”Ei missään tapauksessa yhtiön edun mukaista” – VR:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Syrjänen ei lämpene Bernerin mallille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

VR-Yhtymän hallituksen puheenjohtaja Hannu Syrjänen ei lämpene ajatukselle, että VR:stä irrotettaisiin kolme erillistä valtionyhtiötä, kun henkilöliikennettä avataan kilpailulle.

– Kilpailumallia, jossa kaikki kalusto yhtiöitetään, ei ole missään kokeiltu. Siinä on paljon kysymysmerkkejä. Jos malli on kalustomonopoli, mikä on se iso ajatus, että ollaan purkamassa monopolia ja siirtämässä sitä uudelleen kalustoyhtiöön? Syrjänen sanoi perjantaina päivällä Demokraatille.

– Se on poliittinen päätös, tehdäänkö tämä mahdolliseksi tällä tavalla. Jos yhtiön kannalta puhtaasti katsotaan, kanta on tietysti kriittinen. Se tulee jo osakeyhtiölaista, jonka mukaan yhtiön hallituksen pitää katsoa vain yhtiön etua, Syrjänen jatkaa.

Millä tavalla yhtiön etu ei toteutuisi?

– Se on kai itsestään selvää, jos yhtiöstä otetaan omaisuuseriä pois johonkin muuhun tarkoitukseen – tässä tapauksessa kilpailijoiden käyttöön – että se ei missään tapauksessa ole yhtiön edun mukaista. Jos puhtaasti katsoo VR-Yhtymän näkökulmasta, on selvää, että lähtökohta ei ole ikään kuin yhtiölähtöinen, vaan se olisi poliittinen päätös.

Kalusto ensin kilpailijalle ja kilpailemaan tätä vastaan?

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) aikoo avata rautateiden matkustajaliikenteen kilpailulle vuoteen 2026 mennessä. Tämän vuoksi VR:stä eriytettäisiin kolme erillistä valtion omistamaa yhtiötä eli kalusto-, kiinteistö- ja kunnossapitoyhtiö.

Kalustoyhtiöstä vuokrattaisiin kalustoa halukkaille yrittäjille, mikä on herättänyt kiivasta kritiikkiä. Esimerkiksi Veturimiesten liitto näkee esillä olleen kilpailuttamisen mallin tärvelevän kansallisomaisuuden.

Liiton puheenjohtaja Tero Palomäen sanoin toiminta vastaisi sitä, että Finnair määrättäisiin antamaan lentokoneitaan ulkomaalaisen lentoyhtiön käyttöön ja kilpailemaan sitten itse sitä vastaan. Hän on katsonut STT:n mukaan, että jo­kai­sen pi­tää tul­la Suomeen kil­pai­le­maan omal­la ka­lus­tol­laan. Jos ka­lus­ton mää­rä py­syy sa­ma­na, ei synny myöskään lisää liikennettä eikä kilpailua.

Liiton mielenilmaus pysäytti hiljattain raideliikenteen.

Myös VR:n hallintoneuvoston mukaan on tarkoin arvioitava, missä määrin rautateiden henkilöliikenteen avaamista kilpailulle voidaan toteuttaa ilman ehdotettuja rakenteellisia uudistuksia.

Berner on lakonkin jälkeen todennut, että talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös pysyy. Kilpailun avaaminen kolme uutta yhtiötä jakamalla ei muutu, vaikka hänen mukaansa kuitenkin eri tapoja toteuttaa päätös ja eriyttää yhtiöiden toimet on.

Asiaa puidaan nyt useissa työryhmissä, joissa eri osapuolilla on edustus.

”Jos todella halutaan uusia palveluja, pitää satsata rataverkkoon.”

Hannu Syrjänen tuli VR:n hallituksen johtoon seitsemän vuotta sitten. Tuolloin omistaja-asioista vastanneen puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) ainoa ohje oli Syrjäsen mukaan saattaa VR kuntoon, jossa se pystyy vastaamaan kilpailuun.

– Kyllähän tähän kilpailun avautumiseen ollaan varauduttu ja varautumassa, Syrjänen sanoo.

Jos nyt kaavaillut erilliset valtionyhtiöt eivät kuitenkaan olisi VR:n etu, olisiko tällainen malli edes yhteiskunnan etu?

– Se on vaikea sanoa. Minun näkemys on se, että suurimmat hyödyt kilpailun avautumisesta tulevat vasta sitten, kun pystymme investoimaan raideinfrastruktuuriin.

Syrjänen muistuttaa, että suurin osa maamme raide- ja rataverkosta on sellaista, että siinä on vain yksi raidepari.

– Sen takia tänne mahtuu rajallinen määrä junia ihan riippumatta ”minkä värisiä” junat ovat. Jos todella halutaan lisää ja uusia palveluja, meidän pitää olla valmis yhteiskuntana satsaamaan rataverkkoon nimenomaan ruuhka-Suomessa.

– Pelkästään kilpailun avaaminen nykyisessä raideinfrastruktuurissa ei minun näkemykseni mukaan tuo kaikkia etuja esille, Syrjänen sanoo.

Wnnen kuin on tehty yksityiskohtaista suunnittelutyötä, on vaikea valita mallia.”

Sen sijaan, että VR:ssä pilkotaan lisää erillisiä valtionyhtiöitä, sinne voitaisiin luoda tytäryhtiöitä.

Kolmas vaihtoehto, jossa selvittäisiin yhtiöittämättä, olisi velvoittaa VR jollakin mekanismilla kaluston vuokraamiseen kilpailuun osallistuville muille yhtiöille.

– Peruskysymyshän on se, miten operaattorit saisivat kalustoa. Sitten tietysti on neljäs malli, jossa jokainen hoitaa kalustonsa itse kuten nyt tavaraliikenteessä. Tavaraliikenteen kilpailu on pikku hiljaa lähtenyt liikkeelle myös sillä mallilla, Syrjänen sanoo.

Hän ei ole järin innokas arvioimaan malleja.

– Antaisin näiden työryhmien nyt tehdä työtään rauhassa ja katsoa erilaiset vaihtoehdot ja tehdä niiden vaikutusarviot. Olen siinä mielessä kriittinen, että ennen kuin on tehty yksityiskohtaista suunnittelutyötä, on vaikea valita mallia. Haluaisin nähdä suunnitelmia useamman mallin hyvistä ja huonoista puolista.

Syrjänen muistuttaa, että henkilöliikenteen kilpailutusta ollaan viemässä eteen vaiheittain yhdeksän vuoden siirtymäajalla. Kilpailun avaaminen on määrä aloittaa Etelä-Suomen taajamaliikenteestä 2020-luvun alkupuolella. Hän toteaakin, että Etelä-Suomessa on ensin mahdollista kokeilla jotakin mallia.

– Toivottavasti on sitten joustavuutta myöskin käyttää kokemusista saatavia lisätietoja mallin yksityiskohtien hiomiseen.

”Silloin varmaan tarvitsisi valita malli, että ne olisivat VR:n tytäryhtiöitä.”

VR-Yhtymällä on Syrjäsen mukaan kolme tavoitetta, kun henkilöliikenteen kilpailu avautuu. Ensinnä raideliikenteen pitäisi säilyä myös uudistuksen jälkeen kilpailu- ja elinkelpoisena.

– Tietysti yhtiönä tavoitteemme on, että sen arvosta sulaisi mahdollisimman vähän, koska se on kumminkin veronmaksajien rahaa. Lisäksi henkilöstön asema uudistuksessa on turvattava siltä osin kuin se on mahdollista. Varmaan nämä kaikki tavoitteet on mahdolista saavuttaa, mutta se todellakin edellyttää että nämä asiat suunnitellaan ja valmistellaan erittäin huolella.

Mikäli VR:stä lohkottaisiin junia muille vuokraava erillinen kalustoyhtiö, henkilöstön asemalla ei Syrjäsen käsityksen mukaan kilpailtaisi.

