Näin kuusi suurinta puoluetta vastasivat, kun STT kysyi niiden näkemystä verojen nostoon. Maan velkaantumisesta huolestunut valtiovarainministeriö on esittänyt joulukuussa, että valtion taloutta tulee sopeuttaa menosäästöjen ohella verotusta kiristämällä.

Ministeriö ei esittänyt selkeitä yksittäisiä kiristyskohteita. Se kuitenkin väläytti arvonlisäverojen (alv) alennusten tarkastelua. Muun muassa ruuat, kirjat ja lehdet, lääkkeet sekä useat kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat kevyemmin verotettuja.

Suurimmat puolueet vihreitä lukuun ottamatta suhtautuvat ajatukseen nuivasti. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanteen mukaan on oltava tarkkana siinä, milloin alennus on aidosti perusteltu.

Muissa puolueissa kannetaan huolta varsinkin perustarpeisiin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin, osuvista korotuksista.

- Alennetut alv-kannat ovat perusteltuja ja niillä on niin suora vaikutus ihmisten perushyödykkeiden hintaan, että niistä emme ole halunneet lähteä sopeutusta tekemään, sanoo SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen.

PUOLUEISTA keskusta, kokoomus, SDP ja vihreät hakisivat budjetin tasapainottamiseen apua niin kutsutuista haittaveroista.

Asiassa erottuu erityisesti kokoomus, joka on puhunut 900 miljoonan euron lisäverotuksesta tällä saralla: tupakkaveroa kiristettäisiin 400 miljoonalla ja alkoholiveroa 200 miljoonalla. Lisäksi puolue loisi uuden terveysperusteisen veron tuotteille, jotka sisältävät merkittävästi epäterveellisiä ainesosia.

Muissa puolueissa summat ovat pienempiä. SDP on ehdottanut haittaverojen tasokorotusta, joka huomioisi hintojen nousun. Tämä olisi puolueen mukaan noin 500 miljoonaa euroa.

– Näistä haittaveroista saa varmasti kerrytettyä yhteensä satoja miljoonia, mutta saattaa olla, että kokoomuksen kertymä on vähän rohkeasti arvioitu, sanoo puolestaan keskustan Eeva Kalli.

Moni ryhmäjohtaja huomauttaa, että jos haittaverotus tekee tehtävänsä, kulutus ja sitä kautta valtion verotuotto vähenee. Kriittisin kokoomuksen avausta kohtaan on vasemmistoliiton Jussi Saramo, joka ei puhu lainkaan haittaverojen korottamisesta.

- Tupakka on nyt jo niin kallista, että uuden noston myötä verotuotto voisi laskea, jos tupakoinnin lopettaminen tai tuonti Virosta yleistyisivät. Haittaveroilla voi olla muita hyviä vaikutuksia, mutta ei niistä valtiontalouden paikkaajaksi ole, Saramo sanoo.

Mäkynen ja Kalli kertovat puolueidensa suhtautuvan avoimin mielin myös uuteen terveysveroon. Puolueet eivät kuitenkaan linjaa, miten järjestely tarkalleen toteutettaisiin. Viime vaalikaudella eduskunta torppasi niin kutsutun sokeriveron EU-sääntöihin vedoten. Uutta yritystä väläytellään juuri sokerin tai suolan näkökulmasta.

- Nykyään EU edellyttää elintarvikepakkauksiin sokeripitoisuudet. Aiemmin se on kaatunut siihen, että tietojen kerääminen on katsottu liian monimutkaiseksi, mutta nykyään se tuotetaan jo muista syistä, kokoomuksen ryhmäjohtaja Kai Mykkänen sanoo.

MUISTA puolueista poiketen vasemmistoliiton ja SDP:n talouslinjauksissa veronkorotukset ovat sopeutustoimissa leikkauksia merkittävämmässä osassa.

Molemmat tavoittelevat parhaimmillaan jopa 500 miljoonan euron lisätuloja listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistamisella. Ne pitävät nykyistä järjestelmää epätarkoituksenmukaisena. Saramo kutsuu järjestelmää verosuunnittelun välineeksi, josta hyötyminen vaatii kertynyttä varallisuutta mediaaniansioita isompia tuloja.

Mäkynen huomauttaa, että malli on saanut kritiikkiä myös talouden asiantuntijoilta. Viimeksi tässä kuussa talouspolitiikan arviointineuvosto esitti nykyisen helpotuksen rajoittamista.

- Uudistus voidaan tehdä useilla eri tavoilla ja myös niin, että pienituloiset yrittäjät voisivat jatkossakin hyötyä siitä. Emme esitä sen poistamista kokonaan, Mäkynen sanoo.

Harjanne sanoo, että myös vihreillä on valmius puuttua kritiikkiä saaneeseen järjestelmään, muttei kommentoi asiaa sen tarkemmin. Keskusta ja kokoomus vastustavat ajatusta siihen vedoten, että ne eivät halua kiristää yrittämisen verotusta.

- Malli kannustaa vahvojen taseiden rahoittamiseen. Nyt kriiseissä on nähty, että yritys kestää iskut paremmin, kun tase on kunnossa, Kalli sanoo.

JOUKOSTA erottuu perussuomalaiset, joka ei lainkaan sopeuttaisi valtiontaloutta veroja korottamalla.

- Meidän suhtautuminen veronkorotuksiin on hyvin kielteinen, eduskuntaryhmää johtava Ville Tavio sanoo.

Puolue tasapainottaisi budjetin epäsuhdan puhtaasti leikkauksilla. Tavio mainitsee esimerkkeinä miljardiluokan kehitysavun ja 36 miljoonan puoluetuen. Lisäksi puolue on pitänyt esillä, että niitä tulisi tehdä kaikilla hallinnonaloilla 2-4 prosenttia.

Tavio vastaa kysymykseen erilaisten kantojen yhteensovittamisesta muiden puolueiden kanssa, että politiikka on aina kompromissien tekoa.

- Siinä missä perussuomalaisten säästökohteet menestyvät, olisin valmis keskustelemaan muiden puolueiden säästökohteista ja näistä veroistakin.

Veronkorotuksista huolimatta myös muut puolueet suhtautuvat kriittisesti siihen, että Suomen kokonaisveroaste nousisi. Valtiovarainministeriö arvioi joulukuussa, että Suomen veroaste laskee ilman uusia toimia.

- Sopeutuksiin tarvitaan kaikki keinot: menosäästöjä, veronkorotuksia sekä kasvua ja tuottavuutta. Iso osa sopeutustarpeesta täytyy hoitaa menosäästöillä. Veronkorotukset eivät ole pääratkaisu, koska se helposti näivettää, Kalli sanoo.

Ministeriö kehotti välttämään työn lisäverottamista, ja tästä puolueet vasemmalta oikealle ovat samaa mieltä.

- Lähdemme siitä, ettei Suomessa ole varaa nostaa työn ja yrittämisen veroja, jolloin täytyy käydä läpi kulutuksen veroja, Mykkänen sanoo.

Kokoomus on esittänyt työn verotukseen miljardin kevennystä. Monesta muusta puolueesta valtion tuloja vähentävää avausta kummastellaan, kun samalla keskustellaan talouden alijäämäisyydestä.

- Tässä sopeutustilanteessa massiivisia veronalennuksia ei voi luvata, sanoo maltillista kevennystä kannattava Harjanne.

Ilkka Hemmilä / STT