Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Eero Heinäluomalle Nato-parlamentaarikkojen kokous oli myös vahva henkilökohtainen kokemus: ”Oli äärimmäisen koskettavaa kulkea samasta ovesta”

Pekko Korvuo

Nelipäiväinen Naton parlamentaarinen yleiskokous päätti maanantaina kokouksensa Kanadan Halifaxissa. Kokouksen pääaiheeksi nousi edelleenkin Venäjän toimintaan reagointi kyberuhista keskimatkan ohjuksiin ja Itä-Ukrainaan.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Nato-parlamentaarikkojen uudeksi presidentiksi valittiin Iso-Britannian työväenpuolueen kansanedustaja Madeleine Moon.

– Naton strategia katsoo edelleen kahtaalle: itään ja etelään. Etelä-Euroopan maat ovat enemmän huolestuneita etelästä nousevista terrosismin tyyppisistä uhista kuin Venäjästä. Itä-Euroopan maiden ja erityisesti Baltian maiden huolena taas on Venäjän toiminta Itä-Ukrainassa ja laajemminkin, SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma arvioi Demokraatille Halifaxista.

Isäntämaa Kanada on vuodesta 2014 lähtien ollut aktiivinen Ukrainan sotilaallisessa tukemisessa niin koulutuksen kuin sotilaallisen materiaalin toimittamisen kautta. Ukrainan presidentti Petro Porosenko toivoi Halifaxissa maalleen nykyistä vahvempaa tukea länsimailta. Hän myös kaipasi uusia Venäjän vastaisia pakotteita.

Kokouksessa arvioitiin Naton kylmän sodan jälkeisen suurimman sotaharjoituksen Trident Juncturen sujuneen hyvin. Yli 50 000 sotilaan liikuttaminen oli jättioperaatio ja sen katsottiin vahvistaneen, että isot joukkojen siirrot monikansallisessa organisaatiossa sujuvat.

– Erityisesti amerikkalaiset ja Baltian maiden delegaatit peräsivät käytännön toimia puolustusmenojen kahden prosentin kansantuoteosuuden lisäämiseen. Puolustusmenojen nousu Kanadassa ja Euroopassa jatkuu vaikkakaan ei ole lähivuosina näköpiirissä, että kaikki keskeisetkään maat täyttäisivät kahden prosentin tavoitetta, Heinäluoma sanoo.

EU:n puolustusyhteistyö puhutti.

Sekä Kanada, että Saksa tekivät selväksi, että ne lisäävät sotilasmenoja – Saksa 12 prosenttia ensi vuonna. Lisäysten jälkeenkin näiden kahden ison maan puolustusmenot ovat alle 1,5 prosenttia kansantuotteesta. Vuoden 2014 jälkeen Nato-maat ovat lisänneet sotilasmenoja valtaisat 87 miljardia euroa.

Eero Heinäluoma kertoo, että EU:n käynnissä oleva keskustelu puolustusyhteistyön tiivistämisestä ja puheet EU:n armeijasta puhuttivat kokouksessa niin puheissa kun käytävilläkin.

– Osa kokousdelegaateista pelkäsi eurooppalaisen aloitteellisuuden voivan heikentää Natoa ja sen merkitystä. Naton amerikkalainen apulaispääsihteeri Rose Gottemoeller julisti kuitenkin hyvin vahvasti, että eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittyminen ja eurooppalaisten lisääntyvät taloudelliset panostukset ovat hyödyllisiä myös Natolle, Heinäluoma sanoo.

Naton apulaispääsihteeri Gottemoeller määritti Naton kannalta kolme ehtoa eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittämiselle. Eurooppalaisten joukkojen täytyy olla myös Naton käytettävissä, voi olla vain yhdet joukkojen pätevyysvaatimukset ja EU-yhteistyön pitää olla Naton ei-Eu-maille avointa. Eurooppalaisen yhteistyön tiivistämistä ajaneet Saksa ja Ranska eivät näitä ehtoja kommenoineet.

