Politiikka

”Ei missään tapauksessa yhtiön edun mukaista” – VR:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Syrjänen ei lämpene Bernerin mallille

Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lehtikuva / Vesa Moilanen

VR-Yhtymän hallituksen puheenjohtaja Hannu Syrjänen ei lämpene ajatukselle, että VR:stä irrotettaisiin kolme erillistä valtionyhtiötä, kun henkilöliikennettä avataan kilpailulle.

– Kilpailumallia, jossa kaikki kalusto yhtiöitetään, ei ole missään kokeiltu. Siinä on paljon kysymysmerkkejä. Jos malli on kalustomonopoli, mikä on se iso ajatus, että ollaan purkamassa monopolia ja siirtämässä sitä uudelleen kalustoyhtiöön? Syrjänen sanoi perjantaina päivällä Demokraatille.

– Se on poliittinen päätös, tehdäänkö tämä mahdolliseksi tällä tavalla. Jos yhtiön kannalta puhtaasti katsotaan, kanta on tietysti kriittinen. Se tulee jo osakeyhtiölaista, jonka mukaan yhtiön hallituksen pitää katsoa vain yhtiön etua, Syrjänen jatkaa.

Millä tavalla yhtiön etu ei toteutuisi?

– Se on kai itsestään selvää, jos yhtiöstä otetaan omaisuuseriä pois johonkin muuhun tarkoitukseen – tässä tapauksessa kilpailijoiden käyttöön – että se ei missään tapauksessa ole yhtiön edun mukaista. Jos puhtaasti katsoo VR-Yhtymän näkökulmasta, on selvää, että lähtökohta ei ole ikään kuin yhtiölähtöinen, vaan se olisi poliittinen päätös.

Kalusto ensin kilpailijalle ja kilpailemaan tätä vastaan?

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) aikoo avata rautateiden matkustajaliikenteen kilpailulle vuoteen 2026 mennessä. Tämän vuoksi VR:stä eriytettäisiin kolme erillistä valtion omistamaa yhtiötä eli kalusto-, kiinteistö- ja kunnossapitoyhtiö.

Kalustoyhtiöstä vuokrattaisiin kalustoa halukkaille yrittäjille, mikä on herättänyt kiivasta kritiikkiä. Esimerkiksi Veturimiesten liitto näkee esillä olleen kilpailuttamisen mallin tärvelevän kansallisomaisuuden.

Liiton puheenjohtaja Tero Palomäen sanoin toiminta vastaisi sitä, että Finnair määrättäisiin antamaan lentokoneitaan ulkomaalaisen lentoyhtiön käyttöön ja kilpailemaan sitten itse sitä vastaan. Hän on katsonut STT:n mukaan, että jo­kai­sen pi­tää tul­la Suomeen kil­pai­le­maan omal­la ka­lus­tol­laan. Jos ka­lus­ton mää­rä py­syy sa­ma­na, ei synny myöskään lisää liikennettä eikä kilpailua.

Liiton mielenilmaus pysäytti hiljattain raideliikenteen.

Myös VR:n hallintoneuvoston mukaan on tarkoin arvioitava, missä määrin rautateiden henkilöliikenteen avaamista kilpailulle voidaan toteuttaa ilman ehdotettuja rakenteellisia uudistuksia.

Berner on lakonkin jälkeen todennut, että talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös pysyy. Kilpailun avaaminen kolme uutta yhtiötä jakamalla ei muutu, vaikka hänen mukaansa kuitenkin eri tapoja toteuttaa päätös ja eriyttää yhtiöiden toimet on.

Asiaa puidaan nyt useissa työryhmissä, joissa eri osapuolilla on edustus.

”Jos todella halutaan uusia palveluja, pitää satsata rataverkkoon.”

Hannu Syrjänen tuli VR:n hallituksen johtoon seitsemän vuotta sitten. Tuolloin omistaja-asioista vastanneen puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) ainoa ohje oli Syrjäsen mukaan saattaa VR kuntoon, jossa se pystyy vastaamaan kilpailuun.

– Kyllähän tähän kilpailun avautumiseen ollaan varauduttu ja varautumassa, Syrjänen sanoo.

Jos nyt kaavaillut erilliset valtionyhtiöt eivät kuitenkaan olisi VR:n etu, olisiko tällainen malli edes yhteiskunnan etu?

– Se on vaikea sanoa. Minun näkemys on se, että suurimmat hyödyt kilpailun avautumisesta tulevat vasta sitten, kun pystymme investoimaan raideinfrastruktuuriin.

Syrjänen muistuttaa, että suurin osa maamme raide- ja rataverkosta on sellaista, että siinä on vain yksi raidepari.