– Niin kauan kun meillä on yleissitovat tessit, en oikein usko, että se siitä lähtee. Jos tämä tosiaan tapahtuisi sillä tavalla, että monopoli ikään kuin siirretään kalustomonopoliksi, silloinhan kilpailutetaan itse asiassa vain junien ajamiset. Eli eri operaattorit ajaisivat samaa kalustoa. Silloin se osa kustannuksista joihin voi vaikuttaa – jos meillä on kuitenkin samat ratamaksut, sama diesel- ja sähkömaksu ja yleissitova tes – on aika pieni.

– Jotta kilpailusta saataisiin oikeasti tehoja irti, meillä pitäisi olla vähän joustavampi rataverkko, hän painottaa jälleen.

Olisiko VR-Yhtymä halukas edes pääomittamaan uusia yhtiöitä?

– Siitä ei ole keskusteltu vielä, koska yksityiskohtien suunnittelu on nyt vasta alkamassa. Silloin varmaan tarvitsisi valita malli, että ne olisivat VR:n tytäryhtiöitä, mutta jollain tavallahan ne pitää pääomittaa.

Raideammattilaiset vaati selvityksiä julki.

Demokraatti haastatteli maanantaina Raideammattilaisten yhteisjärjestön puheenjohtajan Vesa Maurialan. Hän paljasti, että valtion omistajaohjaus on selvittänyt VR:n pilkkomista ja sen selvitykset suhteessa malliin eli VR:n pillkkomiseen ovat kielteisiä. Sen sijaan liikenneministeriön selvityksen kanta olisi myönteinen.

Raideammattilaiset on vaatinut selvityksiä julkisiksi. Myös Demokraatti tilasi ne maanantaina. Tuolloin ministeri Anne Berner lupasi, että liikenneministeriön selvityksiä julkaistaan. Omistajaohjauksen selvityksestä julkaisemisesta päättää sen sijaan valtioneuvoston kanslia.

Hannu Syrjänen kertoi tänään päivällä, että VR-Yhtymän hallitus on nähnyt ainakin osan omistajaohjausyksikön selvityksistä. Niissä on Syrjäsen mukaan tarkasteltu erilaisia kilpailuttamisen malleja sekä niiden etuja ja haittoja.

– Mutta totta kai niissä on sitten hyvinkin eri näkemyksiä siitä, mikä vaikutus erilaisilla skenaarioilla on VR:n arvoon. VR:llähän on iso tase ja se on vakavarainen yhtiö. Meidän tietysti yhtiönä pitää yrittää huolehtia siitä, että arvo säilyy mahdollisimman hyvin.

Selvitys: Arvosta lähtisi jopa 500 miljoonaa euroa.

Syrjäsen haastattelun jälkeen Yle on uutisoinut tänään illalla saaneensa käsiin valtioneuvoston omistajaohjausyksikön selvitykset siltä osin, kun ne katsottiin mahdollisiksi paljastaa.

Omistajaohjauksen tilaaman konsulttiselvityksen mukaan kilpailutuksesta ei ole hyötyä, jos Suomeen ei rakenneta lisää ratoja. Myös liikenneministeriö on tänään julkistanut selvityksiään.

Selvitykset vahvistavat Raideammattilaisten liiton Demokraatille kertomat tiedot liikenneministeriön ja omistajaohjausyksiköiden selvitysten ristiriidoista. Tosin selvitykset myös lähtevät liikkeelle eri lähtökohdista.

Yhdestä (Spring Advisor -konsulttiyhtiön) valtion omistajaohjausyksikön tilaamasta konsulttiselvityksestä selviää Ylen mukaan, että kilpailun avaaminen kaikilla radoilla heikentäisi valtion omistaman VR:n tulosta, osingonmaksukykyä ja arvoa.

Arvosta lähtisi jopa yli 500 miljoonaa euroa. Kilpailun taloudellinen kokonaisvaikutus olisi 40 miljoonaa euroa negatiivinen. VR:n tulos alenisi eikä se pystyisi maksamaan nykyisessä määrin osinkoja valtiolle. Sen sijaan yhtiöt, jotka pääsisivät ajamaan junia Suomen raiteille, voisivat saada noin 5 prosentin tuoton.

