”Ei missään tapauksessa yhtiön edun mukaista” – VR:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Syrjänen ei lämpene Bernerin mallille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

VR-Yhtymän hallituksen puheenjohtaja Hannu Syrjänen ei lämpene ajatukselle, että VR:stä irrotettaisiin kolme erillistä valtionyhtiötä, kun henkilöliikennettä avataan kilpailulle.

– Kilpailumallia, jossa kaikki kalusto yhtiöitetään, ei ole missään kokeiltu. Siinä on paljon kysymysmerkkejä. Jos malli on kalustomonopoli, mikä on se iso ajatus, että ollaan purkamassa monopolia ja siirtämässä sitä uudelleen kalustoyhtiöön? Syrjänen sanoi perjantaina päivällä Demokraatille.

– Se on poliittinen päätös, tehdäänkö tämä mahdolliseksi tällä tavalla. Jos yhtiön kannalta puhtaasti katsotaan, kanta on tietysti kriittinen. Se tulee jo osakeyhtiölaista, jonka mukaan yhtiön hallituksen pitää katsoa vain yhtiön etua, Syrjänen jatkaa.

Millä tavalla yhtiön etu ei toteutuisi?

– Se on kai itsestään selvää, jos yhtiöstä otetaan omaisuuseriä pois johonkin muuhun tarkoitukseen – tässä tapauksessa kilpailijoiden käyttöön – että se ei missään tapauksessa ole yhtiön edun mukaista. Jos puhtaasti katsoo VR-Yhtymän näkökulmasta, on selvää, että lähtökohta ei ole ikään kuin yhtiölähtöinen, vaan se olisi poliittinen päätös.

Kalusto ensin kilpailijalle ja kilpailemaan tätä vastaan?

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) aikoo avata rautateiden matkustajaliikenteen kilpailulle vuoteen 2026 mennessä. Tämän vuoksi VR:stä eriytettäisiin kolme erillistä valtion omistamaa yhtiötä eli kalusto-, kiinteistö- ja kunnossapitoyhtiö.

Kalustoyhtiöstä vuokrattaisiin kalustoa halukkaille yrittäjille, mikä on herättänyt kiivasta kritiikkiä. Esimerkiksi Veturimiesten liitto näkee esillä olleen kilpailuttamisen mallin tärvelevän kansallisomaisuuden.

Liiton puheenjohtaja Tero Palomäen sanoin toiminta vastaisi sitä, että Finnair määrättäisiin antamaan lentokoneitaan ulkomaalaisen lentoyhtiön käyttöön ja kilpailemaan sitten itse sitä vastaan. Hän on katsonut STT:n mukaan, että jo­kai­sen pi­tää tul­la Suomeen kil­pai­le­maan omal­la ka­lus­tol­laan. Jos ka­lus­ton mää­rä py­syy sa­ma­na, ei synny myöskään lisää liikennettä eikä kilpailua.

Liiton mielenilmaus pysäytti hiljattain raideliikenteen.

Myös VR:n hallintoneuvoston mukaan on tarkoin arvioitava, missä määrin rautateiden henkilöliikenteen avaamista kilpailulle voidaan toteuttaa ilman ehdotettuja rakenteellisia uudistuksia.

Berner on lakonkin jälkeen todennut, että talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös pysyy. Kilpailun avaaminen kolme uutta yhtiötä jakamalla ei muutu, vaikka hänen mukaansa kuitenkin eri tapoja toteuttaa päätös ja eriyttää yhtiöiden toimet on.

Asiaa puidaan nyt useissa työryhmissä, joissa eri osapuolilla on edustus.

”Jos todella halutaan uusia palveluja, pitää satsata rataverkkoon.”

Hannu Syrjänen tuli VR:n hallituksen johtoon seitsemän vuotta sitten. Tuolloin omistaja-asioista vastanneen puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) ainoa ohje oli Syrjäsen mukaan saattaa VR kuntoon, jossa se pystyy vastaamaan kilpailuun.

– Kyllähän tähän kilpailun avautumiseen ollaan varauduttu ja varautumassa, Syrjänen sanoo.