– Sen takia tänne mahtuu rajallinen määrä junia ihan riippumatta ”minkä värisiä” junat ovat. Jos todella halutaan lisää ja uusia palveluja, meidän pitää olla valmis yhteiskuntana satsaamaan rataverkkoon nimenomaan ruuhka-Suomessa.

– Pelkästään kilpailun avaaminen nykyisessä raideinfrastruktuurissa ei minun näkemykseni mukaan tuo kaikkia etuja esille, Syrjänen sanoo.

Wnnen kuin on tehty yksityiskohtaista suunnittelutyötä, on vaikea valita mallia.”

Sen sijaan, että VR:ssä pilkotaan lisää erillisiä valtionyhtiöitä, sinne voitaisiin luoda tytäryhtiöitä.

Kolmas vaihtoehto, jossa selvittäisiin yhtiöittämättä, olisi velvoittaa VR jollakin mekanismilla kaluston vuokraamiseen kilpailuun osallistuville muille yhtiöille.

– Peruskysymyshän on se, miten operaattorit saisivat kalustoa. Sitten tietysti on neljäs malli, jossa jokainen hoitaa kalustonsa itse kuten nyt tavaraliikenteessä. Tavaraliikenteen kilpailu on pikku hiljaa lähtenyt liikkeelle myös sillä mallilla, Syrjänen sanoo.

Hän ei ole järin innokas arvioimaan malleja.

– Antaisin näiden työryhmien nyt tehdä työtään rauhassa ja katsoa erilaiset vaihtoehdot ja tehdä niiden vaikutusarviot. Olen siinä mielessä kriittinen, että ennen kuin on tehty yksityiskohtaista suunnittelutyötä, on vaikea valita mallia. Haluaisin nähdä suunnitelmia useamman mallin hyvistä ja huonoista puolista.

Syrjänen muistuttaa, että henkilöliikenteen kilpailutusta ollaan viemässä eteen vaiheittain yhdeksän vuoden siirtymäajalla. Kilpailun avaaminen on määrä aloittaa Etelä-Suomen taajamaliikenteestä 2020-luvun alkupuolella. Hän toteaakin, että Etelä-Suomessa on ensin mahdollista kokeilla jotakin mallia.

– Toivottavasti on sitten joustavuutta myöskin käyttää kokemusista saatavia lisätietoja mallin yksityiskohtien hiomiseen.

”Silloin varmaan tarvitsisi valita malli, että ne olisivat VR:n tytäryhtiöitä.”

VR-Yhtymällä on Syrjäsen mukaan kolme tavoitetta, kun henkilöliikenteen kilpailu avautuu. Ensinnä raideliikenteen pitäisi säilyä myös uudistuksen jälkeen kilpailu- ja elinkelpoisena.

– Tietysti yhtiönä tavoitteemme on, että sen arvosta sulaisi mahdollisimman vähän, koska se on kumminkin veronmaksajien rahaa. Lisäksi henkilöstön asema uudistuksessa on turvattava siltä osin kuin se on mahdollista. Varmaan nämä kaikki tavoitteet on mahdolista saavuttaa, mutta se todellakin edellyttää että nämä asiat suunnitellaan ja valmistellaan erittäin huolella.

Mikäli VR:stä lohkottaisiin junia muille vuokraava erillinen kalustoyhtiö, henkilöstön asemalla ei Syrjäsen käsityksen mukaan kilpailtaisi.

– Niin kauan kun meillä on yleissitovat tessit, en oikein usko, että se siitä lähtee. Jos tämä tosiaan tapahtuisi sillä tavalla, että monopoli ikään kuin siirretään kalustomonopoliksi, silloinhan kilpailutetaan itse asiassa vain junien ajamiset. Eli eri operaattorit ajaisivat samaa kalustoa. Silloin se osa kustannuksista joihin voi vaikuttaa – jos meillä on kuitenkin samat ratamaksut, sama diesel- ja sähkömaksu ja yleissitova tes – on aika pieni.

– Jotta kilpailusta saataisiin oikeasti tehoja irti, meillä pitäisi olla vähän joustavampi rataverkko, hän painottaa jälleen.

Olisiko VR-Yhtymä halukas edes pääomittamaan uusia yhtiöitä?

– Siitä ei ole keskusteltu vielä, koska yksityiskohtien suunnittelu on nyt vasta alkamassa. Silloin varmaan tarvitsisi valita malli, että ne olisivat VR:n tytäryhtiöitä, mutta jollain tavallahan ne pitää pääomittaa.

