Hänen mukaansa neliövuokraleikkuri pitäisi saada takaisin asumistukeen. Kun asiaa käsitellään, ympäristöministeriö aikoo esittää leikkuria.

Tiilikaisen mukaan enimmäisneliövuokrat voisivat olla esimerkiksi pääkaupunkiseudulla alle 20 euroa neliömetriltä ja pienimmillään muualla Suomessa 12 euroa neliömetriltä

Kataisen ja Stubbin hallituksien kulttuuri- ja asuntoministeri, SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen on huolissaan Tiilikaisen puheista.

– Kannan huolta siitä, että lyhytnäköisesti heitellään asumistuen leikkauksia, kun on muutenkin ihmisillä työttämyyttä ja toimeentulovaikeuksia. On kohtuutonta, että asuntoministeri esittää ikään kuin vuokrakattoa, joka tosiasiassa on asumistuen leikkaus, Viitanen sanoo.

Viime kuussa myös valtiovarainministeriön kannustinloukkutyöryhmä pohti myös asumistukea. Siinäkin sitä käsiteltiin pääosin leikkausmielessä.

Pia Viitanen muistuttaa, että tänä päivänä asumistuki menee pienituloisille jokapäiväiseen toimeentuloon. Asumistuen leikkaus toisi ihmisiä toimeentulotukiluukulle.

– Jos sitä seuraavaksi hallituksen muutenkin rankan leikkauslinjan jatkoksi leikataan, ei hyvä seuraa, se on väärä arvovalinta. Pienituloisten ihmisten tukia ei pitäisi mennä leikkaamaan.

Yhteiskunnassa on käyty paljon keskustelua siitä, miten valtavasti paisuneita asumistukimenoja pitäisi hillitä.

Yksi keskeinen argumentti on myös se, että tuki valuu vuokranantajien taskuihin. Pia Viitanen myöntää osittain ongelman, mutta toteaa kuitenkin, että rahan valuminen vuokriin ei ole yksiselitteinen totuus. Asiasta on myös toisenlaisia näkemyksiä: esimerkiksi yleisen asumistuen enimmäisvuokrat on jäädytettynä, mutta vuokrat ovat nousseet tästä huolimatta.

Mikä sitten on Viitasen malli asumisen ongelmiin?

– Ennemmin kun pohditaan leikkauksia, pitäisi pohtia, miten saadaan kohtuuhintaisia asuntoja. Asumisen hinta on liian kallis. Pitäisi rakentaa kylliksi.

Kaavoituspolitiikasta Viitanen muistuttaa, että kyse ei ole vain valtion toimista, vaan mitä suurimmassa määrin ratkaisua on haettava myös kunnissa.

Hän painottaa, että kuntien on annettava kohtuuhintaiseen Ara-tuotantoon riittävästi edullisia tontteja ja mahdollistettava rakentaminen.

Viime aikoina MAL-yhteistyöstä on tullut rakentamisen lisäämisessä hyviä tuloksia.

– Jo viime hallituskaudella asuntorakentaminen vauhdittui, kun valtio sitoutui liikennehankkeisiin sillä edellytyksellä, että kunnat kaavoittavat lisää. Eivät paremmat rakentamisluvut tulleet sormia napsauttamalla, Viitanen muistuttaa.

MAL-sopimukset ovat valtion suurien kaupunkiseutujen kanssa solmimia Maankäytön, liikenteen ja asumisen (MAL) sopimuksia. Kun esimerkiksi valtio on rakentamassa liikenneverkkoa, yhdessä kuntien kanssa sovitaan sen varrelle tulevasta asuntorakentamisesta.

Viitasen mukaan MAL-sopimuksia on jatkuvasti kehitettävä. Jos valtio tukee kuntien infraa, samalla on pidettävä huoli siitä, että kunnat kaavoittavat riittävästi kohtuuhintaisten asuntojen tontteja.

Viitasen mukaan MAL-sopimuksista pitäisi tehdä sitovampia ja kuntia velvoittavampia. Niiden pitäisi olla hallituskausien yli meneviä, nykyistä pitkäjänteisempiä.

– Valtion päässä on tärkeää, että pystytään edellyttämään ja valvomaan, jos kunnat sitoutuvat tiettyyn tonttimäärään, että se myös toteutuu.

Viitasen mukaan myös Valtion asuntorahaston rahoja pitäisi laittaa enemmän asuntorakentamiseen ja peruskorjauksiin eli asukkaiden hyväksi.

Pitkä traditio on, että rahastosta napsitaan vuosittain osuus valtion budjetin yleiskatteeseen.

– Nyt pitäisi harkita, että valtio maltillisesti katsoisi osuuttaan ja veisi rahaa entistä enemmän ihmisten hyväksi asumiseen.

Viitanen ottaa kantaa myös vuokra-asuntorakentamisen tukemiseen korkotuella. Hän toteaa eduskunnan edellyttäneen, että pitkää 40-vuotista Aran korkotukea kehitetään entistä toimivammaksi.

Viitanen katsoo hallituksen pitkän korkotuen rinnalle ottaman kymmenen vuoden korkotukimallin kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseksi vain lisäävän painetta vuokrien nousuun.

– Viime hallituskaudella, jotta oltaisiin saatu asuntorakentamista vilkkaammaksi pitkän korkotuen ehtoja parannettiin merkittävästi. Korkotuen omavastuuta laskettiin ja otettiin käyttöön käynnistysavustukset, joissa annettiin tietty rahasumma per asunto asuntorakentamiseen. Tällä kaudella hallitus lopetti pitkän korkotuen parannetut ehdot. Nyt tähän pitäisi kuitenkin saada pitkäjänteinen malli, jolla valtio tukee kohtuuhintaista rakentamista niin, että se ohjautuu asukkaan hyväksi.