”Ei missään tapauksessa yhtiön edun mukaista” – VR:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Syrjänen ei lämpene Bernerin mallille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

VR-Yhtymän hallituksen puheenjohtaja Hannu Syrjänen ei lämpene ajatukselle, että VR:stä irrotettaisiin kolme erillistä valtionyhtiötä, kun henkilöliikennettä avataan kilpailulle.

– Kilpailumallia, jossa kaikki kalusto yhtiöitetään, ei ole missään kokeiltu. Siinä on paljon kysymysmerkkejä. Jos malli on kalustomonopoli, mikä on se iso ajatus, että ollaan purkamassa monopolia ja siirtämässä sitä uudelleen kalustoyhtiöön? Syrjänen sanoi perjantaina päivällä Demokraatille.

– Se on poliittinen päätös, tehdäänkö tämä mahdolliseksi tällä tavalla. Jos yhtiön kannalta puhtaasti katsotaan, kanta on tietysti kriittinen. Se tulee jo osakeyhtiölaista, jonka mukaan yhtiön hallituksen pitää katsoa vain yhtiön etua, Syrjänen jatkaa.

Millä tavalla yhtiön etu ei toteutuisi?

– Se on kai itsestään selvää, jos yhtiöstä otetaan omaisuuseriä pois johonkin muuhun tarkoitukseen – tässä tapauksessa kilpailijoiden käyttöön – että se ei missään tapauksessa ole yhtiön edun mukaista. Jos puhtaasti katsoo VR-Yhtymän näkökulmasta, on selvää, että lähtökohta ei ole ikään kuin yhtiölähtöinen, vaan se olisi poliittinen päätös.

Kalusto ensin kilpailijalle ja kilpailemaan tätä vastaan?

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) aikoo avata rautateiden matkustajaliikenteen kilpailulle vuoteen 2026 mennessä. Tämän vuoksi VR:stä eriytettäisiin kolme erillistä valtion omistamaa yhtiötä eli kalusto-, kiinteistö- ja kunnossapitoyhtiö.

Kalustoyhtiöstä vuokrattaisiin kalustoa halukkaille yrittäjille, mikä on herättänyt kiivasta kritiikkiä. Esimerkiksi Veturimiesten liitto näkee esillä olleen kilpailuttamisen mallin tärvelevän kansallisomaisuuden.

Liiton puheenjohtaja Tero Palomäen sanoin toiminta vastaisi sitä, että Finnair määrättäisiin antamaan lentokoneitaan ulkomaalaisen lentoyhtiön käyttöön ja kilpailemaan sitten itse sitä vastaan. Hän on katsonut STT:n mukaan, että jo­kai­sen pi­tää tul­la Suomeen kil­pai­le­maan omal­la ka­lus­tol­laan. Jos ka­lus­ton mää­rä py­syy sa­ma­na, ei synny myöskään lisää liikennettä eikä kilpailua.

Liiton mielenilmaus pysäytti hiljattain raideliikenteen.

Myös VR:n hallintoneuvoston mukaan on tarkoin arvioitava, missä määrin rautateiden henkilöliikenteen avaamista kilpailulle voidaan toteuttaa ilman ehdotettuja rakenteellisia uudistuksia.

Berner on lakonkin jälkeen todennut, että talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös pysyy. Kilpailun avaaminen kolme uutta yhtiötä jakamalla ei muutu, vaikka hänen mukaansa kuitenkin eri tapoja toteuttaa päätös ja eriyttää yhtiöiden toimet on.

Asiaa puidaan nyt useissa työryhmissä, joissa eri osapuolilla on edustus.

”Jos todella halutaan uusia palveluja, pitää satsata rataverkkoon.”

Hannu Syrjänen tuli VR:n hallituksen johtoon seitsemän vuotta sitten. Tuolloin omistaja-asioista vastanneen puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) ainoa ohje oli Syrjäsen mukaan saattaa VR kuntoon, jossa se pystyy vastaamaan kilpailuun.

– Kyllähän tähän kilpailun avautumiseen ollaan varauduttu ja varautumassa, Syrjänen sanoo.

