Haatainen, aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, toivoi, että tänään eduskunnassa on mahdollisuus käydä historiallista keskustelua ja yhteistyötä puolueesta, valiokunnasta, vaalipiiristä, iästä tai sukupuolesta riippumatta.

– Tänään me voimme näyttää koko suomalaiselle yhteiskunnalle, että eduskunta on kuullut kansalaisia puhuttaneen huolen. Että otamme tosissamme ihmisten henkilökohtaiset ja kipeät kokemukset. Että me nousemme ylös ja sanomme, että liian pitkä hiljaisuuden aika on ohi.

Hän huomautti, että kansanedustajat kokoontuvat päivästä toiseen väittelemään poliittisista kysymyksistä.

Haatainen painotti, että kun koko Suomi puhuu asiasta, kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta – parlamentaarinen keskustelu on tarpeen.

Haataisen mukaan tämä on jokaisen poliitikon vastuulla: ”Kyse on jokaisen ihmisen oikeudesta omaan vartaloonsa. Kyse on jokaisen ihmisen oikeudesta elää ilman ahdistelua ja pelkoa. Kyse on suomalaisten turvallisuudesta.”

Hän totesi, ettei aio puheessaan paljastaa omia kokemuksiani seksuaalisesta häirinnästä.

– Tässä ei ole kyse yksittäistapauksista vaan laajasta rakenteellisesta ja vastenmielisestä ongelmasta. Seksuaalinen häirintä on ongelma, jonka olemassaolo on tiedetty aina. Hiljaisuuden kulttuuri sai kuitenkin elää liian pitkään. Hiljaisuuden kulttuuri on murtanut liian monta ihmistä. Juuri siksi on niin tärkeää, että me kaikki yhdessä murramme hiljaisuuden.

Kansainvälinen, sosiaalisen median MeToo-kampanja ravisteli koko maailmaa, ja johti useisiin paljastuksiin vallan väärinkäytöstä ja sitä kautta moniin potkuihin – myös politiikassa, Haatainen huomautti.

– Usein häirintä ja ahdistelu liittyvät valta-aseman väärinkäyttöön. Ja on rehellistä todeta, että useimmiten uhrit ovat naisia.

Hän mainitsi esimerkin: Viime marraskuussa naisten ahdistelulla rehvastellut henkilö valittiin huippupestiin Atlantin toisella puolella.

– Tämän vuoden syksyllä valtameren molemmin puolin naiset ja miehet ovat nousseet julkisesti ahdistelua vastaan.

Myös Suomessa kaksi viikkoa sitten yli 6 000 suomalaista naista tuli julkisuuteen.

– Yli 6 000 tarinaa, jotka ovat surullisia, järkyttäviä ja epäoikeudenmukaisia. Ne ovat tarinoita ahdistuksesta, pelosta ja siitä, kuinka yksin vääryyttä kohdannut ihminen on jäänyt, Haatainen totesi.

Myös Dammenbrister-kampanja osoitti hänen mukaansa karulla tavalla, kuinka laaja ja rakenteellinen ongelma seksuaalinen häirintä on Suomessa – todellisuudessa seksuaalista häirintää kokeneiden määrä on moninkertainen.

Haatainen vaati, että viimeistään näiden kampanjoiden on herätettävä koko yhteiskunta. Silmien ja korvien on avauduttava.

Hän kiitti kaikkia rohkeita suomalaisia naisia – ja myös miehiä – jotka ovat murtaneet hiljaisuuden kulttuurin.

– Minulla on tänään heille ja jokaiselle seksuaalista häirintää kokeneelle suomalaiselle viesti: Sinä teit aivan oikein, että kerroit. Sinä et ole tehnyt mitään väärin. Sinulla on oikeus sinun omaan kehoosi. Sinulla on oikeus elää ilman häirintää ja ahdistelua. Toivon, että koko eduskunta jakaa tämän viestin.

Haataisen mukaan kaikkien intressinä pitäisi olla, että jokainen ihminen Suomessa saa elää ilman pelkoa ahdistelusta, häirinnästä ja seksuaalisesta väkivallasta.

– Se ei ole mahdollista, jos emme puutu tässä ja nyt myös suomalaisessa yhteiskunnassa pesivään ongelmaan. Meidän on puututtava häirintään kouluissa, opiskelupaikoissa, työpaikoilla, kodeissa ja julkisilla paikoilla.

Erityisesti hän painotti, että häirinnän ja ahdistelun uhreja ei voi jättää yksin – ei enää hetkeäkään pidempään.

– Ongelma ei missään nimessä ole uusi. Mutta pato on murtunut. Näiden ihmisten ääni on niin voimakas, että kukaan ei enää voi väittää, ettei kuulisi sitä.

Haatainen muistutti, että seksuaalinen häirintä on rikkonut liian monen ihmisen elämän, murtanut liian monen ihmisen luottamuksen ja itseluottamuksen.

– Jos näiden ihmisten oma ääni ei kuulu, on meidän tehtävämme antaa heille ääni ja puhua heidän puolestaan. Siksikin me olemme täällä tänään. Me voimme politiikalla vaikuttaa siihen, että jokainen suomalainen nainen ja tyttö kokee, että he ovat arvokkaita yksilöinä ja että heillä on oikeus elää ilman ahdistelua ja häirintää. Yhteiskuntana me voimme muuttaa kulttuuria ja ilmapiiriä.