Ydinohjukset kieltävän sopimuksen murentuminen murheena.

Keskimatkan ydinohjukset kieltävän INF-sopimuksen murentuminen herätti kokouksessa paljon huolta. Monet edustajat toivoivat, ettei Yhdysvallat yksipuolisesti irrottautuisi sopimuksesta, vaan asiasta pitäisi edelleen yrittää neuvotella Venäjän kanssa.

INF-sopimus hävitti keskimatkan niin sanotut euro-ohjukset Euroopasta 1987–1991. Sopimus koski 500–5 500 kilometriä kantavia maasijoitteisia keskimatkan ja keskipitkän matkan ohjuksia

Energiapolitiikka puhutti kokouksessa, erityisesti Euroopan energiaturvallisuus. Nato-kokouksen linjauksissa toivottiin energiatoimitusten monipuolistamista, mutta katsottiin energiaratkaisujen olevan edelleenkin ensi sijassa kansallisia asioita. Saksalaiset huolehtivat siitä, että päätöslauselmiin ei otettu mainintoja Nordstream II-putkesta.

Arktinen yhteistyö ja mahdollisuus uusiin meriväyliin tulivat keskusteluissa vahvasti esille. Alueen taloudellisen merkityksen lisääntyminen tuo mukaan myös riskin sotilaallisista jännitteistä. Natossa katsotaan tarkasti Venäjän sotilaallisia toimia alueella, vaikkakin äänenpainot ovat edelleen maltillisia. Naton piirissä erityishuomio kohdistuu sukellusveneiden toimintaan alueella.

– Arktisen neuvoston toimintaa kokouksessa kommentoitiin myönteisesti. Arktinen neuvosto nähdään tärkeänä foorumina taloudelliselle, ympäristö- ja pelastusyhteistyölle, Eero Heinäluoma kertoo.

Nato totesi 2016 kyberuhkien olevien rinnastettavissa artikla viiden sisältämään yhteiseen puolustusvelvoitteeseen. Nato korostaa edelleen mahdollisuutta yhteisen puolustusvelvoitteen käynnistämiseen tällä alueella pelotteena. Lähtökohtaisesti vastaus kyberhyökkäykseen olisi kyberhyökkäys, mutta sekin edellyttäisi varmaa tietoa hyökkääjistä.

Uusi puheenjohtaja valittiin.

Halifaxissa Ukraina ja Georgia ilmaisivat jälleen toiveensa Nato-jäsenyydestä. Naton oven julistettiin virallisesti olevan avoinna, mutta mitään käytännön toimia tähän suuntaan ei ole valmistelussa.

Yleiskokouksen puheenjohtajana toiminut liettualainen konservatiivi, entinen puolustusministeri Rasa Jukneviciene jätti tehtävänsä normaalikierron mukaisesti.

Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Iso Britannian Madeleine Moon. Hän on toiminut Nato-parlamentaarikoissa 30 vuotta ja hänen odotetaan jatkavan liettualaisen edeltäjänsä kovaa Venäjä-linjaa.

Nato-parlamentaarikkojen sosialidemokraattisen ryhmän puheenjohtajaksi valitiin Unkarin sosialidemokraattisen puolueen entinen puheenjohtaja Attila Mesterhazy.

Heinäluomalle vierailu Halifaxissa tiesi myös paluuta sukujuurille. Hänen isoisänsä tuli Kanadaan siirtolaiseksi 1927 Halifaxin kautta.

– Kaupunki on säilyttänyt senaikaiset terminaalit ja niissä toimii nykyään Kanadan siirtolaisuuden museo. Oli äärimmäisen koskettavaa kulkea samasta ovesta, josta isoisäni saapui Kanadan mantereelle yli 90 vuotta sitten, Eero Heinäluoma sanoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Päätoimittajalta
25.6.2020
Tapaus Mäenpää: Puheet on nyt pidetty, on aika painaa nappia – historia kyllä muistaa, kuinka kansanedustajat perjantaina äänestävät
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE