”Ei tarvitse hävetä valitaan presidenttiehdokkaaksi kuka tahansa” – Tarja Halonen arvioi SDP:n kandidaatit

Kuva: Ella Kaverma
Presidenttiehdokaspaneeliin osallistuivat (vasemmalta) Tarja Halonen, Sirpa Paatero, Tuula Haatainen ja Maarit Feldt-Ranta

Presidentti Tarja Halosen mukaan SDP:n ei tarvitse hävetä presidenttiehdokastaan, kuka kolmesta kandidaatista sitten tehtävään valitaankaan.

– Oikein hienoja ehdokkaita. Ei se tästä kiinni jää.

Halonen kommentoi ehdokkaita ja heidän pitämiään puheita Porin SuomiAreenassa, jossa vietetään tänään SDP:n puoluepäivää. Osana päivän ohjelmaa Areenan Purje-lavalle nousi SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivät Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen sekä Sirpa Paatero.

Kandidaattien päänmenoksi oli suunniteltu presidentiksi pyrkivien Idols, jossa tehtävänä oli pitää tasavallan presidentin vuosittainen uudenvuoden puhe, tosin vain puolentoista minuutin pituisena.

Maarit Feldt-Ranta korosti puheessaan, että vaikka satavuotias Suomi on huikea menestystarina, Suomessa on silti yhä liikaa köyhyyttä.

– Tasa-arvo on Suomen menestyksen kivijalka. Eriarvoisuus on kuitenkin kasvanut viime vuosina, hän totesi.

– Se on riski Suomen turvallisuudelle ja tasapuoliselle kehittymiselle.

Feldt-Ranta mukaan sama pätee myös maailmanlaajuisesti.

– Eriarvoisuus johtaa sotiin ja konflikteihin. Yli 60 miljoonaa ihmistä pakenee riistoa, sortoa ja nälkää. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat parasta turvallisuuspolitiikkaa. Tässä Suomi ja muut Pohjoismaat voivat tehdä paljon.

– Satavuotiaan Suomen tavoitteena on reilumpi Suomi ja turvallisempi maailma. Sen me teemme yhdessä, tillsammans, hän lopetti.

Meitä kannattelevia aroja ovat avoimuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus.

Tuula Haatainen puolestaan esitti satavuotiaan Suomen matkan hyvinvointivaltioksi tuhkimotarinana, jota ihaillaan maailmalla.

– Meitä kannattelevia arvoja ovat avoimuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, hän painotti.

Haatainen kuvaili tunteikkaasti vierailuaan turvapaikanhakijoiden leiriin Kreikkaan, jossa hän oli tavannut pienen tytön.

– Muistan tytön hellyttävän hymyn, kun hän sai leirin koulussa piirtää ja värittää. Tämä tyttö on nähnyt matkallaan liikaa kauhua ja jopa kuolemaa.

– Mitä vastaamme hänelle, jos kylmästi käännämme katseemme pois ja annamme vallan välinpitämättömyydelle, Haatainen kysyi.

Haatainen painotti, että Suomen on aktiivisella toiminnallaan luotava toivoa paremmasta siellä, missä toivottomuus on vienyt uskon tulevasta.

Hänen mukaansa Suomella on nyt tilaisuus olla rakentamassa sosiaalisesti eheämpää maailmassa ja Eurooppaa.

– Emme voi sulkea silmiä myöskään kotimaassa. Perheiden selviytyminen, nuorten osallisuus sekä ikääntyneiden kokema turvallisuus on koetuksella.

– Nuorten on voitava luottaa siihen, että Suomi on kaikkien yhteinen. Haluan, että Suomi on maa, joka luo nuorille uskoa siihen, että taustasta riippumatta on mahdollista edetä elämässä, jopa presidentiksi. Siitä tasa-arvossa ja demokratiassa on kysymys.

Tavoitteena tulee olla, että kaikki voivat elää ilman pelkoa.

Sirpa Paatero keskittyi puheessaan turvallisuuteen. Hänen mukaansa se rakentuu arjesta, jossa kaikilla tulee olla mahdollisuus työhön, toimeentuloon, koulutukseen, läheisiin ihmisiin sekä kokemus siitä, että on mukana yhteiskunnassa.

