”Ei tarvitse hävetä valitaan presidenttiehdokkaaksi kuka tahansa” – Tarja Halonen arvioi SDP:n kandidaatit

Kuva: Ella Kaverma
Presidenttiehdokaspaneeliin osallistuivat (vasemmalta) Tarja Halonen, Sirpa Paatero, Tuula Haatainen ja Maarit Feldt-Ranta

Presidentti Tarja Halosen mukaan SDP:n ei tarvitse hävetä presidenttiehdokastaan, kuka kolmesta kandidaatista sitten tehtävään valitaankaan.

– Oikein hienoja ehdokkaita. Ei se tästä kiinni jää.

Halonen kommentoi ehdokkaita ja heidän pitämiään puheita Porin SuomiAreenassa, jossa vietetään tänään SDP:n puoluepäivää. Osana päivän ohjelmaa Areenan Purje-lavalle nousi SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivät Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen sekä Sirpa Paatero.

Kandidaattien päänmenoksi oli suunniteltu presidentiksi pyrkivien Idols, jossa tehtävänä oli pitää tasavallan presidentin vuosittainen uudenvuoden puhe, tosin vain puolentoista minuutin pituisena.

Maarit Feldt-Ranta korosti puheessaan, että vaikka satavuotias Suomi on huikea menestystarina, Suomessa on silti yhä liikaa köyhyyttä.

– Tasa-arvo on Suomen menestyksen kivijalka. Eriarvoisuus on kuitenkin kasvanut viime vuosina, hän totesi.

– Se on riski Suomen turvallisuudelle ja tasapuoliselle kehittymiselle.

Feldt-Ranta mukaan sama pätee myös maailmanlaajuisesti.

– Eriarvoisuus johtaa sotiin ja konflikteihin. Yli 60 miljoonaa ihmistä pakenee riistoa, sortoa ja nälkää. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat parasta turvallisuuspolitiikkaa. Tässä Suomi ja muut Pohjoismaat voivat tehdä paljon.

– Satavuotiaan Suomen tavoitteena on reilumpi Suomi ja turvallisempi maailma. Sen me teemme yhdessä, tillsammans, hän lopetti.

Meitä kannattelevia aroja ovat avoimuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus.

Tuula Haatainen puolestaan esitti satavuotiaan Suomen matkan hyvinvointivaltioksi tuhkimotarinana, jota ihaillaan maailmalla.

– Meitä kannattelevia arvoja ovat avoimuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, hän painotti.

Haatainen kuvaili tunteikkaasti vierailuaan turvapaikanhakijoiden leiriin Kreikkaan, jossa hän oli tavannut pienen tytön.

– Muistan tytön hellyttävän hymyn, kun hän sai leirin koulussa piirtää ja värittää. Tämä tyttö on nähnyt matkallaan liikaa kauhua ja jopa kuolemaa.

– Mitä vastaamme hänelle, jos kylmästi käännämme katseemme pois ja annamme vallan välinpitämättömyydelle, Haatainen kysyi.

Haatainen painotti, että Suomen on aktiivisella toiminnallaan luotava toivoa paremmasta siellä, missä toivottomuus on vienyt uskon tulevasta.

Hänen mukaansa Suomella on nyt tilaisuus olla rakentamassa sosiaalisesti eheämpää maailmassa ja Eurooppaa.

– Emme voi sulkea silmiä myöskään kotimaassa. Perheiden selviytyminen, nuorten osallisuus sekä ikääntyneiden kokema turvallisuus on koetuksella.

– Nuorten on voitava luottaa siihen, että Suomi on kaikkien yhteinen. Haluan, että Suomi on maa, joka luo nuorille uskoa siihen, että taustasta riippumatta on mahdollista edetä elämässä, jopa presidentiksi. Siitä tasa-arvossa ja demokratiassa on kysymys.

Tavoitteena tulee olla, että kaikki voivat elää ilman pelkoa.

Sirpa Paatero keskittyi puheessaan turvallisuuteen. Hänen mukaansa se rakentuu arjesta, jossa kaikilla tulee olla mahdollisuus työhön, toimeentuloon, koulutukseen, läheisiin ihmisiin sekä kokemus siitä, että on mukana yhteiskunnassa.

– Tavoitteena tulee olla, että kaikki voivat elää ilman pelkoa. Tähän tavoitteeseen ei päästä jakamalla suomalaisia niihin, jotka pärjäävät entistä paremmin ja niihin, jotka pärjäävät entistä huonommin.