Jos nyt kaavaillut erilliset valtionyhtiöt eivät kuitenkaan olisi VR:n etu, olisiko tällainen malli edes yhteiskunnan etu?

– Se on vaikea sanoa. Minun näkemys on se, että suurimmat hyödyt kilpailun avautumisesta tulevat vasta sitten, kun pystymme investoimaan raideinfrastruktuuriin.

Syrjänen muistuttaa, että suurin osa maamme raide- ja rataverkosta on sellaista, että siinä on vain yksi raidepari.

– Sen takia tänne mahtuu rajallinen määrä junia ihan riippumatta ”minkä värisiä” junat ovat. Jos todella halutaan lisää ja uusia palveluja, meidän pitää olla valmis yhteiskuntana satsaamaan rataverkkoon nimenomaan ruuhka-Suomessa.

– Pelkästään kilpailun avaaminen nykyisessä raideinfrastruktuurissa ei minun näkemykseni mukaan tuo kaikkia etuja esille, Syrjänen sanoo.

Wnnen kuin on tehty yksityiskohtaista suunnittelutyötä, on vaikea valita mallia.”

Sen sijaan, että VR:ssä pilkotaan lisää erillisiä valtionyhtiöitä, sinne voitaisiin luoda tytäryhtiöitä.

Kolmas vaihtoehto, jossa selvittäisiin yhtiöittämättä, olisi velvoittaa VR jollakin mekanismilla kaluston vuokraamiseen kilpailuun osallistuville muille yhtiöille.

– Peruskysymyshän on se, miten operaattorit saisivat kalustoa. Sitten tietysti on neljäs malli, jossa jokainen hoitaa kalustonsa itse kuten nyt tavaraliikenteessä. Tavaraliikenteen kilpailu on pikku hiljaa lähtenyt liikkeelle myös sillä mallilla, Syrjänen sanoo.

Hän ei ole järin innokas arvioimaan malleja.

– Antaisin näiden työryhmien nyt tehdä työtään rauhassa ja katsoa erilaiset vaihtoehdot ja tehdä niiden vaikutusarviot. Olen siinä mielessä kriittinen, että ennen kuin on tehty yksityiskohtaista suunnittelutyötä, on vaikea valita mallia. Haluaisin nähdä suunnitelmia useamman mallin hyvistä ja huonoista puolista.

Syrjänen muistuttaa, että henkilöliikenteen kilpailutusta ollaan viemässä eteen vaiheittain yhdeksän vuoden siirtymäajalla. Kilpailun avaaminen on määrä aloittaa Etelä-Suomen taajamaliikenteestä 2020-luvun alkupuolella. Hän toteaakin, että Etelä-Suomessa on ensin mahdollista kokeilla jotakin mallia.

– Toivottavasti on sitten joustavuutta myöskin käyttää kokemusista saatavia lisätietoja mallin yksityiskohtien hiomiseen.

”Silloin varmaan tarvitsisi valita malli, että ne olisivat VR:n tytäryhtiöitä.”

VR-Yhtymällä on Syrjäsen mukaan kolme tavoitetta, kun henkilöliikenteen kilpailu avautuu. Ensinnä raideliikenteen pitäisi säilyä myös uudistuksen jälkeen kilpailu- ja elinkelpoisena.

– Tietysti yhtiönä tavoitteemme on, että sen arvosta sulaisi mahdollisimman vähän, koska se on kumminkin veronmaksajien rahaa. Lisäksi henkilöstön asema uudistuksessa on turvattava siltä osin kuin se on mahdollista. Varmaan nämä kaikki tavoitteet on mahdolista saavuttaa, mutta se todellakin edellyttää että nämä asiat suunnitellaan ja valmistellaan erittäin huolella.

Mikäli VR:stä lohkottaisiin junia muille vuokraava erillinen kalustoyhtiö, henkilöstön asemalla ei Syrjäsen käsityksen mukaan kilpailtaisi.