– Tavoitteena tulee olla, että kaikki voivat elää ilman pelkoa. Tähän tavoitteeseen ei päästä jakamalla suomalaisia niihin, jotka pärjäävät entistä paremmin ja niihin, jotka pärjäävät entistä huonommin.

– Tavoitteeseen ei päästä myöskään rakentamalla muureja eikä eristämällä ihmisiä toisistaan.

Yhtenäisen Suomen sekä maailman voi hänen mukaansa tavoittaa ymmärtämällä ja kunnioittamalla toisia ihmisiä. Hän korostaa, että toimiva suomalainen yhteiskunta sekä YK:n vuosituhannen tavoitteet ovat onnistuneita kokonaisuuksia, jotka tehtiin yhdessä ja sopimalla.

– Näin voidaan myös tehdä tulevaisuudessa.

– Nyt on tehtävä työtä sen eteen, että yhteiset tavoitteet jaetaan ja meillä kaikilla on mahdollisuus tehdä työtä sen yhteisen turvallisemman maailman puolesta, yhdessä tillsammans.

Suomi ei voi rakentaa omaa turvallisuutta sulkemalla ovia ja ikkunoita.

Presidentti Halonen arvioi suoritukset lavalla tuoreeltaan. Hän piti erittäin hienona, että kaikki kandidaatit pystyivät puheessaan sitomaan johdonmukaisesti vietetyt sata vuotta myös tulevaisuuteen.

– Suomi 100 -teema ”yhdessä” toistui laajemmassa kansainvälisessä kehyksessä. Puheissa nähtiin se, että Suomi ei voi rakentaa omaa turvallisuutta sulkemalla ovia ja ikkunoita. Tässä mielessä annan kaikille hyvät pisteet.

Halonen kertoi myös pitävänsä siitä, että puheet pidettiin seisaaltaan, ei istualtaan. Hänen mukaansa kaikki puhujat ovat myös hyvin valmiita puhujia.

Halonen totesi paneelin aikana myös tunteneensa lämpimän ailahduksen sisällään kuullessaan, että SDP:n presidenttikandidaateiksi on valikoitunut kolme naisehdokasta.

– Kun oma presidenttikauteni oli päättymässä, niin kaikki sanoivat sen olevan kiva asia, että Suomessa oli nyt ollut naispresidentti.

– Itse haluan kuitenkin korostaa, että se oli kiva alku, mutta yksi kerta ei ole vielä sama, kuin naispresidenttisyys olisi normaali tapahtuma.

Otsikosta on poistettu pilkku klo 14:54.

”Onneksi kansalaiset ja suuri osa päättäjistä eivät tiedostaneet” – Katainen avoimena 2008 tapahtumista

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Nykyinen komissaarina ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) muistelee valtiovarinministeriministeriaikojaan VM:n nettisivuille kirjoittamassaan poikkeuksellisen avoimessa kolumnissa.

Kataisen tultua valtiovarainministeriksi Yhdysvalloista vuonna 2007 liikkeelle lähtenyt finanssikriisi iski koko maailmaan.

Pankkien välinen rahaliikenne alkoi hiipua ja markkinoille syntyi paniikki.

– Kukaan ei tiennyt mistä etsiä turvaa, jotakin mikä olisi varmaa ja luotettavaa.

– Kiveenhakattu totuus, ettei valtio voi mennä konkurssiin, koska sillä on verotusoikeus, menetti uskottavuutensa. Kukaan ei luottanut kehenkään.

Kataien kertoo keskustelleensa päivittäin Suomessa toimivien pankkien johtajien kanssa ja tiedusteleensa heidän pankkiensa tilannetta markkinoilla.

– Edes vahvat ja vakavaraiset pankit eivät olleet suojassa, hän kertoo.

Katainen kertoo tunteneensa poliittisen uransa aikana pelkoa vain kerran.

– Se oli perjantaina 10.10.2008. Pankkien välinen rahaliikenne oli hyytymässä. Paniikki syveni ja kurssit Euroopan pääpörsseissä laskivat 10 % kaupankäynnin ensi tunteina. Sama meno jatkui Wall Streetillä iltapäivällä. Onneksi kansalaiset ja suuri osa päättäjistä eivät tiedostaneet kriisin tilaa.

Sunnuntaina 12.10. euroalueen päämiehet ja Ison-Britannian Gordon Brown kokoontuivat Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn kutsusta hätäkokoukseen Pariisiin.