Liikenneministeriön käyttämän selvityksen mukaan kilpailuttaminen tuottaisi valtiolle noin 4 miljoonaa vuodessa, kun taas omistajaohjausyksikön mukaan kilpailuttaminen tulisi valtiolle nykyistä kalliimmaksi. Liikenneministeriön tulokulma tuottaa kilpailuttamisella muutoinkin parempia tuloksia, esimerkiksi lippujen hinnat tippuisivat sen mukaan enemmän kuin omistajaohjausyksikön selvityksen mukaan.

Hannu Syrjänen, miltä Ylen käsiinsä saama omistajaohjausyksikön konsulttiselvityksen tiedot vaikuttavat VR-Yhtymän ja henkilöliikenteen kilpailuttamisen kannalta?

– Olen nähnyt tuon selvityksen. VR:n arvon säilyminen on luonnollisesti keskeisiä yhtymän johdon ja hallituksen haasteita. Tämä mainittu selvitys on yksi monien joukossa. Tarkemmin voimme arvioida tilannetta, kun näemme työryhmätyöskentelyn jälkeen millaisia malleja yhtiöittämisessä ja kilpailuttamisessa lopulta valitaan.

– Kuten sanoin päivällä, saamme kilpailutuksesta todellista hyötyä vasta kun panostamme ensin rataverkkoon. Tämä asia todetaan myös Springin selvityksessä, Syrjänen vastaa Demokraatille myöhään perjantai-iltana sähköpostitse ja täydentää aiemmin päivällä antamaansa haastattelua.

”Onneksi kansalaiset ja suuri osa päättäjistä eivät tiedostaneet” – Katainen avoimena 2008 tapahtumista

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Nykyinen komissaarina ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) muistelee valtiovarinministeriministeriaikojaan VM:n nettisivuille kirjoittamassaan poikkeuksellisen avoimessa kolumnissa.

Kataisen tultua valtiovarainministeriksi Yhdysvalloista vuonna 2007 liikkeelle lähtenyt finanssikriisi iski koko maailmaan.

Pankkien välinen rahaliikenne alkoi hiipua ja markkinoille syntyi paniikki.

– Kukaan ei tiennyt mistä etsiä turvaa, jotakin mikä olisi varmaa ja luotettavaa.

– Kiveenhakattu totuus, ettei valtio voi mennä konkurssiin, koska sillä on verotusoikeus, menetti uskottavuutensa. Kukaan ei luottanut kehenkään.

Kataien kertoo keskustelleensa päivittäin Suomessa toimivien pankkien johtajien kanssa ja tiedusteleensa heidän pankkiensa tilannetta markkinoilla.

– Edes vahvat ja vakavaraiset pankit eivät olleet suojassa, hän kertoo.

Katainen kertoo tunteneensa poliittisen uransa aikana pelkoa vain kerran.

– Se oli perjantaina 10.10.2008. Pankkien välinen rahaliikenne oli hyytymässä. Paniikki syveni ja kurssit Euroopan pääpörsseissä laskivat 10 % kaupankäynnin ensi tunteina. Sama meno jatkui Wall Streetillä iltapäivällä. Onneksi kansalaiset ja suuri osa päättäjistä eivät tiedostaneet kriisin tilaa.

Sunnuntaina 12.10. euroalueen päämiehet ja Ison-Britannian Gordon Brown kokoontuivat Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn kutsusta hätäkokoukseen Pariisiin.

– Maat päättivät turvata pankkien rahoituksen ja talletussuojaa kasvatettaisiin. Hyvät pankit pääomitettaisiin. EKP lupasi turvata likviditeetin. Britannialla oli oma vastaava ratkaisunsa. Maanantaina toimittiin myös Yhdysvalloissa. Suurimpien pankkien täytyi hyväksyä mittavat pääomitukset. Päätökset toimivat. Paniikki rauhoittui ja katastrofilta vältyttiin.

Katainen kertoo tilanteessa myös tilanteessa, jossa paniikki palasi, kun markkinat jäätyivät uudelleen vuonna 2010.

Keskustelua aiheesta

Helsingin ex-apulaiskaupunginjohtaja Viljanen hakee Vantaan johtoon

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) hakee Vantaan kaupunginjohtaksi.

Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) hakee Vantaan kaupunginjohtajaksi. Vantaa julkisti torstaina kymmenen virkaa hakeneen nimet tehtävän varsinaisen hakuajan umpeuduttua.

Viljanen (s. 1958) oli Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja vuosina 2012–2017. Valtiotieteiden maisteri ja oikeustieteiden kandidaatti Viljanen oli sitä ennen liki vuosikymmenen ajan sisäministeriön kansliapäällikkö.

Vantaan kaupunginjohtajan virka tulee avoimeksi, kun nykyinen kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd.) jää eläkkeelle vuodenvaihteessa.

Kaupunginvaltuuston on määrä valita uusi kaupunginjohtaja 13. marraskuuta.

Työnhaku katkesi yllättäen monelta – Lindström: Työttömät eivät nyt vaan osaa käyttää uusia sähköisiä palveluita

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Työministeri Jari Lindström (sin.).

Ely-keskuksissa makaa 150 miljoonaa käyttämätöntä työllistämisrahaa tälle vuodelle. Tieto hämmästytti kansanedustajia, kun eduskunta torstaina ruoti työministeriön budjettia.

Moni edustaja ihmetteli sitä, että hallitus on asettanut kolmannelle sektorille – eli kansalaisjärjestöille – 3 000 henkilötyövuoden katon sataprosenttisen palkkatuen käytölle. Se estää ely-keskuksia käyttämästä enemmän rahaa yhdistysten palkkatukeen.

– Tällä on varmaan jonkun verran merkitystä siihen tilanteeseen, jossa me nyt olemme, että niitä määrärahoja on vielä käytössä, myönsi työministeri Jari Lindström (sin.).

Lindstömin mukaan työllisyysmäärärahat eivät ole missään paikassa loppu.

– Tilanne on se, että sitomatonta rahaa on siis 150 miljoonaa, ja alueellisesti on tietysti eroja, mutta joka paikassa sitä rahaa on. Itse asiassa nyt on kyse siitä, että sitä pitää osata käyttää.

Ministerin mukaan oikeita kohteita ovat omaa työmarkkina-asemaa parantavat toimenpiteet.

– Palkkatukea markkinoisin tässä ja sen käyttöä. Sinällään oli ihan asiallinen tämä edustaja Tarja  Filatovin (sd.) kysymys siitä, että eikö tälle voisi jotain tehdä. Olen saanut työttömien valtakunnalliselta yhdistykseltäkin palautetta, että voisimmeko perua tämän. Hallitus on tehnyt linjauksen tästä katosta, ja se pysyy täällä toistaiseksi, kunnes toisin päätetään. Mutta ei semmoista keskustelua ole käynnistetty, että siihen puututtaisiin, Lindström muotoili.

Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtajan Jukka Haapakosken viesti työministeri Jari Lindströmille (sin.) oli, että 150 miljoonalla eurolla palkkaisi palkkatuella yli 10 000 työtöntä vuodeksi töihin.

Lindströmin mukaan järjestöille ilmoitettiin hyvissä ajoin, että katto tulee.
– Silti tuli yllätyksenä, että me puutumme tähän. Ei ole valmis siltäkään osin maailma, vaan kyllä sielläkin pitää pystyä tekemään asioita tehokkaammin.

Huoli sähköisistä palveluista otettu vakavasti

Lindström kertoi eduskunnalle myös, että työnhaku katkesi heinäkuussa, koska TE-toimistojen sähköisissä palveluissa oli ongelmia. Hän kertoi saaneensa TE-keskusten sähköisten palveluiden uudistuksesta palautetta sekä työnhakijoilta että TE-palveluiden asiantuntijoilta.

– Siellä on paljon sellaisia ongelmia, että ihmiset eivät ole ymmärtäneet ohjeita, eivätkä asiakkaat osaa käyttää uusia sähköisiä palveluita. Tähän pitää panostaa edelleen, ja huoli otetaan vakavasti, hän vastasi kysymykseen siitä, miksi työnhaku katkesi.