– Niin kauan kun meillä on yleissitovat tessit, en oikein usko, että se siitä lähtee. Jos tämä tosiaan tapahtuisi sillä tavalla, että monopoli ikään kuin siirretään kalustomonopoliksi, silloinhan kilpailutetaan itse asiassa vain junien ajamiset. Eli eri operaattorit ajaisivat samaa kalustoa. Silloin se osa kustannuksista joihin voi vaikuttaa – jos meillä on kuitenkin samat ratamaksut, sama diesel- ja sähkömaksu ja yleissitova tes – on aika pieni.

– Jotta kilpailusta saataisiin oikeasti tehoja irti, meillä pitäisi olla vähän joustavampi rataverkko, hän painottaa jälleen.

Olisiko VR-Yhtymä halukas edes pääomittamaan uusia yhtiöitä?

– Siitä ei ole keskusteltu vielä, koska yksityiskohtien suunnittelu on nyt vasta alkamassa. Silloin varmaan tarvitsisi valita malli, että ne olisivat VR:n tytäryhtiöitä, mutta jollain tavallahan ne pitää pääomittaa.

Raideammattilaiset vaati selvityksiä julki.

Demokraatti haastatteli maanantaina Raideammattilaisten yhteisjärjestön puheenjohtajan Vesa Maurialan. Hän paljasti, että valtion omistajaohjaus on selvittänyt VR:n pilkkomista ja sen selvitykset suhteessa malliin eli VR:n pillkkomiseen ovat kielteisiä. Sen sijaan liikenneministeriön selvityksen kanta olisi myönteinen.

Raideammattilaiset on vaatinut selvityksiä julkisiksi. Myös Demokraatti tilasi ne maanantaina. Tuolloin ministeri Anne Berner lupasi, että liikenneministeriön selvityksiä julkaistaan. Omistajaohjauksen selvityksestä julkaisemisesta päättää sen sijaan valtioneuvoston kanslia.

Hannu Syrjänen kertoi tänään päivällä, että VR-Yhtymän hallitus on nähnyt ainakin osan omistajaohjausyksikön selvityksistä. Niissä on Syrjäsen mukaan tarkasteltu erilaisia kilpailuttamisen malleja sekä niiden etuja ja haittoja.

– Mutta totta kai niissä on sitten hyvinkin eri näkemyksiä siitä, mikä vaikutus erilaisilla skenaarioilla on VR:n arvoon. VR:llähän on iso tase ja se on vakavarainen yhtiö. Meidän tietysti yhtiönä pitää yrittää huolehtia siitä, että arvo säilyy mahdollisimman hyvin.

Selvitys: Arvosta lähtisi jopa 500 miljoonaa euroa.

Syrjäsen haastattelun jälkeen Yle on uutisoinut tänään illalla saaneensa käsiin valtioneuvoston omistajaohjausyksikön selvitykset siltä osin, kun ne katsottiin mahdollisiksi paljastaa.

Omistajaohjauksen tilaaman konsulttiselvityksen mukaan kilpailutuksesta ei ole hyötyä, jos Suomeen ei rakenneta lisää ratoja. Myös liikenneministeriö on tänään julkistanut selvityksiään.

Selvitykset vahvistavat Raideammattilaisten liiton Demokraatille kertomat tiedot liikenneministeriön ja omistajaohjausyksiköiden selvitysten ristiriidoista. Tosin selvitykset myös lähtevät liikkeelle eri lähtökohdista.

Yhdestä (Spring Advisor -konsulttiyhtiön) valtion omistajaohjausyksikön tilaamasta konsulttiselvityksestä selviää Ylen mukaan, että kilpailun avaaminen kaikilla radoilla heikentäisi valtion omistaman VR:n tulosta, osingonmaksukykyä ja arvoa.

Arvosta lähtisi jopa yli 500 miljoonaa euroa. Kilpailun taloudellinen kokonaisvaikutus olisi 40 miljoonaa euroa negatiivinen. VR:n tulos alenisi eikä se pystyisi maksamaan nykyisessä määrin osinkoja valtiolle. Sen sijaan yhtiöt, jotka pääsisivät ajamaan junia Suomen raiteille, voisivat saada noin 5 prosentin tuoton.

