Neljä oppositiopuoluetta on ilmoittanut esittävänsä epäluottamuslausetta ulkoministeri Timo Soinille (sin.) hänen aborttikannanottojensa vuoksi. SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n eduskuntaryhmät aikovat esittää epäluottamuslausetta noin viikon päästä alkavalla eduskunnan budjettiviikolla.

Vares muistaa Suomen historiassa vain kaksi tapausta, joissa yksittäinen ministeri olisi saanut epäluottamuslauseen.

Ensimmäisen sai ulkoministeri Rudolf Holsti vuonna 1922 ja toisen sisäministeri Yrjö Leino vuonna 1948.

– Eduskunnan enemmistö ei hyväksynyt sitä, ja Holstin katsottiin ylittäneen valtuutensa. Eduskunta antoi epäluottamuslauseen ja kieltäytyi ratifioimasta sopimusta, Vares kertoo.

Suomen kommunistisen puolueen Leino sai epäluottamuslauseen Suomen kansalaisten luovuttamisesta valvontakomissiolle, joka vei luovutetut vankileireille Neuvostoliittoon.

– Tämä liittyi tietysti Neuvostoliiton painostukseen ja sen esittämiin vaatimuksiin, mutta lain mukaan Suomen kansalaisia ei saanut luovuttaa.

Vareksen mukaan yksittäiselle ministerille esitetty epäluottamuslause ei ole koskaan aiemmin koskenut ministerin vakaumusta, kuten nyt ulkoministeri Soinin tapauksessa. Ministereille esitettävät epäluottamuslauseet ovat Vareksen mukaan ylipäätään harvinaisia.

– Jos jotakuta ministeriä on epäilty esimerkiksi korruptiosta tai väärästä virkanimityksestä, eroavat he yleensä itse.

Vares pitää epätodennäköisenä, että Soini saisi epäluottamuslauseen.

– Tässä vaiheessa on aika iso kynnys livetä hallitusrintamasta. Sehän olisi yhdelle hallituspuolueelle suuri nöyryytys ja vahingoittaisi yhteistyötä paljon. Hallituksen enemmistö ei ole eduskunnassa enää kauhean suuri, mutta onhan oppositiokin hajanainen. Mikä into esimerkiksi perussuomalaisilla olisi äänestää samassa rintamassa vaikka vihreiden ja vasemmistoliittolaisten kanssa?

Jos Soini saisi epäluottamuslauseen, se voisi johtaa pahimmillaan erittäin sekavaan poliittiseen tilanteeseen.

– Sinisten pitäisi reagoida siihen aika voimakkaasti. He katsoisivat, että muut hallituspuolueet ovat pettäneet heidät. Jos sinisten mielestä heidät olisi petetty niin pahoin, että heidän pitää jättää hallitus, veisi se hallitukselta enemmistön. Sitten tilanne olisi todella sekaisin reilu puoli vuotta ennen vaaleja, ja sitä hallitus tuskin haluaa.

Soinin aborttikannanotot ovat nostattaneet kritiikkiä useampaan otteeseen. Toukokuussa Soini osallistui Kanadassa abortinvastaiseen iltahartauteen, josta hän toimitti myöhemmin oikeuskanslerille selvityksen. Soini myös arvosteli toukokuussa blogissaan Irlannin kansanäänestyksen tulosta, jonka myötä abortti laillistettiin Irlannissa.

Elokuussa Soini iloitsi blogissaan Argentiinan senaatin päätöksestä hylätä lakiesitys, joka olisi laillistanut abortin.

Moni on kyseenalaistanut, voiko Suomen ulkoministeri tehdä kannanottoja, jotka eivät edusta Suomen virallista kantaa. Soini on puolustautunut sanomalla, että hänen vakaumuksensa on ollut tiedossa, kun hänet valittiin ulkoministeriksi ja sitä ennen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi.
STT–JOHANNA LATVALA