Hallitus esittää enintään kymmenen miljardin euron laina- ja takausohjelmaa energia-alalle. Paketin tavoite on varmistaa energiayhtiöiden toimintakyky poikkeustilanteen yli ja turvata sähkömarkkinoiden toiminta. Tänään Fortumin varalta julki tuli jo erillinen valtion omistaman Solidium-yhtiön kautta tarvittaessa käytettävissä oleva reilun parin miljardin tukipaketti.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) koetti täysistunnossa vääntää rautalangasta, mistä energiamarkkinoiden ongelmat johtuvat. Ensinnä taustalla on Venäjän Ukrainassa käymä sota, jonka moni puhuja muisti mainita. Sota on siis juurisyy myös sähkömarkkinoiden ongelmille.

– Kun odotukset sähkön hinnan tulevaisuudesta ovat paikoin moninkertaistuneet, ovat vastaavasti tuottajilta vaadittavat käteisvakuudet samalla kasvaneet hyvin paljon. Käteisvakuudet on käytettävä hyvin lyhyessä ajassa, pahimmillaan tunneissa, tai sähköyhtiö määritellään maksukyvyttömäksi, Saarikko kuvasi monien suomalaisten sähköyhtiöiden tilannetta.

– Kun käteisvakuudet kasvavat, vaarana on, että sähkötuottajien markkinaehtoinen rahoitus tyrehtyy ja yhtiöt ajautuvat kassakriisiin. Tämä voi pahimmillaan johtaa sähköntuottajien konkurssiaaltoon, Saarikko selvitti syitä, miksi tukea nyt saatetaan tarvita.

KÄYTÄNNÖSSÄ JOS sähköpörssissä oleva sähköyhtiö ei pystyisi kattamaan vakuusvaatimuksia, puuttuva käteisvaje pyrittäisiin ensi alkuun kattamaan pörssin vararahastosta. Saarikko kuitenkin huomautti, että rahasto on verrattain pieni suhteessa miljardiluokan käteisvakuuksiin.

– Jos ja kun varahasto ei riittäisi, pörssin muut osapuolet eli käytännössä kaikki muut sähköyhtiöt joutuisivat kattamaan kaatuneen yhtiön vastuut. Tämä on se dominoefekti, joka voisi ajaa kaikki johdannaispörssin toimijat pahoihin vaikeuksiin, ei vain suomalaiset vaan myös muut yhtiöt.

Saarikon mukaan Suomessa valtio ei ole voinut vain jäädä odottelemaan, koska energiayhtiöt ovat kriittistä suomalaista infraa.

Valtiovarainministeri painotti 10 miljardin laina- ja takausohjelman ehtojen ja lainan hyödyntäjien korkojen olevan kovia. Hänen mukaansa ohjelmaan tulevilta yhtiöltä edellytetään myös turvaavaa vakuutta. Sellainen olisi esimerkiksi fyysinen voimalaitos. Yhtiö ei myöskään saisi maksaa johdolle osinkoja tai tulospalkkioita, ennen kuin laina on pulitettu takaisin valtiolle, lähtökohtaisesti parin vuoden kuluessa.

Lainan nostavat yhtiöt joutuvat myös sitoutumaan maksuttomaan osakeantiin. Valtio saisi kyseisen yhtiön osakkeista prosentin siivun.

Saarikon mukaan tiukkojen ehtojen tavoitteena on ohjata yhtiö markkinaehtoiseen rahoitukseen. Se siis karsisi toimijat, jotka selviävät ilman valtion tukea.

– Monet ovat pohtineet aivan oikein, kasvaako nyt valtion alijäämä 10 miljardilla eurolla. Budjettipaperilla näin on, mutta todellisuudessa uutta velkaa ei oteta 10 miljardia. Valtion lainanottoa hoitavan valtionkonttorin kassassa on muutama miljardi puskuria, jolloin tarve uuteen velanottoon on paljon pienempi. Kaikki riippuu johdannaismarkkinan kehityksestä ja sähköyhtiöiden tilanteesta ja siitä turvauduttaisiinko lainavaltuuteen.

KOKOOMUKSEN KANSANEDUSTAJA Timo Heinonen kyseenalaista omassa puheenvuorossaan sen, ettei 10 miljardin euron takausohjelma aiheuttaisi riskiä veronmaksajille.

– Tätä on arvoisa hallitus vaikea ymmärtää. Eikö tämä tehdä nimenomaan juuri siksi, että sähköyhtiöt eivät saa markkinoilta lainaa ja eivät saa sitä sen takia, että niihin liittyy liian iso riski. Tästä tässä on kyse, hän sanoi ja pyysi hallitusta avaamaan riskejä avoimesti.

Kritiikistään huolimatta Heinonenkin tukee laina- ja takausohjelmaa eikä täysistunnossa paketin perusteita juuri kyseenalaistettukaan.

– En ole varma, onko tämä ratkaisu paras mahdollinen, mutta se näyttäisi olevan pakollinen ja välttämätön, Heinonen tiivisti.