Liikenneministeriön käyttämän selvityksen mukaan kilpailuttaminen tuottaisi valtiolle noin 4 miljoonaa vuodessa, kun taas omistajaohjausyksikön mukaan kilpailuttaminen tulisi valtiolle nykyistä kalliimmaksi. Liikenneministeriön tulokulma tuottaa kilpailuttamisella muutoinkin parempia tuloksia, esimerkiksi lippujen hinnat tippuisivat sen mukaan enemmän kuin omistajaohjausyksikön selvityksen mukaan.

Hannu Syrjänen, miltä Ylen käsiinsä saama omistajaohjausyksikön konsulttiselvityksen tiedot vaikuttavat VR-Yhtymän ja henkilöliikenteen kilpailuttamisen kannalta?

– Olen nähnyt tuon selvityksen. VR:n arvon säilyminen on luonnollisesti keskeisiä yhtymän johdon ja hallituksen haasteita. Tämä mainittu selvitys on yksi monien joukossa. Tarkemmin voimme arvioida tilannetta, kun näemme työryhmätyöskentelyn jälkeen millaisia malleja yhtiöittämisessä ja kilpailuttamisessa lopulta valitaan.

– Kuten sanoin päivällä, saamme kilpailutuksesta todellista hyötyä vasta kun panostamme ensin rataverkkoon. Tämä asia todetaan myös Springin selvityksessä, Syrjänen vastaa Demokraatille myöhään perjantai-iltana sähköpostitse ja täydentää aiemmin päivällä antamaansa haastattelua.

Keskustan päättäjät huolissaan: Peesaamme kokoomusta – Suomenmaan kyselyn tulos kertoo jyrkästä muutoksesta mielipiteissä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista keskustan puoluevaltuuston jäsenistä pitää hallituksen politiikkaa liian oikeistolaisena. Puolessa vuodessa on tapahtunut selvä muutos. Kuvassa pääministeri Juha Sipiä (kesk.) ja valtiovarainmiministeri Petteri Orpo (kok.).

Oppositio saa tukea välikysymykselleen hallituksen sisältä. Asialla ovat pääministeripuolue keskustan päättäjät.

Kes­kus­tan puo­lu­e­val­tuus­to soi­maa puo­lu­e­joh­toa ko­koo­muk­sen pee­saa­mi­ses­ta.

Tämä ilmenee tänään julkaistusta Suomenmaa-lehden kyselystä.

Yli puo­let Suo­men­maan ky­se­lyyn vas­tan­neis­ta kes­kus­tan puo­lu­e­val­tuus­ton jä­se­nis­tä pi­tää hal­li­tuk­sen po­li­tiik­kaa lii­an oi­keis­to­lai­se­na. Ar­vio on muut­tu­nut puo­les­sa vuo­des­sa ra­jus­ti.

Vii­me huh­ti­kuun ky­se­lys­sä hal­li­tuk­sen po­li­tiik­kaa piti lii­an oi­keis­to­lai­se­na 30 pro­sent­tia puo­lu­e­val­tuus­ton jä­se­nis­tä. Nyt tätä mieltä on jo 59 pro­sent­tia.

Arvostelijoiden mukaan Juha Sipilän (kesk.) johtama porvarihallitus on sääs­tö­pää­tök­sil­lään li­sän­nyt köy­hyyt­tä.

– Pää­tök­set suo­si­vat enem­män hy­vä­tu­loi­sia, kun pie­net leik­kauk­set ei­vät vai­ku­ta pal­joa hei­dän elin- ja tu­lo­ta­soon­sa, puoluevalttuston jäsen Ari Meh­tä­lä luon­neh­tii Suomenmaassa.

– Nyt pau­kut hei­kom­pi­o­sai­siin, ko­koo­muk­sel­le ei saa an­taa yh­tään pe­rik­si, An­na Ran­ki kommentoi.

Kolmannen valtuutetun mielestä jul­ki­suu­des­sa käy­ty kes­kus­te­lu saa hal­li­tus­po­li­tii­kan näyt­tä­mään eri­tyi­sen oi­keis­to­lai­sel­ta.

