Heikko talouskehitys ja jättimäiseksi paisuneet korruptio-ongelmat lisäävät kansalaisten tyytymättömyyttä hallintoon ja poliittiseen järjestelmään. Venäjän valtajärjestelmä ei vielä huoju, mutta epäjatkuvuuden merkit ovat selvät.

EU:n ulkopoliittisen korkean edustajan Josep Borrellin vierailu Moskovassa on saanut EU:n sisällä aikaan vilkkaan keskustelun Unionin Venäjä-politiikasta. Itse matka oli tarpeellinen ja EU:n aiempien päätösten mukainen. Vierailulla Borrell saattoi kertoa suoraan EU:n yhteiset vaatimukset Navalnyin ja aiheet­tomasti vangittujen mielenosoittajien vapauttamisesta. Borrellin esiintyminen vierailun yhteydessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa oli kuitenkin epäonnistunut ja jätti EU:n linjasta ponnettoman kuvan.

Kansainvälisillä kentillä maltillisena tunnetun Borrellin tuomiset Moskovasta ovat harvinaisen tylyjä. Venäjän hallinto on matkalla kohti autoritaarisuutta ja Venäjä pitää liberaalia demokratiaa uhkana itselleen. Rakentavaan suhteeseen Venäjällä ei ole mielenkiintoa, mikäli ihmisoikeudet liittyvät asiaan, Borrell arvioi.

EU:n ulkopoliittisessa toiminnassa ihmisoikeuksien edistäminen on keskeisessä roolissa. EU ei tule luopumaan vaatimuksesta oikeus­valtioperiaatteen ja kansalaisoikeuksien kunnioittamisesta kaikessa kanssakäymisessään. On ilmeistä, että Navalniyn tapauksessa EU:ssa lisääntyy pakotteiden kannatus. Kyseeseen tulee uuden ihmisoikeus­loukkauksiin reagoimiseksi tarkoitetun henkilöpakotteita koskevan mekanismin käyttöönotto.

Suomelle ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden kunnioittaminen on yksi keskeisistä arvoistamme maailmalla ja myös naapuruussuhteissamme. On kuitenkin muistettava, ettei se tarkoita yhteistyöstä luopumista; dialogin rakentamista Venäjän kanssa tarvitaan myös jatkossa.