Kokoomus vaati viime viikolla pääministerin ilmoitusta eduskunnalle Fortumin tilanteesta ja sähkömarkkinoiden kriisiytymisestä. Marin antaa pääministerin ilmoituksen energiapolitiikasta torstaina, mihin Heinonen sanoi olevansa tyytyväinen.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi, että päääministerin ilmoitus torstaina tarjoaa perusteellisemman mahdollisuuden käydä keskustelua eurooppalaisesta energiamarkkinasta. EU:lta odotetaan myös nyt toimia, miten kriisistä päästään yhdessä läpi.

Kokoomuksen kansanedustaja Markku Eestilä oli huolissaan siitä, että suomalaiset yritykset voivat joutua pulaan sähkönhinnan noustua, mikä voi johtaa lamaan ja työttömyyteen.

Eestilä oli samoilla linjoilla kuin hallitus eli valtion lainan ehdot energiayhtiöille ovat todella kovat.

– Eihän kukaan ota tuollaista ehtopakettia vastaan, ellei ole pakko.

Hänenkään mukaan hallituksen paketille ei ole vaihtoehtoa. Hän ei myöskään näe pakettia kovin riskialtiina.

VIHREIDEN KANSANEDUSTAJA Iiris Suomela kiinnitti huomiota siihen, että johdannaismarkkinoiden sekavuus on johtanut entistä useamman toimijan käymään kahdenvälistä kauppaa. Se tekee johdannaiskaupasta epävakaamman.

Suomelan mukaan pitäisi myös katsoa, miten kahdenväliseen kauppaan voidaan puuttua. Hän sanoi nyt käsiteltävän paketin olevan siinäkin yksi keino.

– Mitä paremmin saadaan pörssi ja futuurimarkkinat toimimaan, sitä useampi uskaltaa jälleen käydä johdannaiskauppaa pörssissä.

Hän kiitteli myös sitä, että Kuntarahoitus on valtion rinnalla kertonut olevansa valmiudessa tukeakseen kunnallisia sähköyhtiöitä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Lohikoski painotti, ettei Suomi voi päästää yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä ihmisten perustarpeiden kannalta välttämättömiä energiayhtiöitä kaatumaan.

– Emme kuitenkaan halua luoda markkinoille sellaista yleistä tilannekuvaa ja käsitystä, että voitot ovat yksityisiä mutta riskit sosialisoituja. Hintakatto, sähkäomavaraisuus, sähköinfran ja kohtuuhintaisen sähkönjakelun täysin julkinen omistus olisi omasta mielestäni hyvä pidemmän ajan tavoite, hän sanoi.

PERUSSUOMALAISTEN PUHEENJOHTAJA Riikka Purra pitää selvänä, että sähkömarkkinoihin liittyvää EU:n käteisvakuuksia koskevaa direktiiviä on muutettava.

Hän sanoi myös, että esimerkiksi kaasun irrottaminen kaupastan ja sähkön hintakaton muodostaminen vakauttaisivat todennäköisesti johdannaismarkkinat ja laskisivat energian hintaa myös Suomessa.

Purran mukaan hallituksen lainatakuuesitys vastaa selvään ongelmaan ja on täysin ymmärrettävä.

– Samaan aikaan on kuitenkin syytä ymmärtää, että meidän pitää saada isommilla muutoksilla sähkön hinta alemmaksi. Tähän päästään Nordpool- ja EU-alueella tehtävillä yhteisillä toimilla ja myös lukemalla meidän omaa sähkömarkkinalakia, joka velvoittaa kohtuullisuusvaatimukseen. Samaan aikaan tuotantoa on lisättävä ja ilmastoposeerauksesta on luovuttava, Purra sanoi.

– Venäjän hyökkäys on totta kai tämän akuutin kärjistymisen aiheuttaa, mutta ei se ole koko meidän energiaongelmiemme syy. Pussi päässä harjoitettu ja todellisuudelle sokea ilmastopolitiikka sekä kaasuputkimiesten, myös kotimaisten aiheuttamat vakavat riippuvuudet ja virheet omistajaohjauksessa täytyy käydä läpi, hän jatkoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin mukaan hallituksen 10 miljardin paketissa on kyse sähkönkuluttajien suojaamisesta.

– Samaan aikaan on katsottava eteenpäin, minkälaisia toimia tarvitaan, että markkina vakautetaan.

Lindtmanin mukaan EU-alueelle tarvitaan toimiva sähkön hintakatto. Se laittaisi kuriin johdannaisilla tapahtuvan ”taivas on rajana” -hinnoittelun. Hän toivoi myös oppositiolta tukea EU-tason nykyistä toimivammalle hintakatolle.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi pitävänsä tärkeänä, että sähköpörssin vakuusvaatimuksiin kelpaisivat myös voimalaitokset niiden markkina-arvolla. Hänen mukaansa se erottelisi jyvät akanoista.