaa, Ohisalo sanoi.