Kyse on parlamentin neuvottelukannasta rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. Mietinnön puolesta äänesti 343, vastaan äänesti 216 ja tyhjää äänesti 78 parlamentaarikkoa. Heinäluoma oli lääkärin määräämällä sairauslomalla.

– Sen tiedän, että tyytymättömyys esitykseen on huomattavasti näitä lukuja suurempaa, Heinäluoma kirjoittaa nettisivuillaan, jossa hän avaa muutoinkin näkemyksiään direktiiviin.

– Valitettavasti parlamentin kanta ei juurikaan muuttunut teollisuusvaliokunnan esityksestä, vaan lopulliseen mietintöön jäi Suomen kannalta monia hankalia kirjauksia. Parlamentin ehdottama etenemistapa määrittäisi energiatehokkuusluokat EU-tasolla kansallisen luokituksen sijaan. Se taas velvoittaisi Suomen Kiinteistöliiton arvion mukaan yli kahta miljoonaa suomalaista tekemään energiaremontteja tiukassa aikataulussa noin kymmenessä vuodessa. Älytön malli, jota en kannata, Heinäluoma jatkaa.

– Oma kantani on koko ajan ollut, että komission tavoitteet uusien rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta ja päästöttömän energian käytöstä ovat sinällään tarpeellisia, mutta toteutustapa on terveisissä. Pidän epäonnistuneena ajatusta päättää olemassa olevien rakennusten energiatehokkuustasoista ja korjausaikatauluista EU-päätöksin.

Heinäluoma näkee sinänsä, että rakennusten energiatehokkuutta tulee myös Suomessa nostaa.

– Sehän tuo viime kädessä säästöjä lämmityskuluissa asukkaille ja vähennystä ilmastopäästöissä. Parannukset tulee ajoittaa oikein niin, että ne tehdään muiden remonttien yhteydessä, jolloin rakennuksen elinkaari ja remonttien kustannustehokkuus tulee otettua huomioon.

Hän sanoo, että jäsenvaltioilla on oltava rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa riittävästi liikkumavaraa, jotta esimerkiksi erilaiset ilmasto-olosuhteet, energiajärjestelmät ja rakennuskannat voidaan huomioida.

– Asian tähänastisessa käsittelyssä komission alkuperäisestä vuoden 2021 ehdotuksesta nykypäivään on saatu aikaan paljon parannuksia sekä Euroopan parlamentin että jäsenmaiden työn tuloksena. Mutta ei vielä todellakaan riittävästi. Seuraavaksi asian käsittely jatkuu parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa, jossa toivottavasti kustannustehottomat pakkoremontit saadaan karsittua lopullisesta direktiivistä pois.