Suo­men­maan ky­se­lyyn vas­ta­si 67 puo­lu­e­val­tuu­tet­tua 135:stä. Ky­se­ly teh­tiin vii­kol­la 46.

Oppositiopuolueet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto jättävät tänään välikysymyksen suomalaisten eriarvoistumisesta, jonka ne katsovat johtuvan hallituksen päätöksistä.

”Hallitus piiloutuu Juho Saaren työryhmän työn taakse” – oppositio vaatii hyväosaisten lellimisen sijaan oikeudenmukaisuutta

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Vasemmistoliiton Li Andersson (vasemmalla), vihreiden Krista Mikkonen ja SDP:n Suna Kymäläinen ja Johanna Ojala-Niemelä (oikealla) pitivät tiedotustilaisuudeen välikysymyksestä.

Sosialidemokraattinen, vihreä ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jättivät aamulla välikysymyksen hallituksen päätösten aiheuttamasta suomalaisten eriarvoistumisesta.

– Välikysymyksellä pyrimme muuttamaan hallituksen linjaa oikeudenmukaisemmaksi, SDP:n eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Suna Kymäläinen tiivisti.

– Meidän oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteissa on pystytty talouskasvun tuomaa jakovaraa jakamaan oikeudenmukaisemmin. Kasvu kuuluu kaikille ja erityisesti niille pienituloisille, joilta monin leikkauksin ja palvelumaksujen korotuksin on ostovoiman edellytyksiä tällä hallituskaudella eri päätöksin toteutettu, Kymäläinen jatkoi.

Hän hämmästeli sitä, miksi hallitus talouskasvun myötä ohjaa tuloja hyvätuloisille, rikkaimmille.

– Toisaalta hallitus selittää, että veronalennuksin pyritään kompensoimaan leikkauksia, mutta unohtaa samalla kertoa, että pienituloisimmat eivät nytkään maksa valtion veroja eli nuo veronalennukset eivät kohdistu kaikkein pienituloisimpiin ryhmiin.

– Edellisellä hallituskaudella tiukasta finanssipolitiikasta huolimatta pystyttiin kaventamaan tuloeroja, jotka nyt tällä hallituskaudella ovat nousseet.

Kymäläinen mainitsi muun muassa, että työttömien ostovoima on laskenut arviolta 30 euroa kuukaudessa. Koulutusleikkauksia on useita.

– Meillä on 100 000 alle köyhyysrajan elävää lasta, 70 000 alle 30-vuotiasta, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella, 350 000 eläkeläistä elävät alle 1000 euron tuloilla. Meillä on 500 000 työssäkäyvää, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Meillä on vakava paikka Suomen maassa saada eriarvomiskehitys päättymään. Yhteiskunta on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki on, Kymäläinen sanoi.

”Hyvinvointiyhteiskunnan pohja vuotaa tällä hetkellä muun muassa leipäjonoihin.”

SDP:n eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän mukaan 100-vuotiaassa Suomessa avainkysymyksen pitäisi olla, miten tehokkaimmin käydään hyvinvointiyhteiskunnan varjoissa vaanivaa köyhyyttä vastaan.

– Tarvitaan tulo- ja veropolitiikkaa ja kohdennettuja toimia heikoimmassa asemassa olevien hyväksi.

Ojala-Niemelä nosti esiin lapsiperheiden, koulupudokkaiden, pitkäaikaistyöttömien, velkaantuneiden, köyhimpien eläkeläisten asioiden kohentamisen.

– Huono-osaisuus kuitenkin valitettavasti kasvaa Sipilän hallituksen toimesta. Hyvinvointiyhteiskunnan pohja vuotaa tällä hetkellä muun muassa leipäjonoihin.

Hallitus on asettanut professori Juho Saaren työryhmän ratkomaan eriarvoistumiskysymyksiä.

– Hallitus piiloutuu Saaren työryhmän työn taakse. Nyt me emme voi työryhmätyötä enää odottaa, vaan tarvitaan konkreettisia päätöksiä näiden asioiden toteuttamiseksi, Ojala-Niemelä huomautti.