Myös hallituksen niin sanottu työttömien aktiivimalli sai odotetusti paljon kritiikkiä oppositiolta. Malli on tulossa syksyllä eduskunnan käsittelyyn. Oppositioedustajien mielestä se jatkaa hallituksen politiikkaa, jossa työttömyys nähdään ennen kaikkea yksilöiden omana syynä, ei työpaikkojen vähyydestä tai kohtaanto-ongelmista johtuvana.

Sanna Nikula, STT

 

STT–SANNA NIKULA

Nuorin edustaja: ”Minulta tullaan kysymään, mitä täällä tapahtuu, kun eläke ei enää riitäkään lääkkeisiin”

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pääsi tivaamaan hallitukselta, onko oikein, että hallitus antaa verohelpotuksia hyvätuloisille, mutta ottaa pienituloisilta.

Eduskunnan kyselytunti pääsi budjettikäsittelyn lomassa käsiksi valtavasti kasvaneeseen ongelmaan, eläkeläisköyhyyteen.

Asian pääsi tarttumaan eduskunnan nuorin kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.). Hän kertoi tavanneensa kesän aikana runsaasti iäkkäitä ihmisiä, jotka ovat tulleet kysymään, mitä on nyt tapahtunut, kun käteen jäävä eläke ei tahdo enää riittää elämiseen.

– Tämä ei ole ihme, sillä eriarvoisuus on lisääntynyt ja ihmisten toimeentulo on vaikeutunut pääministeri Juha  Sipilän (kesk.) hallituksen politiikan toimesta. Esimerkiksi lääkekorvauksien leikkaukset sekä terveydenhuollon asiakasmaksujen 30% korotus – koettelevat varsinkin ikääntyneitä kovalla kädellä. Helsingin Sanomat kertoi tällä viikolla, että 350 000 asiakasmaksua on mennyt ulosottoon ja määrä on kasvanut hurjasti vuodessa, Nurminen sanoi.

Sadat tuhannet pienituloiset ovat menettäneet luottotietonsa.

– Valtiovarainministeriön arvion mukaan tuloerot kasvavat ja nyt käsittelyssä olevan budjetin myötä rikkaat saavat jopa 400 euroa lisää vuodessa, kun pienituloisilta otetaan jälleen pois. Tämä ei ole oikein, Nurminen huomautti.

Onko tämä teistä oikein? Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.).  Miksi budjettiesityksessä leikataan pienituloisilta kansaneläkeläisiltä, kun samaan aikaan rikkaille annetaan 400 euroa lisää köyhiltä otetaan pois?

Mattila vastasi varsin ylimielisesti olevansa sitoutunut tämän hallituksen ohjelmaan ja valtiontalouden sopeutumiseen, Mattila vastasi.

Nurminen jatkoi: Te ministeri Mattila varmasti tiedätte, että tämä takuueläkkeen nosto koskee vain yhtä osaa eläkeläisistä ja indeksileikkausten vuoksi sekin jatkossa pienenee. Meillä on 615 000 eläkeläistä, jotka saavat kansaneläkettä. Indeksileikkausten myötä te leikkaatte täydestä kansaneläkkeestä 240 euroa. Siis te leikkaatte täydestä kansaneläkkeestä 20 euroa kuussa, 240 euroa vuodessa.

– SDP ei hyväksy tätä indeksileikkausta, vaan haluaa parantaa kaikkien pienten ja keskituloisten eläkeläisten toimeentuloa. Me olemme vaatineet toimenpideohjelman tekemistä, jossa kiinnitetään erityisesti huomioita ikääntyneiden naisten ja pientä työeläkettä saavien asemaan, joka huomioi elinkustannusten nousun ja, jolla työeläkkeiden verotusta korjataan ja kansaneläkkeen tasoa parannetaan, Nurminen kertoi.

Hallituksen sosiaaliasioista vastaavat ministerit tyytyivät pakenemaan lähinnä hallitusohjelman taakse. Valtionvaroista vastaava ministeri Petteri Orpo (kok.) tyytyi toistelemaan, että työllisyysasteen nosto on parasta lääkettä  eläkeläisköyhyyteen. Hallitus ei esimerkiksi ollut valmis kehottamaan kuntia siihen, että nämä jättäisivät terveydenhoidon asiakasmaksut perimättä. Ei vaikka kunnilla on siihen kaikki oikeus.