Seksuaalisen häirinnän kitkemisessä ei ole Haataisen mukaan kyse ideologiasta tai puoluetunnuksista.

– Siinä on kyse pohjimmiltaan siitä, että erotamme oikean väärästä – ja että sanomme sen ääneen ja toimimme sen mukaisesti.

Hän uskoi, että useimmilla tässäkin salissa on joku tuttu, ystävä tai perheenjäsen, joka on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Vielä useammalla on tuttu, ystävä tai perheenjäsen, jonka ei tiedetä joutuneen häirinnän kohteeksi.

Haatainen lainasi erästä järkyttävä suomalaisen naisen tositarinaa, joka osoittaa, että kuka tahansa voi joutua seksuaalisen häirinnän uhriksi:

– “Lapsuudessani nukuin usein lähisukulaisteni luona ja he olivat minulle kuin toinen perhe. 12-vuotiaana heräsin siihen, että juopunut perheen isä kopeloi minun alapäätäni ja suutani. Taustalla pyöri filmi, jossa eräs nainen raiskattiin. Teeskentelin nukkuvani, ja olin liikkumatta – aivan kauhuissani. Menetin sinä yönä luottamuksen aikuisia miehiä kohtaan moneksi vuodeksi…”

Hän kehotti lukemaan näiden naisten tarinoita, vaikka ne ovat järkyttävää kerrottavaa.

– Osa niistä saa haukkomaan henkeä. Mutta ne ovat tarinoita, jotka osoittavat ongelman laajuuden. Ne osoittavat, kuinka lähelle tämä tulee meistä jokaista.

Haatainen kertoi esittäneensä presidenttiehdokkaille vetoomuksen, että kaikki ehdokkaat sitoutuvat seksuaalisen häirinnän kitkemiseen. Samaa sitoutumista tarvitaan hänen mukaansa hallitukselta, eduskunnalta ja kaikilta puolueilta.

Hän korosti, että hiljaisuuden kulttuurin rikkomista on seurattava ääni heikompien, turvallisemman yhteiskunnan ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta.

Haatainen painotti, että tarvitaan toimenpiteitä kouluissa, opiskelupaikoissa ja työpaikoilla – kaikkialla, missä esiintyy häirintää ja ahdistelua. Ne voivat olla kampanjoita tai ohjeistuksia opettajille, rehtoreille ja työpaikkojen esimiehille. Lisäksi seksuaalisen häirinnän uhriksi joutuneille on hänen mielestään taattava nykyistä paremmat mahdollisuudet kertoa asiasta ja saada ammattilaisen apua.

– Me emme hyväksy kouluissa, opiskelupaikoissa tai työpaikoilla kiusaamista – ja saman on pädettävä seksuaaliseen häirintään.

Haatainen antoi kiitosta kouluille ja opiskelijajärjestöille.

– Myös työelämässä panostamme työntekijöiden työhyvinvointiin erilaisilla kampanjoilla. Samalla tavalla työpaikoilla olisi syytä kampanjoida seksuaalista häirintää vastaan. Tämä, jos mikä, on työturvallisuuskysymys. On muistettava, että tasa-arvolaki, jota itse olen ollut ajamassa, velvoittaa esimiehiä puuttumaan häirintään.

Hän uskoi, että työnantaja- ja palkansaajajärjestöt ovat tässä yhteisellä asialla.

– Kun pieni lapsi oppii ymmärtämään, mikä on oikein ja mikä on väärin, siihen pystyy myös aikuinen ihminen – oli hän sitten työpaikan kahvitauolla tai työpaikan pikkujouluissa muutaman glögilasin jälkeen.

Haataisen mielestä on syytä sanoa ääneen, että alkoholi ei ole lieventävä asianhaara seksuaalisessa häirinnässä: “Kännissä ja läpällä” ei päde seksuaaliseen häirintään.

Tänään kävi ilmi, että eduskunnan työntekijät ja avustajat ovat kokeneet seksuaalista häirintää. Haatainen vaati, että nollatoleranssin on pädettävä myös Suomen eduskuntaan työpaikkana.

Hän tarkastelisi myös lainsäädäntöä. Haatainen piti hyvänä alkuna, että työministeri Jari Lindström (sin.) aikoo kutsua työmarkkinajärjestöt pyöreän pöydän keskusteluun seksuaalisen häirinnän kitkemisestä.

Haatainen ehdotti, että työministeri ottaa tähän keskusteluun mukaan henkilöitä myös eduskuntaryhmistä, koska työtä olisi syytä tehdä parlamentaarisesti, koko yhteiskuntaa laajasti kuunnellen.

– Seksuaalisen häirinnän suhteen tarvitaan asennemuutos. Sitä kautta saamme poistettua ongelman arjestamme, työpaikoilta, baareista ja opiskelupaikoista.

Haatainen linjasi, että kyse on sanomisesta yhteen ääneen: Nyt riittää.

– On jokaisen ihmisen vastuulla, että kenenkään ei tarvitse pelätä. Jokaisella ihmisellä on oltava oikeus elää ilman häirintää. Jokaisella ihmisellä on oltava oikeus päättää omasta kehostaan. Sellainen on minun tulevaisuuden Suomeni. On tullut aika, että siirrymme hiljaisuuden ajasta nollatoleranssin aikaan, Haatainen antoi alkutahdit keskustelulle.

Arkistokuva vaihdettu tämänpäiväiseen kuvaan klo 14.53.