Kaksikko huomauttaa, että kun poliitikot tavoittelevat harrastusten lisäämistä, palataan aina perimmäiseen kysymykseen: onko kotitalouksilla varaa harrastamisen kustannuksiin.

– Harrastusten hinnat aiheuttavat monissa kotitalouksissa ongelmia, kun rahat ovat jo valmiiksi tiukilla. Hyvä keino tukea ihmisiä olisi kotitalousvähennyksen laajentaminen, he linjaavat tiedotteessaan.

– Meillä on ollut pitkään käytössä kotitalousvähennys, kun ostamme siivous-, lastenhoito- tai remonttipalveluita. Jopa tietokoneiden asentamisen kustannukset saa kotitalousvähennyksiin. Ja hyvä niin, mutta miksi liikunta- ja kulttuuriharrastukset eivät toimisi saman mekanismin mukaisesti. Olemassaoleva kotitalousvähennys on ulotettava myös harrastuksiin ja kulttuuriin, he perustelevat.

Heidän mukaansa liikunnan ja kulttuurin laji- ja harrastusmaksujen nousu sekä kohonneiden kustannusten kotitalouksille aiheuttamat kynnykset vievät yhä kauemmas tavoitteesta, ”jossa jokainen suomalainen lapsi ja nuori voi harrastaa itselleen mieleistä liikuntaa tai saada ohjausta musiikin, näyttelemisen tai taiteen saralla”.

– Ei riitä, että sanotaan juhlapuheissa, että kulttuuri ja liikunta kuuluvat kaikille. Tarvitaan konkreettisia ratkaisuja, mikäli haluamme, että harrastaminen ja kulttuuri lisääntyvät yhteiskunnassamme. Meille se on itseisarvo. Tämä ehdotus tukee ihmisiä kustannusten kanssa sekä kannustaa kulttuurin, taiteen ja liikunnan pariin, he katsovat.

Skinnari ja Qvintus luonnehtivat tiedotteessaan, että “kulttuurin ja harrastamisen vaaran vuodet” jatkuvat yhä. Heidän mukaansa pandemian jälkeen tarvitaan myös yhteiskuntaa tukemaan harrastamisen intohimoa sekä samalla vahvistamaan liikunnan ja kulttuurin ammattilaisten työllisyyttä.

– Kotitalousvähennyksen laajentaminen on fiksu tapa, sillä se toimii ja on ihmisille jo valmiiksi tuttu. Harrastusmaksujen lisäksi myös palkkaan voisi saada vähennysoikeuden, jos yksityishenkilö palkkaa suoraan ohjausta ja valmennusta varten henkilön. Jos on tahtoa, keinot kyllä löytyvät.