Jos nyt kaavaillut erilliset valtionyhtiöt eivät kuitenkaan olisi VR:n etu, olisiko tällainen malli edes yhteiskunnan etu?

– Se on vaikea sanoa. Minun näkemys on se, että suurimmat hyödyt kilpailun avautumisesta tulevat vasta sitten, kun pystymme investoimaan raideinfrastruktuuriin.

Syrjänen muistuttaa, että suurin osa maamme raide- ja rataverkosta on sellaista, että siinä on vain yksi raidepari.

– Sen takia tänne mahtuu rajallinen määrä junia ihan riippumatta ”minkä värisiä” junat ovat. Jos todella halutaan lisää ja uusia palveluja, meidän pitää olla valmis yhteiskuntana satsaamaan rataverkkoon nimenomaan ruuhka-Suomessa.

– Pelkästään kilpailun avaaminen nykyisessä raideinfrastruktuurissa ei minun näkemykseni mukaan tuo kaikkia etuja esille, Syrjänen sanoo.

Wnnen kuin on tehty yksityiskohtaista suunnittelutyötä, on vaikea valita mallia.”

Sen sijaan, että VR:ssä pilkotaan lisää erillisiä valtionyhtiöitä, sinne voitaisiin luoda tytäryhtiöitä.

Kolmas vaihtoehto, jossa selvittäisiin yhtiöittämättä, olisi velvoittaa VR jollakin mekanismilla kaluston vuokraamiseen kilpailuun osallistuville muille yhtiöille.

– Peruskysymyshän on se, miten operaattorit saisivat kalustoa. Sitten tietysti on neljäs malli, jossa jokainen hoitaa kalustonsa itse kuten nyt tavaraliikenteessä. Tavaraliikenteen kilpailu on pikku hiljaa lähtenyt liikkeelle myös sillä mallilla, Syrjänen sanoo.

Hän ei ole järin innokas arvioimaan malleja.

– Antaisin näiden työryhmien nyt tehdä työtään rauhassa ja katsoa erilaiset vaihtoehdot ja tehdä niiden vaikutusarviot. Olen siinä mielessä kriittinen, että ennen kuin on tehty yksityiskohtaista suunnittelutyötä, on vaikea valita mallia. Haluaisin nähdä suunnitelmia useamman mallin hyvistä ja huonoista puolista.

Syrjänen muistuttaa, että henkilöliikenteen kilpailutusta ollaan viemässä eteen vaiheittain yhdeksän vuoden siirtymäajalla. Kilpailun avaaminen on määrä aloittaa Etelä-Suomen taajamaliikenteestä 2020-luvun alkupuolella. Hän toteaakin, että Etelä-Suomessa on ensin mahdollista kokeilla jotakin mallia.

– Toivottavasti on sitten joustavuutta myöskin käyttää kokemusista saatavia lisätietoja mallin yksityiskohtien hiomiseen.

”Silloin varmaan tarvitsisi valita malli, että ne olisivat VR:n tytäryhtiöitä.”

VR-Yhtymällä on Syrjäsen mukaan kolme tavoitetta, kun henkilöliikenteen kilpailu avautuu. Ensinnä raideliikenteen pitäisi säilyä myös uudistuksen jälkeen kilpailu- ja elinkelpoisena.

– Tietysti yhtiönä tavoitteemme on, että sen arvosta sulaisi mahdollisimman vähän, koska se on kumminkin veronmaksajien rahaa. Lisäksi henkilöstön asema uudistuksessa on turvattava siltä osin kuin se on mahdollista. Varmaan nämä kaikki tavoitteet on mahdolista saavuttaa, mutta se todellakin edellyttää että nämä asiat suunnitellaan ja valmistellaan erittäin huolella.

Mikäli VR:stä lohkottaisiin junia muille vuokraava erillinen kalustoyhtiö, henkilöstön asemalla ei Syrjäsen käsityksen mukaan kilpailtaisi.

