Aiemmille eduskuntakausilleen Kumpula-Natri on ponnistanut Vaasasta, nyt hän edustaa kansaa Uudenmaan vaalipiirin mandaatilla.

Demokraatti tapasi tietokoneasioitaan keskellä kesätaukoa hoitaneen Kumpula-Natrin autiossa eduskunnan kuppilassa.

– Kun lähdin eduskunnasta Brysseliin, ajattelin, että mennään katsomaan pellin alle moottoria, että miten EU toimii. Se on tullut hyvinkin tutuksi. Nyt, kun palaan kotimaahan, herää kysymys olenko ulkona ollutkaan, Kumpula-Natri sanoo.

Suomalaisen politiikan on sanottu Sipilän kauden myötä ja sen jälkeen blokkiutuneen. Kumpula-Natri huomauttaa, että blokkiutumista on tapahtunut joka paikassa.

– Jos arvot kovenevat, se aiheuttaa puolueiden välille luonnollisesti suurempia eroja. Arvokysymykset jakavat.

POLITIIKAN jakautumista Kumpula-Natri on havainnoinut myös Euroopan parlamentin Yhdysvaltain delegaation varapuheenjohtajana. Ennen brexitiä paikka kuului Britannian Labouria edustavalle mepille.

– Olen ajatellut, että toivottavasti Suomessa ei jouduta ikinä tilanteeseen, jossa koko politiikan kenttä pelkistyy yhteen asiaan kuten nyt tulevissa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. On sanottu, että Bidenin mahdollisuus on vielä abortissa. Yksittäinen, syvä arvojuopa jakaa koko yhteiskunnan.

Koalitiohallitusten perinne on Kumpula-Natrin mukaan suojellut Suomea sellaiselta blokkiutumiselta mikä on nähtävillä esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa tai Ranskassa. Toisaalta Orpon hallitus on linjaltaan selkeästi oikeistolainen vaikka muodostuukin useammasta puolueesta.

– Laitaoikeistolaisuus on näkynyt paljon nopeammin kuin olisin ikinä uskonut. Sosiaaliturvaan ja ihmisarvoon liittyvät kysymykset ovat tulleen isommin kasvoille kuin olisi uskonut Orpon sallivan.

– Perussuomalaiset ovat tehneet nimityksiä suoraan pakasta, vaikka he puhuivat ennen poliittisia virkanimityksiä vastaan. Riikka Purra ei ole ottanut vastuuta sanomisistaan, ne eivät ole pehmentyneet. Hän on tviittaillut ankkurilapsista ja mamulaeista virka-aikanaan varapääministerinä, Kumpula-Natri listaa.

Yhtenäisyys on pitänyt turvallisuuspolitiikassa, tosin käännytyslain eduskuntakäsittely nosti esiin jakolinjoja muun muassa SDP:n sisällä. Kumpula-Natri sanoo seuranneensa lain käsittelyä eduskuntaryhmässä tarkkailijan roolissa.

– Olen ollut ryhmän seuraaja, en jäsen, joten olen päättänyt, että en sitä ulospäin kommentoi. Lehtijutuista en ole aina tilannetta tunnistanut. Olen ajatellut, että meillä on puolueessa yhteiset arvot, joten kannattaisi miettiä mihin suuntaan erimielisyyden viesti suunnataan. Tässä mentiin ikävään suuntaan, kun ryhdyttiin kyseenalaistamaan, onko ihmisillä ryhmän sisällä samat arvot. Minusta on.

SDP:N kansanedustajista kuusi äänesti käännytyslakia vastaan. Valtaosa kannatti lakia, joka hyväksyttiin eduskunnassa äänin 167-31. Vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät äänestivät vastaan.

– Toinen ajatukseni on se, että älkää hyvät ihmiset luulko, että vihreät ja vasemmistoliitto tässä meitä auttaisivat.

Myös punavihreiden äänestäjien liikkumista puolueesta toiseen on pidetty yhtenä blokkiutumisen sivutuotteista. Eduskuntavaaleissa 2023 ääniä vei SDP Sanna Marinin johdolla, presidentinvaaleissa äänet keskitettiin vihreiden Pekka Haavistolle ja EU-vaaleissa vasemmistoliiton Li Anderssonille.

Kumpula-Natri myöntää itsekin lähteneensä ehdolle torjuakseen kokoomuksen ja perussuomalaisten oikeistohallitusta.