– Maat päättivät turvata pankkien rahoituksen ja talletussuojaa kasvatettaisiin. Hyvät pankit pääomitettaisiin. EKP lupasi turvata likviditeetin. Britannialla oli oma vastaava ratkaisunsa. Maanantaina toimittiin myös Yhdysvalloissa. Suurimpien pankkien täytyi hyväksyä mittavat pääomitukset. Päätökset toimivat. Paniikki rauhoittui ja katastrofilta vältyttiin.

Katainen kertoo tilanteessa myös tilanteessa, jossa paniikki palasi, kun markkinat jäätyivät uudelleen vuonna 2010.

Keskustelua aiheesta

Helsingin ex-apulaiskaupunginjohtaja Viljanen hakee Vantaan johtoon

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) hakee Vantaan kaupunginjohtaksi.

Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) hakee Vantaan kaupunginjohtajaksi. Vantaa julkisti torstaina kymmenen virkaa hakeneen nimet tehtävän varsinaisen hakuajan umpeuduttua.

Viljanen (s. 1958) oli Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja vuosina 2012–2017. Valtiotieteiden maisteri ja oikeustieteiden kandidaatti Viljanen oli sitä ennen liki vuosikymmenen ajan sisäministeriön kansliapäällikkö.

Vantaan kaupunginjohtajan virka tulee avoimeksi, kun nykyinen kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd.) jää eläkkeelle vuodenvaihteessa.

Kaupunginvaltuuston on määrä valita uusi kaupunginjohtaja 13. marraskuuta.

Työnhaku katkesi yllättäen monelta – Lindström: Työttömät eivät nyt vaan osaa käyttää uusia sähköisiä palveluita

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Työministeri Jari Lindström (sin.).

Ely-keskuksissa makaa 150 miljoonaa käyttämätöntä työllistämisrahaa tälle vuodelle. Tieto hämmästytti kansanedustajia, kun eduskunta torstaina ruoti työministeriön budjettia.

Moni edustaja ihmetteli sitä, että hallitus on asettanut kolmannelle sektorille – eli kansalaisjärjestöille – 3 000 henkilötyövuoden katon sataprosenttisen palkkatuen käytölle. Se estää ely-keskuksia käyttämästä enemmän rahaa yhdistysten palkkatukeen.

– Tällä on varmaan jonkun verran merkitystä siihen tilanteeseen, jossa me nyt olemme, että niitä määrärahoja on vielä käytössä, myönsi työministeri Jari Lindström (sin.).

Lindstömin mukaan työllisyysmäärärahat eivät ole missään paikassa loppu.

– Tilanne on se, että sitomatonta rahaa on siis 150 miljoonaa, ja alueellisesti on tietysti eroja, mutta joka paikassa sitä rahaa on. Itse asiassa nyt on kyse siitä, että sitä pitää osata käyttää.

Ministerin mukaan oikeita kohteita ovat omaa työmarkkina-asemaa parantavat toimenpiteet.

– Palkkatukea markkinoisin tässä ja sen käyttöä. Sinällään oli ihan asiallinen tämä edustaja Tarja  Filatovin (sd.) kysymys siitä, että eikö tälle voisi jotain tehdä. Olen saanut työttömien valtakunnalliselta yhdistykseltäkin palautetta, että voisimmeko perua tämän. Hallitus on tehnyt linjauksen tästä katosta, ja se pysyy täällä toistaiseksi, kunnes toisin päätetään. Mutta ei semmoista keskustelua ole käynnistetty, että siihen puututtaisiin, Lindström muotoili.

Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtajan Jukka Haapakosken viesti työministeri Jari Lindströmille (sin.) oli, että 150 miljoonalla eurolla palkkaisi palkkatuella yli 10 000 työtöntä vuodeksi töihin.

Lindströmin mukaan järjestöille ilmoitettiin hyvissä ajoin, että katto tulee.
– Silti tuli yllätyksenä, että me puutumme tähän. Ei ole valmis siltäkään osin maailma, vaan kyllä sielläkin pitää pystyä tekemään asioita tehokkaammin.

Huoli sähköisistä palveluista otettu vakavasti

Lindström kertoi eduskunnalle myös, että työnhaku katkesi heinäkuussa, koska TE-toimistojen sähköisissä palveluissa oli ongelmia. Hän kertoi saaneensa TE-keskusten sähköisten palveluiden uudistuksesta palautetta sekä työnhakijoilta että TE-palveluiden asiantuntijoilta.

