Keskustelu sivusi myös seksuaalista ahdistelua.

Halonen palasi takavuosina koettuun.

Yleisin tapa oli vaieta ja antaa asian mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.

– Minulle tuli oma lisäni siitä, kun olin seksuaalipoliittisessa keskustelussa aktiivinen. Kerran eräs mies tehtyään ehdotuksia sanoi, että “Ai niin, sinähän olet niitä Setan mimmejä”. Sehän tietysti tarkoitti, että hän katsoi minun olevan lesbo.

Tällaista vanhanaikaista äijäasennetta näkee nykyään Halosen mukaan vähemmän. Onneksi.

Susanne Päivärinta otti esiin myös presidenttiehdokas Laura Huhtasaaren (ps.) kampanjassaan lämmittämän puheen maamiinoista luopumisesta. Huhtasaari vaatii niitä takaisin.

Halonen puolustaa Ottawan sopimukseen liittymistä.

– Sinne ei suinkaan hypätty, hän vastaa kritiikkiin.

Halonen muistutti, että kun Ottawan neuvottelut aikoinaan alkoivat, suomalaiset asiantuntijat – myöskin sotilaat – olivat sitä mieltä, että on hyvin pieni mahdollisuus, että tulee mitään sopimusta.

– Yritin silloin hoputtaa, että pitäisi lähettää mahdollisimman hyvä valtuuskunta, aloittaa mahdollisimman laaja kampanja, koska mahdollisuutemme siirtyä maamiinoista on huonompi kuin monen muun.

Valmistautumista yritettiin vahvistaa, kun alkoi tulla viestejä, että Ottawasta on tulossa sopimus, epäilyistä huolimatta.

– Ja sitten kun sopimus tuli, sanottiin, ettei sitä kukaan ratifioi, Halonen kävi vaiheita läpi.

Se kuitenkin ratifioitiin.

– Tavallaan ei ollut oikein valmistauduttu. Sopimukseen olisi voitu laittaa pidemmät siirtymäajat. Jota ei sitten tapahtunut.

Maamiinoja ei ole ilman siviileihin kohdistuvia sivuvaikutuksia. Suomeen suuntautui kansainvälistä painostusta, etenkin EU:sta. Mitä te aiotte tehdä? kysyttiin.

Halonen kertoi käyneensä pitkiä neuvotteluja puolustusvoimien kanssa siitä, että mikä on jänneväli, jolla luopuminen pitää tehdä.

– Päinvastoin kuin mitä julkisuudessa on nyt sanottu, asiantuntijat sanoivat, että kyllä miinakin vanhentuu, hän huomautti.

Piirrettiin käyriä miinojen vanhentumisesta ja siitä, missä vaiheessa ne joudutaan joka tapauksessa uusimaan.

– Mahdollisuus uusia, ostaa niitä säällisesti, on vähän heikko homma.

Halonen lisäsi, että Suomi on lisännyt määrärahoja sen puolesta, että saadaan miinojen tilalle liikkuvat, tehokkaammat keinot vastata.

Halonen sanoi IL-TV:n Sensuroimaton Päivärinta -haastattelussa, että häntä ei kaduta.

– Ei. Ainoastaan se, että oltaisiin voitu lähteä paremmin valmistautuneina siihen neuvotteluun.