– Jos teltan pystyttäminen vielä yhden nurkan nostajan kaipaa, niin lähdin mukaan. Oli pettymys, että hävisimme perussuomalaisille 0,2 prosenttiyksikköä. Muistutan tätä koko ajan kaikille. Pitää muistaa, miten pienestä politiikassa voi olla kyse. Jos olisimme pinnistelleet kakkospaikalle, niin olisiko meillä sinipunahallitus?

– Vaaleista on yli vuosi, mutta en ole vieläkään tottunut siihen, että sivistyskokoomuslaiset tsemppailevat äärioikeistolaista mielipidettä. Luulen, että tiedän mitä demareissa on tapahtunut kuluneen kymmenen vuoden aikana tai mitä SDP:n eduskuntaryhmässä on tapahtunut viime kuukausina, mutta en ole ihan varma, ymmärränkö mitä kokoomuksessa on tapahtunut.

JOS kokoomuksessa käydään sisäistä keskustelua puolueen linjasta, se on Kumpula-Natrin havaintojen mukaan pysynyt tehokkaasti poissa julkisuudesta.

– He ovat pysyneet yllättävän yhtenäisinä. Luulisi, että joillakin kokoomuslaisilla olisi ollut joitakin vaikeuksia omatuntonsa kanssa.

Yksittäisistä kokoomuspoliitikoista Kumpula-Natri nostaa esimerkiksi työ- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan Saara-Sofia Sirénin.

– Hän on samalla naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja. Olen ajatellut hänen olevan aidosti naisten asialla. Kun katson työlainsäädäntöön tehtyjä muutoksia, joilla on varmasti suuria vaikutuksia yksihuoltajien asemaan ja työttömyyskorvausten nostamiseen, niin valiokunnan lausuntoon ei mahdu mitään naisasiaa. Lakeja viedään vain kirkasotsaisesti läpi.

Jos kokoomus onnistuu pitämään mölyt mahassaan, miksi SDP riitelee julkisuudessa?

– Meidän puolue on kansanliike, jossa puhutaan avoimesti. Jäsenet ja kaikki muutkin saavat keskustella. En pidä keskustelua huonona asiana, mutta käännytyslain kohdalla alkoi olla jo tilanne, jossa kanuunat eivät osoittaneet ulos- vaan sisäänpäin. Se ei ollut onnistunut julkinen keskustelu.

Esimerkkejä reippaista sd-lausunnoista on useita. Käännytyslakia kannattanut pitkäaikainen SDP-vaikuttaja Lasse Lehtinen muisteli julkisuudessa asevelidemareiden puheita luteiden lipusta karistamisesta. Lakia vastaan äänestänyt kansanedustaja Timo Harakka (sd.) kertoi kuiskanneensa EU-parlamenttiin lähtevälle Li Anderssonille käännytyslain äänestyksen jälkeen, että “tulit eduskuntaan, lähdit duumasta”.

EDUSKUNNAN syksy on vielä loman takana. Heinäkuussa Kumpula-Natri on valmis nostamaan esiin pari poliittista asiaa. Ensinnäkin Suomi tarvitsee toimivaa kasvupolitiikkaa.

– Täytyy varmasti tehdä myös ikäviä ja vaikeita leikkauksia, mutta ei niin, että ne kohdistuvat lapsiin. Ne ovat laskuja, jotka tulevat suurempina takaisin myöhemmin.

Toiseksi luottamuksesta valtioon ja julkisiin palveluihin täytyy hänen mukaansa pitää jatkossakin kiinni.

– Saksassa tapahtui yhdessä vaalikaudessa iso siirtymä. AfD vei nuorten ylivoimaisesti suosituimman puolueen paikan vihreiltä. Heidän mukaansa valtio ei toimi. Tällaista ideologiaa me täälläkin kuuntelemme päivästä toiseen. Valtio ei toimi. Se alkaa kuulostaa sellaiselta, että onko sitä tarkoitus saadakaan toimimaan.

– Ajatukset Suomesta maailman parhaimpana maana liittyvät aika monella hyvinvointimalliin.

Olet ollut kymmenen vuotta Brysselissä, oletko edelleen optimistinen EU:n suhteen?

– Olen. En vaalituloksen jälkeen ole ollut huolestunut parlamentista. Se pystyy tekemään työnsä ja uskoo enemmistöltään kirkkaasti eurooppalaiseen yhteistyöhön. Roberta Metsola valittiin selkeällä enemmistöllä puheenjohtajaksi. Hän on ollut viesteissään Ukrainan suhteen selkeä.

– Jännitysmomentti piilee kansallisissa vaaleissa, siinä mitä Eurooppa-neuvoston puolella tapahtuu.