Raideammattilaiset vaati selvityksiä julki.

Demokraatti haastatteli maanantaina Raideammattilaisten yhteisjärjestön puheenjohtajan Vesa Maurialan. Hän paljasti, että valtion omistajaohjaus on selvittänyt VR:n pilkkomista ja sen selvitykset suhteessa malliin eli VR:n pillkkomiseen ovat kielteisiä. Sen sijaan liikenneministeriön selvityksen kanta olisi myönteinen.

Raideammattilaiset on vaatinut selvityksiä julkisiksi. Myös Demokraatti tilasi ne maanantaina. Tuolloin ministeri Anne Berner lupasi, että liikenneministeriön selvityksiä julkaistaan. Omistajaohjauksen selvityksestä julkaisemisesta päättää sen sijaan valtioneuvoston kanslia.

Hannu Syrjänen kertoi tänään päivällä, että VR-Yhtymän hallitus on nähnyt ainakin osan omistajaohjausyksikön selvityksistä. Niissä on Syrjäsen mukaan tarkasteltu erilaisia kilpailuttamisen malleja sekä niiden etuja ja haittoja.

– Mutta totta kai niissä on sitten hyvinkin eri näkemyksiä siitä, mikä vaikutus erilaisilla skenaarioilla on VR:n arvoon. VR:llähän on iso tase ja se on vakavarainen yhtiö. Meidän tietysti yhtiönä pitää yrittää huolehtia siitä, että arvo säilyy mahdollisimman hyvin.

Selvitys: Arvosta lähtisi jopa 500 miljoonaa euroa.

Syrjäsen haastattelun jälkeen Yle on uutisoinut tänään illalla saaneensa käsiin valtioneuvoston omistajaohjausyksikön selvitykset siltä osin, kun ne katsottiin mahdollisiksi paljastaa.

Omistajaohjauksen tilaaman konsulttiselvityksen mukaan kilpailutuksesta ei ole hyötyä, jos Suomeen ei rakenneta lisää ratoja. Myös liikenneministeriö on tänään julkistanut selvityksiään.

Selvitykset vahvistavat Raideammattilaisten liiton Demokraatille kertomat tiedot liikenneministeriön ja omistajaohjausyksiköiden selvitysten ristiriidoista. Tosin selvitykset myös lähtevät liikkeelle eri lähtökohdista.

Yhdestä (Spring Advisor -konsulttiyhtiön) valtion omistajaohjausyksikön tilaamasta konsulttiselvityksestä selviää Ylen mukaan, että kilpailun avaaminen kaikilla radoilla heikentäisi valtion omistaman VR:n tulosta, osingonmaksukykyä ja arvoa.

Arvosta lähtisi jopa yli 500 miljoonaa euroa. Kilpailun taloudellinen kokonaisvaikutus olisi 40 miljoonaa euroa negatiivinen. VR:n tulos alenisi eikä se pystyisi maksamaan nykyisessä määrin osinkoja valtiolle. Sen sijaan yhtiöt, jotka pääsisivät ajamaan junia Suomen raiteille, voisivat saada noin 5 prosentin tuoton.

Liikenneministeriön käyttämän selvityksen mukaan kilpailuttaminen tuottaisi valtiolle noin 4 miljoonaa vuodessa, kun taas omistajaohjausyksikön mukaan kilpailuttaminen tulisi valtiolle nykyistä kalliimmaksi. Liikenneministeriön tulokulma tuottaa kilpailuttamisella muutoinkin parempia tuloksia, esimerkiksi lippujen hinnat tippuisivat sen mukaan enemmän kuin omistajaohjausyksikön selvityksen mukaan.

Hannu Syrjänen, miltä Ylen käsiinsä saama omistajaohjausyksikön konsulttiselvityksen tiedot vaikuttavat VR-Yhtymän ja henkilöliikenteen kilpailuttamisen kannalta?

– Olen nähnyt tuon selvityksen. VR:n arvon säilyminen on luonnollisesti keskeisiä yhtymän johdon ja hallituksen haasteita. Tämä mainittu selvitys on yksi monien joukossa. Tarkemmin voimme arvioida tilannetta, kun näemme työryhmätyöskentelyn jälkeen millaisia malleja yhtiöittämisessä ja kilpailuttamisessa lopulta valitaan.

– Kuten sanoin päivällä, saamme kilpailutuksesta todellista hyötyä vasta kun panostamme ensin rataverkkoon. Tämä asia todetaan myös Springin selvityksessä, Syrjänen vastaa Demokraatille myöhään perjantai-iltana sähköpostitse ja täydentää aiemmin päivällä antamaansa haastattelua.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat