Tällä hetkellä Nato ei laske Suomen varusmiespalveluksen kustannuksia mukaan puolustusmenojen bkt-osuuteen.

Naton vaade puolustusmenoihin on nyt 2 prosenttia bruttokansantuotteesta ja vaateen ennakoidaan nousevan piakkoin reippaasti, todennäköisesti jopa 3-3,5 prosenttiin mutta suuremmistakin luvuista on puhuttu.

Sitä, vastaan, että asevelvollisuuskuluja laskettaisiin Nato-kuluihin, olivat Ylen mukaan kokoomus ja Liike nyt, että asevelvollisuus laskettaisiin jatkossa mukaan Naton Suomelta vaatimaan puolustusmenojen tasoon.

Koskela nosti esiin ulkoasianvaliokunnan yksimielisen mietinnön Suomen Nato-jäsenyydestä. ”Valiokunta katsoo, että arvioitaessa 2 prosentin tavoitteen saavuttamista on huomioitava edellä todettu Suomen kokonaisturvallisuutta korostava lähestymistapa ja suorien budjettivaikutusten kannalta kustannustehokas asevelvollisuusjärjestelmä, joka poikkeaa useimmista Nato-maista. Toisaalta asevelvollisuudella on myös merkittäviä epäsuoria taloudellisia vaikutuksia asevelvollisten ollessa työmarkkinoiden ulkopuolella palvelusaikana”, mietinnössä sanotaan.

PUOLUSTUSMINISTERI Antti Häkkänen (kok.) oli muistuttanut eilen Ylellä, että jokaisella Naton jäsenmaalla on omat toiveensa siitä, miten puolustusmenot tulisi laskea.

– Meidän ei kannata etulinjan maana ryhtyä laskennalliseen kikkailuun, koska sen jälkeen kaikki muut Euroopan maat lähtevät siihen. Me olemme tätä kokeilleet jo, ja se johtaa huonoihin lopputuloksiin, Häkkänen lausui.

Päinvastoin Suomen tulisi hänen mukaansa panostaa omaan puolustukseensa kuten kaikkien muiden Venäjän rajamaiden.

PUOLUSTUSVALIOKUNNAN puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) sanoo Demokraatille olevansa Häkkäsen kanssa samaa mieltä.

– Laskentamekanismin muuttaminen sisältää riskejä. Ensinnäkin se, että se antaa väärän kuvan meidän todellisesta puolustuksellisesta panostuksestamme. Jos me muutamme laskentamekanismia, Suomen puolustus ei parane siitä yhtään, mutta sellainen väärä vaikutelma saattaa syntyä, Kopra toteaa.

Kopra myös muistuttaa, että ulkoasiainvaliokunnan laatiessa mietintöä ei oltu Naton jäseniä.

– Nyt jäsenyyden myötä on tullut kristallinkirkkaaksi sellainen näkemys ainakin minulle, että muun muassa bkt-osuuden määrittämisprosessi on niin moniulotteinen ja hankala, että sen avaamisessa ei ole mitään järkeä. Eli pitäytyisin nykyisessä käytännössä. Nyt on Nato-maiden kesken saatu sovittua käytäntö.

– Olisi ehkä fiksumpaa pitäytyä siinä kuin alkaa avata sitä, koska sitten on 32 Nato-maata, joilla on oma näkemys siitä, mitä kaikkea siinä pitäisi huomioida. Välttämättä se ei paranna liittokunnan puolustusta yhtään, jos rupeamme kuluttamaan aikaa tällaiseen tällaisessa hetkessä, kun meillä olisi paljon muutakin tekemistä Kopra jatkaa.

Ovatko muut puolueet sitten vastuuttomia, kun he haluavat pohtia asiaa?

– Tämähän on ihan normaalia demokraattista keskustelua. Varmaankin tästä kannattaa meidän nyt laajemmin keskustella sitten, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja vastaa.

PUOLUSTUSVOIMAT käyttää myös eri tavoin reserviläisten palveluksia. Yhtä hyvin voitaisiin ajatella, että myös heidän panostaan voisi lukea Naton vaatimaan bkt-osuuteen.

Kopra myöntää tässä yhteydessä, että eihän systeemi ole täydellinen.

– Mutta tämä on paras, mitä on saatu aikaiseksi. Tavallaan tarkoituksenmukaisuuspohjalta en lähtisi puuttumaan.

– Pysyisin nyt tässä tiukassa linjauksessa, että pidetään nämä ulkopuolella. Mutta toki varmaan tästä sitten on tarvetta keskustella, jos muilla puolueilla on toisenlaisia näkymyksiä.

Kopra ei tunnista, että Euroopassa olisi käynnissä mitään erityistä keskustelua siitä, mitä Nato-menoihin kalkyloidaan.

– Ei sellaista ole käynnissä, mutta sellaisen keskustelun saa kyllä helposti ja nopeasti käyntiin, jos sitä rupeaa tuolla Nato-pöydissä avaamaan.

Kyseessä voisi siis olla eräänlainen Pandoran lipas.

– Varsinkin Nato-parlamentaarikkojen kokouksissa, joihin Suomikin osallistuu hyvin tiiviisti, tämä ei ole mikään juttu, Kopra kertoo.

Näissä parlamentaarikkojen kokouksissa asiaa on kuitenkin hänen mukaansa sivuttu.

– Se on vähän sellainen, että kaikki tajuavat, että meillä jokaisella olisi näitä erityistoiveita ja -piirteitä, mutta nyt kun tässä ollaan yhdessä ja tästä on kerran sovittu, niin puhalletaan yhteen hiileen.