Hän muistutti hallituksen leikanneen 4 miljardin euron edestä mutta samaan aikaan on tehty hyväosaisille suunnattuja kohdennettuja veronalennuksia 2 miljardin euron edestä.

– Talouden alijäämä kasvaa eikä vähene.

”Eriarvoisuuden kasvattaminen on ollut tietoinen poliittinen valinta hallitukselta.”

Ojala-Niemelä nosti eriarvoistumisesta esiin myös terveyserot.

– Tällä hetkellä hyväosainen, hyvin toimeentuleva, hyvältä asuinalueelta tuleva mies elää lähes 11 vuotta pitempään kuin mies, joka on pienellä paikkakunnalla, alhaisella koulutuksella ja tulee huonolta asuinalueelta. Naisten osalta ero on 6 vuotta. Nämä ovat sellaisia asioita, joita nyky-yhteiskunnassa pitäisi kuroa kiinni.

Vihreän edsukuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen muistutti hänkin, että hallituksen leikkaukset ovat kohdistuneet pitkälti samoihin vähäosaisiin ryhmiin.

– Samalla rahalla, millä hallitus on tehty, oltaisiin voitu tehdä toisenlaisia valintoja. Me olemme pystyneet näyttämään sen, että ei kyse ole mistään väistämättömästä tai valinnanmahdollisuuksien puutteesta vaan arvovalinnoista ja tämä hallitus on tehnyt todella kovia arvovalintoja, Mikkonen sanoi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesi, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ovat monesti sanoneet julkisuudessa, että jakovaraa ei ole.

– Mutta hallituksella on kyllä ollut taloudellista liikkumavaraa, jakovaraakin on ollut ja sitä on käytetty lähes puolentoista miljardin edestä suurituloisia suosiviin veronkevennyksiin.

– Sen lisäksi hallitus on käyttänyt valtiovarainministeriön arvion mukaan lähes miljardin kattaakseen niitä kustannuksia, jotka julkiselle taloudelle ja valtiolle syntyi erityisesti julkisen sektorin työntekijöitä kurjistavasta kilpailukykysopimuksesta.

– Meidän tulkintamme on se, että eriarvoisuuden kasvattaminen on ollut tietoinen poliittinen valinta hallitukselta, Andersson totesi.

Missä kolme muuta?

Välikysymyksessä on tällä kertaa mukana vain kolme oppositiopuoluetta. Kristillisdemokraatit, perussuomalaiset ja RKP puuttuvat.

– Kävimme aivan normaaliin tapaan kaikkien oppositiopuolueiden kanssa tätä keskustelua ja jokainen oppositiopuolue sai itse rauhassa tehdä päätöksensä siitä, lähteäkö mukaan vai ei, Suna Kymäläinen kertoi.

– Vaikea arvioida toisten puolesta, miksi eivät lähteneet, mutta varmasti ainakin tässä joukossa löytyy yhteistä ideologiaa sen asian pohjalta, että on tärkeää pitää jokainen mukana ja kasvu todella kuuluu kaikille.

”Jopa sylivauvoja ulosotossa!” – Mikä Suomea oikein vaivaa, SDP:n kansanedustaja parahtaa

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen on kauhistunut siitä, että Suomessa joutuu maksamattomien laskujen vuoksi ulosottoon myös alaikäisiä lapsia.

– He joutuvat ulosoton piiriin muun muassa vanhempiensa maksamatta jääneiden perintö-, lahja- tai jäännösverojen vuoksi. Alle vuoden ikäisiä sylivauvojakin on ulosotossa, Taavitsainen jyrisee.

Hän jätti tänään, Lapsen oikeuksien viikon päätteeksi, kirjallisen kysymyksen alaikäisten lasten ulosotosta ja maksuhäiriömerkinnöistä.

Taavitsainen muistuttaa, että lastensuojelulain mukaan yhteiskunnan on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa.

– Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu, muistuttaa Taavitsainen.

