Hanke eteni, kun loppuvuodesta 2021 Suomi valittiin Etykin seuraajan, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin puheenjohtajaksi tulevaksi juhlavuodeksi.

Vähemmälle huomiolle jäi se, että samalla piti päättää myös Viron valitsemisesta vuoden 2024 Etyj-puheenjohtajaksi. Jännitteet olivat jo sellaisia, ettei pienen Nato-naapurin puheenjohtajuus kelvannut Venäjälle eikä myöskään Valko-Venäjälle.

- Tilanne on edelleen sama, ja kun sota alkoi, niin virolaiset ovat pitäneet kahta päättäväisemmin kiinni puheenjohtajuudestaan eivätkä anna periksi venäläisille. Myös Suomi on tukenut Viroa, kertoo Suomen Etyj-suurlähettiläs Vesa Häkkinen STT:lle Wienistä.

- Meidät ehdittiin valita hyvän sään aikana, Häkkinen kuvailee.

Umpikuja on asettanut Etyjin vaikean tilanteen eteen, kun vuotta on enää jäljellä vajaat kolme kuukautta. Toistaiseksi mikään muu Etyjin jäsenmaa ei ole virallisesti tarjoutunut ehdolle ja siten astumaan samalla Viron varpaille.

Häkkisen mukaan uudelle puheenjohtajalle, jos sellainen löytyy, jää joka tapauksessa hyvin vähän aikaa valmistautua pestiinsä. Nykyisen puheenjohtajan Pohjois-Makedonian kauden jatkamista hän kuvaa “viimeiseksi vaihtoehdoksi”.

EPÄTIETOISUUS vaikeuttaa Suomen puheenjohtajakauden valmisteluja.

- Sillä, mitä ensi vuonna tapahtuu, on tietysti vaikutusta myös Suomen puheenjohtajakauteen, Häkkinen sanoo.

– Kyllä me aika alkuruudussa olemme suunnittelun suhteen.

Etyjin vaikeuksia lisää se, että järjestö on toisena vuonna peräkkäin ilman hyväksyttyä budjettia. Häkkisen mukaan rahat eivät ole lopussa, sillä maat ovat maksaneet jäsenmaksujaan Etyjille.

-  Mutta rahan määrä on vähentynyt inflaation takia, koska joudutaan elämään vanhan (viimeksi hyväksytyn) budjetin tasolla, Häkkinen kertoo.

Budjetin jääminen hyväksymättä johtuu sekin Venäjän vastustuksesta. Kaiken kukkuraksi Venäjä on samalla perusteella jättänyt omat jäsenmaksunsa maksamatta.

- Venäjän velka järjestölle on 10 miljoonaa euroa ja Etyjin budjetti 144 miljoonaa euroa vuodessa. Se on aika vähän 57 valtion järjestölle, Häkkinen taustoittaa.

Ongelmia voitaisiin periaatteessa ratkoa marras-joulukuun vaihteessa Etyjin ulkoministerikokouksessa Skopjessa. Näkymä ei ole lupaava, sillä ei ole varmaa, pääseekö Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov edes osallistumaan kokoukseen.

Viime vuonna puheenjohtajana toiminut Puola ei antanut Lavroville maahantulolupaa Etyj-kokoukseen.