– Niin kauan kun meillä on yleissitovat tessit, en oikein usko, että se siitä lähtee. Jos tämä tosiaan tapahtuisi sillä tavalla, että monopoli ikään kuin siirretään kalustomonopoliksi, silloinhan kilpailutetaan itse asiassa vain junien ajamiset. Eli eri operaattorit ajaisivat samaa kalustoa. Silloin se osa kustannuksista joihin voi vaikuttaa – jos meillä on kuitenkin samat ratamaksut, sama diesel- ja sähkömaksu ja yleissitova tes – on aika pieni.

– Jotta kilpailusta saataisiin oikeasti tehoja irti, meillä pitäisi olla vähän joustavampi rataverkko, hän painottaa jälleen.

Olisiko VR-Yhtymä halukas edes pääomittamaan uusia yhtiöitä?

– Siitä ei ole keskusteltu vielä, koska yksityiskohtien suunnittelu on nyt vasta alkamassa. Silloin varmaan tarvitsisi valita malli, että ne olisivat VR:n tytäryhtiöitä, mutta jollain tavallahan ne pitää pääomittaa.

Raideammattilaiset vaati selvityksiä julki.

Demokraatti haastatteli maanantaina Raideammattilaisten yhteisjärjestön puheenjohtajan Vesa Maurialan. Hän paljasti, että valtion omistajaohjaus on selvittänyt VR:n pilkkomista ja sen selvitykset suhteessa malliin eli VR:n pillkkomiseen ovat kielteisiä. Sen sijaan liikenneministeriön selvityksen kanta olisi myönteinen.

Raideammattilaiset on vaatinut selvityksiä julkisiksi. Myös Demokraatti tilasi ne maanantaina. Tuolloin ministeri Anne Berner lupasi, että liikenneministeriön selvityksiä julkaistaan. Omistajaohjauksen selvityksestä julkaisemisesta päättää sen sijaan valtioneuvoston kanslia.

Hannu Syrjänen kertoi tänään päivällä, että VR-Yhtymän hallitus on nähnyt ainakin osan omistajaohjausyksikön selvityksistä. Niissä on Syrjäsen mukaan tarkasteltu erilaisia kilpailuttamisen malleja sekä niiden etuja ja haittoja.

– Mutta totta kai niissä on sitten hyvinkin eri näkemyksiä siitä, mikä vaikutus erilaisilla skenaarioilla on VR:n arvoon. VR:llähän on iso tase ja se on vakavarainen yhtiö. Meidän tietysti yhtiönä pitää yrittää huolehtia siitä, että arvo säilyy mahdollisimman hyvin.

Selvitys: Arvosta lähtisi jopa 500 miljoonaa euroa.

Syrjäsen haastattelun jälkeen Yle on uutisoinut tänään illalla saaneensa käsiin valtioneuvoston omistajaohjausyksikön selvitykset siltä osin, kun ne katsottiin mahdollisiksi paljastaa.

Omistajaohjauksen tilaaman konsulttiselvityksen mukaan kilpailutuksesta ei ole hyötyä, jos Suomeen ei rakenneta lisää ratoja. Myös liikenneministeriö on tänään julkistanut selvityksiään.

Selvitykset vahvistavat Raideammattilaisten liiton Demokraatille kertomat tiedot liikenneministeriön ja omistajaohjausyksiköiden selvitysten ristiriidoista. Tosin selvitykset myös lähtevät liikkeelle eri lähtökohdista.

Yhdestä (Spring Advisor -konsulttiyhtiön) valtion omistajaohjausyksikön tilaamasta konsulttiselvityksestä selviää Ylen mukaan, että kilpailun avaaminen kaikilla radoilla heikentäisi valtion omistaman VR:n tulosta, osingonmaksukykyä ja arvoa.

Arvosta lähtisi jopa yli 500 miljoonaa euroa. Kilpailun taloudellinen kokonaisvaikutus olisi 40 miljoonaa euroa negatiivinen. VR:n tulos alenisi eikä se pystyisi maksamaan nykyisessä määrin osinkoja valtiolle. Sen sijaan yhtiöt, jotka pääsisivät ajamaan junia Suomen raiteille, voisivat saada noin 5 prosentin tuoton.