Hän pitää alaikäisen tilannetta erittäin huonona, kun lapsella ei ole vielä ammattia ja työtä ja mahdollisuutta maksaa laskujaan ja velkojaan.

– Alaikäisten on vaikea neuvotella maksusopimuksista velkojiensa kanssa. Heillä ei ole riittävästi tietoa ja osaamista. Eikä lasten kuulu edes joutua sellaisia neuvotteluita hoitamaan, Taavitsainen puuskahtaa.

Hänen mielestään nykyinen käytäntö on lastensuojelulain vastainen.

– Ylivelkatilanteeseen ajautuneella aikuisellakaan velallisella ei välttämättä ole nykyään montaa realistista vaihtoehtoa velkaongelman ratkaisemiseksi.

Onko lasten oikeusturva tällä hetkellä liian heikko?

Taavitsainen pitää tilannetta äärimmäisen vakava, sillä talousongelmat vaikuttavat ihmisten jaksamiseen monella eri tavalla. Hän listaa, miten maksuhäiriömerkinnät hankaloittavat arkielämää:

– Asunnon, kotivakuutuksen, sähkösopimuksen, puhelimen, auton ja työpaikan saaminen voi merkittävästi vaikeutua tai estyä jopa kokonaan merkintöjen takia. Talousvaikeudet vaikeuttavat ihmissuhteita ja perhe-elämää. Täysi-ikäiseksi tullessaan on ulosotossa olevien nuorten lähtökohta itsenäiseen elämään huomattavasti heikompi kuin ikätovereidensa.

Taavitsainen haluaa asianomaiselta ministeriltä vastauksen muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

– Kuinka monta alle 18-vuotiasta Suomessa on ulosotossa? Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä alaikäisten ulosottoon joutumisen ja luottotietomerkintöjen ehkäisemiseksi? Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä alaikäisten ulosotossa olevien ja luottotietonsa menettäneiden sieltä poispääsemiseksi ja heidän rekisteriensä puhdistamiseksi? Onko nykyinen voimassa oleva käytäntö lastensuojelulain vastainen?

Satu Taavitsainen kysyy myös, onko lasten oikeusturva Suomessa tällä hetkellä liian heikko.

– Onko alaikäisillä ulosottoon joutuessaan ollut oikeus tietoon, oikeus vaihtoehtoihin ja oikeus vaikuttaa?

”Tällainen politiikka syventää köyhyyttä ja eriarvoisuutta” – oppositio välikysymyksessä: Miksi hallitus ei muuta politiikkaansa?

Kuva: Kari Hulkko
Välikysymyksen 1. allekirjoittaja, SDP:n Suna Kymäläinen.

Oppositiopuolueet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto jättävät tänään välikysymyksen suomalaisten eriarvoistumisesta, jonka ne katsovat johtuvan hallituksen päätöksistä.

Oppositio kysyy välikysymyksessään: Miksi hallitus ei muuta eriarvoistavaa politiikkaansa?

– Eriarvoistuminen alkaa valitettavasti jo lapsuudessa. Lapsiköyhyyden vähentäminen ja sen seurausten lieventäminen vaativat johdonmukaista politiikkaa ja panostusta toteaa Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja välikysymyksen 1. allekirjoittaja Suna Kymäläinen sanoo.

– Olemme toistuvasti kysyneet hallitukselta, miksi se jättää erilaiset vaikutusarviot tekemättä ja kohdistaa maksukorotukset sekä toimeentulon ja palveluiden leikkaukset toistuvasti samoihin ihmisiin. Tällainen politiikka ei synnytä eheyttä vaan syventää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, hän toteaa.

Hallitus on leikannut opiskelijoilta, työttömiltä, lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä.

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelän mukaan Sipilän hallitus on toistuvasti näyttänyt kääntävän selkänsä sille kuilulle, joka on revennyt hyvinvoivien ja huono-osaisten suomalaisten välille.

– Hallitus on leikannut opiskelijoilta, työttömiltä, lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä. Monet eri mittarit osoittavat, että eriarvoisuus on lisääntymässä ja – mikä pahinta – syvenemässä ja periytymässä usealla eri yhteiskunnan sektorilla.

