Syksyllä tapahtuneen epäillyn kyberhyökkäyksen myötä kansanedustajille on lisäksi annettu yleinen tietoturvapäivitys.

– Meillä on uudet pidemmät salasanat. Lyhyet ovat helpommin murrettavissa, Rauhio sanoo.

Kyberhyökkäyksen tutkinnasta vastaa keskusrikospoliisi KRP, jonka mukaan eduskunnan tietojärjestelmiin kohdistuneen tietomurron esitutkinta aloitettiin loppusyksystä. KRP:n mukaan tapahtunutta tutkitaan epäiltynä törkeänä tietomurtona ja vakoiluna. KRP pitää mahdollisena, että murron taustalla olisi valtiollinen toimija.

– Siihen ei pystytä sanomaan yhtään mitään. Tekijät ovat tuntemattomia. Tällaisia johtopäätöksiä ei pysty missään nimessä tekemään, Muurman sanoo IS:lle.

Myös Norjan parlamenttiin kohdistui syksyllä kyberhyökkäys, jossa pyrittiin saamaan haltuun salasanoja ja käyttäjätunnuksia. Norja on pitänyt todennäköisenä syyllisenä hyökkäykseen Venäjän ulkomaantiedustelu GRU:ta.

Rauhion mukaan Suomen eduskuntaan liittyvän tutkinnan kommentointi on KRP:n vastuulla.

– Tokihan seuraamme sitä mitä esimerkiksi Norjan parlamentissa tapahtuu. He ovat asian selvittämisessä pidemmällä ja ovat julkistaneet näitä asioita siinä vaiheessa, kun julkistaminen ei enää haittaa tutkintaa, Rauhio sanoo.