Asian otti ensimmäisenä esille SDP:n kansanedustaja Seppo Eskelinen, joka muistutti, että Venäjän masinoima turvapaikantulijoiden tulva saattaa olla siirtymässä idästä pohjoisen rajalle.

– Rajavartiolaitos on toiminut tähän asti erinomaisesti, mutta huolta herättää kuitenkin se, että rajavartijoiden määrä on kääntymässä laskuun, ellei Rajavartiolaitoksen rahoitusta lisätä. Onko tämä juuri oikea hetki kääntää rajavartijoiden määrä laskuun?

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) vakuutti, että hallitus ei tule tekemään päätöksiä, joilla suomalaisten ja Suomen turvallisuus heikkenisi yhtään.

SDP:N eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen huomautti, että valitettavasti hallituksen esittämät toimet Rajavartiolaitoksen rahoitukseen eivät riitä alkuunkaan.

Laskelmien mukaan Rajavartiolaitoksen perusrahoitukseen on jäämässä merkittävä vaje, joka uhkaa kasvaa vuoteen 2027 mennessä yli 25 miljoonaan euroon.

– Se on iso rahoitusvaje, joka tulee vaikuttamaan merkittävästi Rajavartiolaitoksen toimintakykyyn viimeistään vuodesta 2025 alkaen. Tässä muuttuneessa turvallisuusympäristössä on aivan välttämätöntä, että Rajavartiolaitoksen perusrahoitusta vahvistetaan.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman esitti viime viikonloppuna, että eduskuntapuoleet tekisivät budjetin yhteydessä yhteisen lausuman, jossa edellytettäisiin, että hallitus katsoisi kehysriihessä keväällä Rajavartiolaitoksen resurssit kuntoon. Tuppurainen kysyi pääministeri Petteri Orpolta (kok.) voiko hallitus yhtyä tähän esitykseen.

Orpon mukaan Rajavartiolaitoksen resurssit vastaavat erinomaisella tavalla siihen, ”mitä meillä on edessä”.

– Mutta voin vakuuttaa, että jos tilanne sitä vaatii, hallitus toimii ja Rajavartiolaitosta resurssoidaan. Aivan samoin kuin me olemme aikoinaan sanoneet, että Ukrainaa tuetaan tai koronatoimia tehdään. Jos on välttämätöntä, hallitus toimii.

EVELIINA Heinäluoma (sd.) kysyi, onko hallitus turvautunut rajaturvallisuustilanteessa Euroopan unionin tukeen. Sisäministeri Rantansen mukaan kumppanit ovat tilanteen tasalla.

– Mutta emme ole tässä vaiheessa tarvinneet EU:n apua vaan me toimimme täällä ihan omilla kansallisilla resursseillamme.

Eemeli Peltonen (sd.) nosti esille sen, että EU:n jäsenvaltioilla on tarvittaessa mahdollisuus pyytää ja saada EU:n turvapaikkavirastolta operatiivista ja teknistä apua tilanteissa, joissa jäsenvaltion turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmään kohdistuu suuri paine.

– Mikä on eurooppalaisen tuen rooli, jos tilanne Suomen itärajalla heikkenee?

Sisäministeri Rantasen mukaan Suomi ei tarvitse tässä kohtaa EU:n turvapaikkaviraston apua.

– On tärkeää huomata, että tämä ei ole turvapaikkapoliittinen tai maahanmuuttopoliittinen kysymys vaan kansallisen turvallisuuden kysymys, jossa meitä painostetaan. Meidän tarkoituksemme on lopettaa tämä ilmiö, Suomeen tulo ja ihmisten työntäminen rajan yli. Meidän vastaanottokapasiteettimme riittää erinomaisen hyvin tässä tilanteessa.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen kysyi tasapainon perään: ”Nyt on löydettävä tasapaino, jolla turvaamme ihmisoikeuksien toteutumisen samalla kun ylläpidämme sisäistä turvallisuuttamme.”

– Miten huolehditte siitä, että kykenemme samalla noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia, joihin olemme sitoutuneet?

Rantasen mukaan Suomi ei ole tehnyt lainsäädäntöä, joka olisi vastoin kansainvälisiä sopimuksia – ja näin on nytkin.

PUOLASSA Valko-Venäjän vastaisella rajalla on nähty, kuinka siellä on käytetty järjestelmällisesti käytetty turvapaikanhakijoita puskurina.

SDP:n Jani Kokko kysyi, miten hallitus toimii, jos rajavyöhykkeelle jää paperittomia ihmisiä jumiin, niin että rajaturvallisuus säilyy ja perusoikeuksista pidetään kiinni.

– Näillä toimilla on tarkoitus, että sinne rajahvyöhykkeelle ei tulla, että koko ilmiö loppuu. Tällä profiililla, josta nyt puhutaan, he eivät ole välttämättä ilman papereita vaan heillä on laillinen oikeus olla naapurissa. Venäjällä on myös vastuu näistä ihmisistä, Rantanen painotti.