– Mitä hallitus tekee, jotta eriarvoistuminen saadaan pysäytettyä eri elämän osa-alueilla, Johanna Ojala-Niemelä kysyy.

RKP ei ole mukana SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton välikysymyksessä vaan  aikoo jättää oman epäluottamuslausekkeensa keskustelussa. Puolue aikoo kuitenkin äänestää epäluottamuksen puolesta.

Tämä on 12:s välikysymys tällä vaalikaudella ja toinen perussuomalaisten hajoamisen jälkeen.

Välikysymyskeskustelun päätteeksi äänestetään hallituksen luottamuksesta.

Vartiaisen ”tyly 40 000 tokaisu” puhuttaa – ministeri Lindström USU:lle: ”Luvut ovat aina vaarallisia”

Kuva: Lehtikuva
Juhana Vartiainen.

Työministeri Jari Lindström (sin.) torjuu kokoomuksen kansanedustajan Juhana Vartiaisen väitteen, jonka mukaan Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään.

– Olen itse positiivisempi kuin Juhana Vartiainen. Odottaisin kaikkia niitä toimenpiteitä, joita hallitus on tehnyt. Nehän eivät vielä näy, ja lisäksi talouskasvulla on iso rooli, Lindström sanoo Uutissuomalaisen jutussa.

Lindström kertoo ymmärtävänsä, että rakennetyöttömyyden raja kulkee jossakin. Tutkijat puhuvat seitsemästä prosentista, mutta luvut ovat Lindströmin mukaan aina vaarallisia.

Lindströmin mukaan talouskasvun lisäksi työvoimahallinnon omat toimenpiteet ovat vaikuttaneet työllisyyskehitykseen. TE-keskuksissa on muutettu toimintatapoja, ja työllistymissuunnitelmien määrä on moninkertaistunut.

– On iso juttu, että piilotyöttömyys vähenee, eli ne ihmiset, jotka ovat menettäneet toivonsa, ovat tulleet takaisin työmarkkinoille, Lindström sanoo.

Työministeri myöntää, että toiminnassa on ollut tehottomuutta.

­– Siksi työvoimapalveluiden uudelleen organisoimisen kärkihanke on minun vastuullani. Tavoitteena on, että julkiset ja yksityiset kasvupalvelut saataisiin toimimaan paremmin.

Työministeri Jari Lindström. (Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari)

Työministeri: On iso juttu, että piilotyöttömyys vähenee.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kertoo, että OECD on määritellyt Suomen rakennetyöttömyyden 7,4 prosentiksi.

­– Jossain siellä maastossa se on, joten Vartiaisen tyly tokaisu on oikea, Sund sanoo. Uutissuomalaiselle.

Myös SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta näkee tilanteen valoisampana kuin Vartiainen. Kaukorannan mukaan muiden Pohjoismaiden esimerkit osoittavat, että oikeilla toimenpiteillä työttömyysaste saadaan hyvin matalaksi.

Juhana Vartiainen on tullut mielestään julkisuudessa osittain väärinymmärretyksi 40 000-kommentistaan.

Hän kirjoitti palautteesta blogissaan.

– Tämä arvio on herättänyt pahennusta ja keskustelua, mutta arvioni ei todellakaan ole kovin omaperäinen, vaan perustuu aika tavanomaisiin käsityksiin ja tilastotietoihin, Vartiainen katsoo.

– Helsingin Sanomien haastatteluni nettiversio oli valitettavasti otsikoitu tavalla, joka antoi ajatuksestani ja viestistäni väärän kuvan, hän huomauttaa.

Vartiaisen mukaan 40 000 on oikea suuruusluokka sille työllisyyskasvulle, jonka voimme talouden elpyessä nykyisillä talouden säännöillä ja instituutioilla saada aikaan.

– Se, että työttömien yhteismäärä ei voi laskea kuin 40 tuhannella, ei tietenkään tarkoita, että nyt työttöminä olevista 275 tuhannesta jäisi työttömiksi 235 tuhatta, Vartiainen tarkentaa.