Tuolloin korkearvoisiltakin henkilöiltä kuultiin, että ei ole suurta eroa, onko tuleva USA:n presidentti Donald Trump vai Kamala Harris.

– Että Yhdysvaltain politiikassa ”suuuuuri” linja jatkuu suurin piirtein ennallaan, Heinäluoma muisteli noita kommentteja.

Suuri linja näyttää kuitenkin muuttuneen Trumpin astuttua valtaan toiselle presidenttikaudelleen.

Heinäluoma järjesti tänään Helsingissä seminaarin, jossa käsiteltiin paitsi Euroopan unionin politiikkaa, myös kaupunkipolitiikkaa. Hän käytti myös itse seminaarissa puheenvuoron.

SIINÄ Heinäluoma totesi, että Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputulos ja sen jälkeinen politiikka asettaa pitkän varjon Yhdysvaltain päälle suhteessa sen eurooppalaisiin liittolaisiin.

Euroopassa joudutaan miettimään omaa asemaa uudelleen.

Heinäluoma sanoi, että nyt on otettava todesta se, että Euroopan pitää oppia seisomaan omilla jaloillaan.

Myös turvallisuudesta Euroopan pitää kantaa entistä enemmän huolta itse, toki yhteistyötä ei pidä samalla heittää pois.

Heinäluoma kuvasi, että europarlamentissa on tapahtunut iso henkinen muutos nopeasti.

– Vuosia ja vuosia meillä on ollut monia maita, joiden poliitikot europarlamentissa ja hallitusten toimesta ovat aina sanoneet, että ei EU:lle mitään omaa itsenäistä suorituskykyä. Että ei pidä rakentaa päällekkäisyyttä Naton kanssa ja Yhdysvaltain kanssa toimitaan yhdessä. Tässä on tapahtunut melkein veitsellä leikaten asennemuutos.

Heinäluoma sanoi havainneensa esimerkiksi Viron entisen presidentin Toomas Hendrik Ilveksen muuttaneen kantansa Yhdysvaltoihin suhtautumiseen liittyen.

HEINÄLUOMA pitää myös positiivisena, että eurooppalaisten on nyt pakko yhdistyä ja ymmärtää, että kohtalomme ovat sidottuja toinen toisiimme ja yhteistyötä on tehtävä. Esimerkiksi eurooppalaista puolustusteollisuutta on rakennettava yhdessä.

– Eikä voi pitää täysin poissuljettuna, ettei siellä ole myös sitten jossain vaiheessa yhteisiä joukkoja. Sekin täytyy sanoa ääneen.

Sinänsä Euroopalla ei ole Heinäluoman mielestä hätää. Hän sanoi, ettei pysy aivan mukana tuhkan ripottelussa.

– Me olemme kansantaloudeltamme kymmenen kertaa Venäjää suurempi ja olemme hyvin lähellä tällä hetkellä Yhdysvaltain bkt-lukuja.

Heinäluoma muistutti seminaarissa myös EU-maiden käyttävän noin kolme-neljä kertaa enemmän rahaa puolustukseen kuin Venäjä.

VAIKKA maailmalla tuulee, Heinäluoma tunnustautui lopulta optimisiksi.

Hän uskoo, että viime viikkojen ja kuukausien jälkeen asiat kääntyvät hyväksi ja Eurooppa alkaa seistä omilla jaloillaan. Tähänkin saakka EU on kehittynyt kriisien kautta.

Heinäluoma huomautti myös, että Suomessa ei enää kuule puhetta, että pitäisi erota EU:sta.

– Ei enää ole semmoista poliittista liikettä, joka julistaisi, että erotaan EU:sta että päästään eroon vaikeuksista. Nyt kaikki näkevät, että tämä yhteistyö on myös Suomen eduksi sekä turvallisuudessa että taloudessa.