Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) totesi, että viime viikolla YK:n yleiskokouksessa nähtiin hyvin harvinaislaatuinen esitys, jossa kaksi YK:n jäsenvaltiota uhkaili julkisesti toisiaan sodankäynnillä ja toisen valtion hävittämisellä. Kyseessä ovat Yhdysvallat ja Pohjois-Korea.

– Molemmat maat ovat, toinen virallisesti ja toinen de facto, ydinasemaita. Tämä keskustelu on mennyt hyvin lyhyessä aikaa todella äärimmäisyyteen. Voidaan sanoa, että olemme ensimmäistä kertaa lähellä tilannetta, jossa julkisesti ydinasevaltiot ovat sodan partaalla.

– Tämä on erityisen hälyttävää; vaikutus ulottuu miljoonien ihmisten elämään ja turvallisuuteen ja myös laveammalti koko ihmiskuntaan. Mitä Suomi aikoo tehdä, jotta ydinaseiden käytöstä konfliktien ratkaisukeinona luovuttaisiin? Ja ihan erityisesti, onko meillä jotain roolia Pohjois-Korean tilanteen rauhoittamisessa? Heinäluoma kysyi ulkoministeri Timo Soinilta (s.).

Vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto nosti esiin sen, että Suomi vetää rauhanvälityksen ystäväryhmää YK:ssa.

– Olette varmasti keskustelleet korkeiden tahojen kanssa YK:ssa siitä, mitä voisi Pohjois-Korean tilanteessa tehdä. Voisiko YK tulla tässä nokkapokassa jollakin tavalla avuksi? Haavisto kysyi.

Kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanerva puolestaan tiedusteli, olisiko mahdollista mandatoida YK:n turvaneuvoston kautta rauhanvälitysprojekti Pohjois-Korean tilanteen laukaisemiseksi ilman arvovaltakiistoja.

Soini totesi Pohjois-Korean tilanteen olevan äärimmäisen vakava asia.

– Onneksi meillä on hyvät suhteet muun muassa Ruotsiin, joka on nyt turvaneuvoston jäsen ja jonka kanssa saamme tietoa ja konsultoimme. Ruotsilla on myös lähetystö Pohjois-Koreassa, samoin Romanialla, Bulgarialla ja muilla, ja on tärkeää olla tässä mukana. Tämä on todella vaarallista, niin kuin edustaja Heinäluoma sanoi. En halua pelotella, mutta tällä menolla tästä ei kyllä mitään hyvää tule, Soini vastasi.

Eero Heinäluoma palasi asiaan seuraavassa puheenvuorossaan.

– Kun tähän mennessä sitten Nagasakin ja Hiroshiman ei ole ydinaseita käytetty ja nyt tämä riski on ihan aito, niin kyllä meidänkin ulkopolitiikan keskeinen kysymys on, miten me voimme myötävaikuttaa kansainvälisen yhteisön osana, jotta ydinaseiden käyttöä sotilaallisten konfliktien ja ylipäänsä konfliktien ratkaisukeinona ei hyväksytä. Tämä vaatisi kyllä hallitukselta ehkä oman selkeän kannanottonsa, hän totesi.

SDP:n kansanedustaja, ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja Jutta Urpilainen toi budjetin lähetekeskustelussa esiin sen, että Euroopan unioni valmistautuu paraikaa Afrikan unionin kanssa huippukokoukseen. Se pidetään marraskuun lopussa.

Kokouksen pääteema on nuorisotyöllisyys. Alle 25-vuotiaita nuoria on noin puolet Afrikan väestöstä, ja kaikkiaan väestöä on 1,2 miljardia ihmistä.

Urpilainen ehdotti, että Suomi sisällyttäisi omaan valtuuskuntaansa nuorisodelegaatin.

– Se olisi nuorisolain hengen mukaista, ja se myöskin nostaisi nuorten profiilia — ja Suomen profiilia YK:n päätöslauselman 2250 toimeenpanossa, hän sanoi.

Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tiina Elovaara kiirehti tukemaan Urpilaisen esitystä nuorisodelegaatista. Tukensa antoi myös SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne.

Ulkoministeri Timo Soini sanoi olevansa avoin Urpilaisen aloittelle.