– Siellä on paljon sellaisia ongelmia, että ihmiset eivät ole ymmärtäneet ohjeita, eivätkä asiakkaat osaa käyttää uusia sähköisiä palveluita. Tähän pitää panostaa edelleen, ja huoli otetaan vakavasti, hän vastasi kysymykseen siitä, miksi työnhaku katkesi.

Myös hallituksen niin sanottu työttömien aktiivimalli sai odotetusti paljon kritiikkiä oppositiolta. Malli on tulossa syksyllä eduskunnan käsittelyyn. Oppositioedustajien mielestä se jatkaa hallituksen politiikkaa, jossa työttömyys nähdään ennen kaikkea yksilöiden omana syynä, ei työpaikkojen vähyydestä tai kohtaanto-ongelmista johtuvana.

Sanna Nikula, STT

 

STT–SANNA NIKULA

Nuorin edustaja: ”Minulta tullaan kysymään, mitä täällä tapahtuu, kun eläke ei enää riitäkään lääkkeisiin”

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pääsi tivaamaan hallitukselta, onko oikein, että hallitus antaa verohelpotuksia hyvätuloisille, mutta ottaa pienituloisilta.

Eduskunnan kyselytunti pääsi budjettikäsittelyn lomassa käsiksi valtavasti kasvaneeseen ongelmaan, eläkeläisköyhyyteen.

Asian pääsi tarttumaan eduskunnan nuorin kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.). Hän kertoi tavanneensa kesän aikana runsaasti iäkkäitä ihmisiä, jotka ovat tulleet kysymään, mitä on nyt tapahtunut, kun käteen jäävä eläke ei tahdo enää riittää elämiseen.

– Tämä ei ole ihme, sillä eriarvoisuus on lisääntynyt ja ihmisten toimeentulo on vaikeutunut pääministeri Juha  Sipilän (kesk.) hallituksen politiikan toimesta. Esimerkiksi lääkekorvauksien leikkaukset sekä terveydenhuollon asiakasmaksujen 30% korotus – koettelevat varsinkin ikääntyneitä kovalla kädellä. Helsingin Sanomat kertoi tällä viikolla, että 350 000 asiakasmaksua on mennyt ulosottoon ja määrä on kasvanut hurjasti vuodessa, Nurminen sanoi.

Sadat tuhannet pienituloiset ovat menettäneet luottotietonsa.

– Valtiovarainministeriön arvion mukaan tuloerot kasvavat ja nyt käsittelyssä olevan budjetin myötä rikkaat saavat jopa 400 euroa lisää vuodessa, kun pienituloisilta otetaan jälleen pois. Tämä ei ole oikein, Nurminen huomautti.

Onko tämä teistä oikein? Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.).  Miksi budjettiesityksessä leikataan pienituloisilta kansaneläkeläisiltä, kun samaan aikaan rikkaille annetaan 400 euroa lisää köyhiltä otetaan pois?

Mattila vastasi varsin ylimielisesti olevansa sitoutunut tämän hallituksen ohjelmaan ja valtiontalouden sopeutumiseen, Mattila vastasi.

Nurminen jatkoi: Te ministeri Mattila varmasti tiedätte, että tämä takuueläkkeen nosto koskee vain yhtä osaa eläkeläisistä ja indeksileikkausten vuoksi sekin jatkossa pienenee. Meillä on 615 000 eläkeläistä, jotka saavat kansaneläkettä. Indeksileikkausten myötä te leikkaatte täydestä kansaneläkkeestä 240 euroa. Siis te leikkaatte täydestä kansaneläkkeestä 20 euroa kuussa, 240 euroa vuodessa.

– SDP ei hyväksy tätä indeksileikkausta, vaan haluaa parantaa kaikkien pienten ja keskituloisten eläkeläisten toimeentuloa. Me olemme vaatineet toimenpideohjelman tekemistä, jossa kiinnitetään erityisesti huomioita ikääntyneiden naisten ja pientä työeläkettä saavien asemaan, joka huomioi elinkustannusten nousun ja, jolla työeläkkeiden verotusta korjataan ja kansaneläkkeen tasoa parannetaan, Nurminen kertoi.

