– On aika häkellyttävät tunnelmat tällä hetkellä, Voima kuvaili Demokraatille heti äänestyksen päätyttyä.

Hänen kanssaan puheenjohtajuudesta kisasivat liittoa kymmenen vuotta johtanut Maija Pihlajamäki sekä kaksi liiton palkkalistoilla olevaa toimihenkilöä, Etelä-Suomen alueasiamies Kimmo Hollmén ja Länsi-Suomen alueasiamies Olli Järvelä.

– Hyvä asia, että liiton korkein pesti kiinnostaa ihmisiä, Voima huomauttaa.

– Ensimmäiseltä juristin ammatiltani olen rikosasianajaja, ja minulla oli paljon syyttömiä asiakkaita, hän naurahtaa.

Työ ammattiyhdistysliikkeessä tuntui kuitenkin enemmän omalta ja Voiman ay-ura alkoi Tehyssä lakimiehen sijaisena vuonna 2004.

Oikeustieteelliseen mennessä haaveena hänellä kuitenkin häämötti ihmisoikeusjuristin työ.

– Koen, että työ työmarkkinoilla on tavallaan sitä, koska ay-liike hakee ihmisille ihmisarvoista elämää ja pitää huolta heidän oikeuksistaan, Voima pohtii.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto on muuttunut virallisesti Ammattiliitto Jytyksi. Sen jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus.

102-vuotias Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto ja sillä on noin 50 000 jäsentä.

Voima kertoo kuunnelleensa puheenjohtajakiertueensa aikana, mitä jäsenet oikeasti haluavat. Linjauksia on jo tehty, millaiseksi hän haluaa kehittää Jytyä.

– Meidän pitäisi terävöittää profiiliamme. Ei meidän tarvitse alkaa miksikään työmarkkinahäiriköiksi, mutta voimme omalla äänellä tuoda viestiämme esille vieläkin selvemmin kuin tähän asti.

Vahvasta edunvalvonnasta Voima ei aio tinkiä, se koskee erityisesti sopimuksia, mutta hän haluaa hakea uusia tuulia myös elinkeinopoliittiseen edunvalvontaan.

Uusi puheenjohtaja kantaa huolta siitä, että nuoria ei kiinnosta järjestäytyminen aikaisempaan malliin.

– Mutta se on myös tulevan neljän vuoden iso kysymys, miten saamme nykyiset jäsenet pidetyksi. Mitä jäsenet meiltä oikeasti kaipaavat ja miten voimme siihen tarpeeseen vastata? Tätä on mietittävä tarkasti.

Aivan helpoimpaan saumaan valta ei vaihdu. Koronaepidemia jyllää yhä ja työmarkkinamaailman murros koskettaa jytyläisiäkin.

Erityisesti kuntasektorilla töissä olevan jytyläisen kentän on pitänyt sopeutua myllerryksiin, joita on luvassa vielä runsain mitoin sote-uudistuksen myötä.

– Meidän jäsenemme joutuvat siirtymään tahtomattaan kuntasektorilta yksityiselle sektorille, kun kunnat yhtiöittävät palveluitaan kiihtyvällä vauhdilla, Voima toteaa.

Lisäksi Metsäteollisuus avasi pelin tes-neuvottelujen siirtämisestä yrityksiin. Voiman mielestä Jytyssäkin pitää seurata tilannetta tarkkaan, vaikka julkisen puolen sopimustoimintaa ei ollakaan siirtämässä mihinkään. Hän arvioi, että paikallinen sopiminen tulee lisääntymään joka tapauksessa.

– Meidän on pystyttävä pitämään huolta siitä, että jytyläisten työehdot säilyvät kilpailukykyisinä.

Jonna Voima vannoo ammattiliittojen yhteistyön nimiin. Jyty onkin viime aikoina vastustanut yhdessä esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n kanssa ulkoistamisaikeita muun muassa Oulussa.

– Hankalaa olisi, jos yksin yrittäisimme sätkiä. Järjestöjen yhteistoiminnalla saamme myös laajan työntekijäjoukon taaksemme. Se ei estä sitä, etteikö meillä voisi olla ihan oma identiteetti, mutta monessa asiassa työntekijäjärjestöt ovat samoilla linjoilla.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti tänään, että se jättäytyy pois palkkatasa-arvoa pohtivasta yhteisestä työmarkkinapöydästä. Voima pitää huolestuttavana, jos työnantajapuoli lähtee lipeämään laajemminkin yhteistyöstä.

– En pidä ollenkaan hyvänä kehityksenä sitä, että esimerkiksi kolmikantainen lainvalmistelu vaarantuu tai asioita vietäisiin yritystasolle. Mielestäni työntekijöiden ja työnantajienkin etua pystytään parhaiten valvomaan sillä, että järjestöt toimivat yhdessä ja hakevat yhdessä ratkaisuja.

Voiman mielestä kompromissit kuuluvat asiaan, kunhan niiden kanssa voi kumpikin osapuoli elää.

– Kolmikantainen lainvalmistelu on tärkeä arvo suomalaisessa yhteiskunnassa, Jytyn uusi puheenjohtaja painottaa.