Työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksen vaikutukset julkisen talouden tasapainottamiseen ovat jäämässä kauaksi hallitusohjelman tavoitteista. Tieto uudesta työmarkkinamallista voisi osaltaan parantaa myös julkisen talouden näkymiä.

– Ei se ainakaan heikentäisi luottamusta, Sovala sanoi STT:lle.

Suomen uudesta palkkamallista käytiin neuvotteluita osana yhteiskuntasopimusta, mutta siitä ei lopulta tehty kirjausta neuvotteluratkaisuun. Uudessa mallissa avoimessa kilpailussa oleva vientisektori määrittelisi palkankorotustason katon.

Valtiovarainministeriö arvioi eilen, että työmarkkinajärjestöjen neuvottelutulos parantaa julkista taloutta vain reilulla 600 miljoonalla eurolla, mikä on peräti 1,4 miljardia euroa vähemmän kuin hallitusohjelmassa tavoiteltiin.

– Ei ole mitenkään yllättävää, että jos toimenpiteitä on 40 prosenttia tavoitellusta, niin myös vaikutuksia tulee vain 40 prosenttia, Sovala sanoi.

Hallitusohjelman tavoitteena nimittäin oli, että mahdollisen yhteiskuntasopimuksen ja palkkamaltin pitäisi parantaa julkisen talouden tasapainoa noin kahdella miljardilla eurolla. Näin siksi, että mahdollisten miljardin veronalennusten jälkeen vaikutus julkiseen talouteen olisi vielä haluttu miljardi euroa. Nyt on epävarmaa, voiko hallitus toteuttaa yhteiskuntasopimukseen yhteyteen luvatut veronalennukset.

Kehysriiheen kasaantuu rajusti asioita

Hallitus kokoontuu huhtikuun alussa kehysriiheen. Hallitus joutunee pohtimaan, mitä se tekee yhteiskuntasopimukseen liitettyjen lisäsäästöjen perumiselle ja mahdollisille veronalennuksille. Alun perin hallitus on linjannut, että se ottaa niihin kantaa keväällä 2017.

Lisäksi hallitusohjelmassa hallitus linjasi tavoittelevansa neljän miljardin säästöjä julkiseen talouteen. Säästöjä ei ole saatu kasaan suunnitellusti. Sovalan mukaan säästöt olivat vuodenvaihteen arvion mukaan kutistuneet noin kolmeen ja puoleen miljardiin euroon.

– Jos valtiovarainministeriön esitykset menevät läpi, niin hallitus pyrkii paikkaamaan tämän aukon kehysriihessä uusilla päätöksillä.

Lisämurheita kehysriiheen voi vielä tuoda kasvuennusteiden heikentyminen. Ministeriöstä arvioitiin helmikuussa, että paineet Suomen kasvuennusteiden laskemisesta ovat kasvaneet.

Talouden näkymiä painaa muun muassa maailmantalouden odotettua heikompi vire alkuvuonna. Ministeriö ennusti joulukuussa Suomen talouskasvuksi tälle ja ensi vuodelle 1,2 prosenttia. On hyvin mahdollista, että Suomen talouskasvu jää tätä vaatimattomammaksi.

– Toisaalta Suomen investointien suhteen on tullut viimeaikoina hyviäkin uutisia, Sovala sanoi.

Olli Kuivaniemi