Hallituksen sosiaaliasioista vastaavat ministerit tyytyivät pakenemaan lähinnä hallitusohjelman taakse. Valtionvaroista vastaava ministeri Petteri Orpo (kok.) tyytyi toistelemaan, että työllisyysasteen nosto on parasta lääkettä  eläkeläisköyhyyteen. Hallitus ei esimerkiksi ollut valmis kehottamaan kuntia siihen, että nämä jättäisivät terveydenhoidon asiakasmaksut perimättä. Ei vaikka kunnilla on siihen kaikki oikeus.

 

 

SYL: ”Eikö opiskelijoiden kurittaminen jo riitä?” – Kimppakämpissä asuvilta lähtemässä jopa 20% tuista

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL pitää hallituksen esitystä asumistuen muuttamisesta haitallisena sekä opiskelijoille että yhteiskunnalle.

Hallitus on esittänyt käyttöön otettavaksi niin kutsuttua osa-asunnon normia. Normin käyttöön ottamisen myötä henkilöt, jotka asuvat alle 20 neliön asunnossa tai vuokraavat osaa asunnostaan, menettävät asumistukea jopa 20 prosenttia. Hallituksen esittämä osa-asunnon normi tulisi heikentämään SYL:n mukaan etenkin kimppa-asumisen houkuttelevuutta.

– Esitetty muutos kannustaa opiskelijoita muuttamaan kalliimpiin yksiöihin kohtuuhintaisten kimppakämppien sijaan. Esitetty osa-asunnon normi tullee vaikuttamaan opiskelijoiden halukkuuteen hakeutua asumaan kimppa-asuntoihin, varsinkin kun ruokakunta- ja avoliittotulkinnat varjostavat jo valmiiksi vaihtoehdon valovoimaisuutta, SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme sanoo.

Esitetty muutos enimmäisasumismenojen leikkaamisesta asunnon osaa vuokraaville onkin erityisen vahingollinen alhaisempien enimmäisasumismenojen alueella solu- ja kimppa-asunnoissa asuville opiskelijoille, SYL tiedottaa.

Esitetyllä enimmäisasumismenojen hinnalla ei järjestön mukaan pysty tarjoamaan kaikkia soluasuntojaan edes voittoa tavoittelemattomat toimijat, kuten opiskelija-asuntosäätiöt.

– Opiskelijat siirrettiin vasta kaksi kuukautta sitten yleisen asumistuen piiriin ja on käsittämätöntä että opiskelijoiden asumistukitilannetta halutaan heikentää jo nyt.

Esitys myös kohdistuu käytännössä suurimmaksi osaksi opiskelijoihin.

Esitys myös kohdistuu Lumpeen mukaan käytännössä suurimmaksi osaksi opiskelijoihin, sillä muut pienituloiset ryhmät ovat oikeutettuja täydentämään leikattua asumistukeaan toimeentulotuella. Opiskelijat kuitenkaan eivät.

– Voisi kysyä: eikö opiskelijoiden kurittaminen jo riitä? 80% osa-asunnon normi vaikuttaa myös opiskelija-asuntojen soluihin. Soluasuntojen kysyntä on entuudestaan heikentynyt yleisen asumistuen myötä, toteaa puolestaan hallituksen jäsen Jani Sillanpää.

– Mikäli niissä tulee tyhjäkäyttöä, yhteiskunta häviää kahdella tapaa: toisaalta valtion tukema asuntokanta on vajaakäytöllä, toisaalta valtio kustantaa opiskelijoiden yksityisten markkinoiden kovempia vuokra asumistuella.

Esitys kääntyy hyvin nopeasti itseään vastaan.

SYL:n puheenjohtaja Lumme toteaa SYL:n toivovan, että hallitus pyrkisi ratkaisemaan kohtuuhintaisen, tarvetta vastaavan asumisen kysymyksiä muilla tavoilla kuin yhteiskunnan pienituloisimpia rankaisemalla.

– Osa-asunnon normin käyttöönoton arvioidaan säästävän asumistukimenoja noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Me epäilemme, että hallitus ajaa toimillaan opiskelijoita yksiöihin.

– Esitys kääntyy hyvin nopeasti itseään vastaan ja asumismenot jatkavat paisumistaan, jos kimppa-asuminen ei ole opiskelijoille edullinen asumismuoto. Tästä kärsivät sekä opiskelijat että yhteiskunta.” Lumme summaa.