 

 

SYL: ”Eikö opiskelijoiden kurittaminen jo riitä?” – Kimppakämpissä asuvilta lähtemässä jopa 20% tuista

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL pitää hallituksen esitystä asumistuen muuttamisesta haitallisena sekä opiskelijoille että yhteiskunnalle.

Hallitus on esittänyt käyttöön otettavaksi niin kutsuttua osa-asunnon normia. Normin käyttöön ottamisen myötä henkilöt, jotka asuvat alle 20 neliön asunnossa tai vuokraavat osaa asunnostaan, menettävät asumistukea jopa 20 prosenttia. Hallituksen esittämä osa-asunnon normi tulisi heikentämään SYL:n mukaan etenkin kimppa-asumisen houkuttelevuutta.

– Esitetty muutos kannustaa opiskelijoita muuttamaan kalliimpiin yksiöihin kohtuuhintaisten kimppakämppien sijaan. Esitetty osa-asunnon normi tullee vaikuttamaan opiskelijoiden halukkuuteen hakeutua asumaan kimppa-asuntoihin, varsinkin kun ruokakunta- ja avoliittotulkinnat varjostavat jo valmiiksi vaihtoehdon valovoimaisuutta, SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme sanoo.

Esitetty muutos enimmäisasumismenojen leikkaamisesta asunnon osaa vuokraaville onkin erityisen vahingollinen alhaisempien enimmäisasumismenojen alueella solu- ja kimppa-asunnoissa asuville opiskelijoille, SYL tiedottaa.

Esitetyllä enimmäisasumismenojen hinnalla ei järjestön mukaan pysty tarjoamaan kaikkia soluasuntojaan edes voittoa tavoittelemattomat toimijat, kuten opiskelija-asuntosäätiöt.

– Opiskelijat siirrettiin vasta kaksi kuukautta sitten yleisen asumistuen piiriin ja on käsittämätöntä että opiskelijoiden asumistukitilannetta halutaan heikentää jo nyt.

Esitys myös kohdistuu käytännössä suurimmaksi osaksi opiskelijoihin.

Esitys myös kohdistuu Lumpeen mukaan käytännössä suurimmaksi osaksi opiskelijoihin, sillä muut pienituloiset ryhmät ovat oikeutettuja täydentämään leikattua asumistukeaan toimeentulotuella. Opiskelijat kuitenkaan eivät.

– Voisi kysyä: eikö opiskelijoiden kurittaminen jo riitä? 80% osa-asunnon normi vaikuttaa myös opiskelija-asuntojen soluihin. Soluasuntojen kysyntä on entuudestaan heikentynyt yleisen asumistuen myötä, toteaa puolestaan hallituksen jäsen Jani Sillanpää.

– Mikäli niissä tulee tyhjäkäyttöä, yhteiskunta häviää kahdella tapaa: toisaalta valtion tukema asuntokanta on vajaakäytöllä, toisaalta valtio kustantaa opiskelijoiden yksityisten markkinoiden kovempia vuokra asumistuella.

Esitys kääntyy hyvin nopeasti itseään vastaan.

SYL:n puheenjohtaja Lumme toteaa SYL:n toivovan, että hallitus pyrkisi ratkaisemaan kohtuuhintaisen, tarvetta vastaavan asumisen kysymyksiä muilla tavoilla kuin yhteiskunnan pienituloisimpia rankaisemalla.

– Osa-asunnon normin käyttöönoton arvioidaan säästävän asumistukimenoja noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Me epäilemme, että hallitus ajaa toimillaan opiskelijoita yksiöihin.

– Esitys kääntyy hyvin nopeasti itseään vastaan ja asumismenot jatkavat paisumistaan, jos kimppa-asuminen ei ole opiskelijoille edullinen asumismuoto. Tästä kärsivät sekä opiskelijat että yhteiskunta.” Lumme summaa.