Liikenneministeriön käyttämän selvityksen mukaan kilpailuttaminen tuottaisi valtiolle noin 4 miljoonaa vuodessa, kun taas omistajaohjausyksikön mukaan kilpailuttaminen tulisi valtiolle nykyistä kalliimmaksi. Liikenneministeriön tulokulma tuottaa kilpailuttamisella muutoinkin parempia tuloksia, esimerkiksi lippujen hinnat tippuisivat sen mukaan enemmän kuin omistajaohjausyksikön selvityksen mukaan.

Hannu Syrjänen, miltä Ylen käsiinsä saama omistajaohjausyksikön konsulttiselvityksen tiedot vaikuttavat VR-Yhtymän ja henkilöliikenteen kilpailuttamisen kannalta?

– Olen nähnyt tuon selvityksen. VR:n arvon säilyminen on luonnollisesti keskeisiä yhtymän johdon ja hallituksen haasteita. Tämä mainittu selvitys on yksi monien joukossa. Tarkemmin voimme arvioida tilannetta, kun näemme työryhmätyöskentelyn jälkeen millaisia malleja yhtiöittämisessä ja kilpailuttamisessa lopulta valitaan.

– Kuten sanoin päivällä, saamme kilpailutuksesta todellista hyötyä vasta kun panostamme ensin rataverkkoon. Tämä asia todetaan myös Springin selvityksessä, Syrjänen vastaa Demokraatille myöhään perjantai-iltana sähköpostitse ja täydentää aiemmin päivällä antamaansa haastattelua.

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Kuva: Lehtikuva

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA

Nyt lyödään Mikko Kärnälle luuta kurkkuun: ”Ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi lauantaina salaa kuvattua materiaalia eläintiloilta. Videolla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin häkkikanaloissa.

Kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta – kanaloista, sikaloista ja navetasta.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on Twitterissä pohtinut videomateriaalin aitoutta.

”Miten mediat ovat varmistuneet, että materiaali todella on kuvattu Suomessa vuosien 16-18 aikana? Kuvissa näyttäisi olevan häkkikanala. Ne on kielletty 2012.”

Oikeutta eläimille järjestön kampanjapäällikkö Linda Nyholm vastaa järjestön tiedotteessa.

”EU-direktiivi on kieltänyt varustelemattomien häkkikanaloiden käytön alkaen vuodesta 2012. Salaa kuvatuissa materiaaleissa näytetään varusteltuja häkkikanaloita. Myös näiden varusteltujen häkkikanaloiden käyttö tulisi kieltää Suomessa.”

Videoiden sisältö osoittaa järjestön mukaan, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydestä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

”On huolestuttavaa, että istuva kansanedustaja tekee virheellisiä väitteitä. Huolestuttavaa on myös se, että kansanedustaja Kärnä ei tunnista laillisia häkkikanaloita, jotka ovat lain sallimia. Tämä kertoo siitä, että Kärnä ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”, Nyholm sanoo.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA

Li Andersson murskaa Timo Soinin: ”Kuinka pihalla voi olla?”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin kirjoituksessaan verkkosivuillaan.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

Soini kyseli kirjoituksessaan, mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Andersson arvostelee Soinin töräytystä siekailematta omalla Twitter-tilillään. Hän sanoo kritisoineensa kokoomuksen kaatunutta perhevapaamallia paljon, koska uudistuksesta ei tule mitään ilman rahaa.

”Nyt Timo Soini kirjoittaa perhevapaista: ”mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus”. Kuinka pihalla voi olla?”

Timo Soini sanoo sen nyt lähes siekailematta: Mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta?

Kuva: Lehtikuva

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

”Sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää punavihervasemmistoa ja liberaalia kokoomuslaisia. Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä.”

 

Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta, Soini kysyy tuoreessa verkkokirjoituksessaan.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on , sillä Jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Soini ennustaa, että perhevapaista tulee eduskuntavaalien suuri kysymys.

”Jos minä vielä vaaleihin lähden, kampanjoin rajusti kotiäitivihaa vastaan ja kotihoidontuen puolesta tavalla jonka jokainen ymmärtää. Ja tulen valituksi.”

Keskustelua aiheesta