– Tavoitteeseen ei päästä myöskään rakentamalla muureja eikä eristämällä ihmisiä toisistaan.

Yhtenäisen Suomen sekä maailman voi hänen mukaansa tavoittaa ymmärtämällä ja kunnioittamalla toisia ihmisiä. Hän korostaa, että toimiva suomalainen yhteiskunta sekä YK:n vuosituhannen tavoitteet ovat onnistuneita kokonaisuuksia, jotka tehtiin yhdessä ja sopimalla.

– Näin voidaan myös tehdä tulevaisuudessa.

– Nyt on tehtävä työtä sen eteen, että yhteiset tavoitteet jaetaan ja meillä kaikilla on mahdollisuus tehdä työtä sen yhteisen turvallisemman maailman puolesta, yhdessä tillsammans.

Suomi ei voi rakentaa omaa turvallisuutta sulkemalla ovia ja ikkunoita.

Presidentti Halonen arvioi suoritukset lavalla tuoreeltaan. Hän piti erittäin hienona, että kaikki kandidaatit pystyivät puheessaan sitomaan johdonmukaisesti vietetyt sata vuotta myös tulevaisuuteen.

– Suomi 100 -teema ”yhdessä” toistui laajemmassa kansainvälisessä kehyksessä. Puheissa nähtiin se, että Suomi ei voi rakentaa omaa turvallisuutta sulkemalla ovia ja ikkunoita. Tässä mielessä annan kaikille hyvät pisteet.

Halonen kertoi myös pitävänsä siitä, että puheet pidettiin seisaaltaan, ei istualtaan. Hänen mukaansa kaikki puhujat ovat myös hyvin valmiita puhujia.

Halonen totesi paneelin aikana myös tunteneensa lämpimän ailahduksen sisällään kuullessaan, että SDP:n presidenttikandidaateiksi on valikoitunut kolme naisehdokasta.

– Kun oma presidenttikauteni oli päättymässä, niin kaikki sanoivat sen olevan kiva asia, että Suomessa oli nyt ollut naispresidentti.

– Itse haluan kuitenkin korostaa, että se oli kiva alku, mutta yksi kerta ei ole vielä sama, kuin naispresidenttisyys olisi normaali tapahtuma.

Otsikosta on poistettu pilkku klo 14:54.

Oppositio hallitusta rohkeampi – STT:n kysely: Enemmistö puolueista olisi valmis nostamaan pakolaiskiintiötä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Eduskuntapuolueista kaikki paitsi perussuomalaiset ja Uusi vaihtoehto -ryhmä olisivat valmiita ottamaan Suomeen nykyistä enemmän pakolaisia. Tämä kävi ilmi, kun STT kysyi asiaa kaikilta yhdeksältä eduskuntapuolueelta sähköpostitse alkuviikosta.

Euroopan siirtolaiskriisi on lisäämässä painetta ottaa myös Suomeen lisää pakolaisia. Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan kiintiön nosto on esillä hallituksen budjettiriihessä syksyllä. Suomen pakolaiskiintiö on tällä hetkellä 750 henkilöä vuodessa. Näillä pakolaisilla on valmiiksi YK:n myöntämä pakolaisstatus.

Risikko ja niin ikään kokoomuslainen valtiovarainministeri Petteri Orpo nostaisivat kiintiötä maltillisesti aiempien vuosien tasolle eli 1050:een. Muista hallituspuolueista keskusta on valmis nostamaan kiintiötä maltillisesti, jos turvapaikkapolitiikasta saadaan Euroopassa muuten aikaan kokonaisvaltainen ratkaisu. Uusi vaihtoehto tyrmää ajatuksen.

Oppositiopuolueet avaisivat kyselyn perusteella ovia enemmän. Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP nostaisivat pakolaiskiintiön 2 500:aan. Vihreiden ja vasemmistoliiton mielestä määrää voitaisiin jatkossa siitäkin nostaa. SDP:stä ja kristillisdemokraateista olisi perustelua palata 1 050 kiintiöpakolaisen linjaan, joka oli käytössä vuosina 2014 ja 2015.

Perussuomalaisista 750:n pakolaisen kiintiö on jo nyt huomattavan suuri.

Unionimaat pohtivat Italialle annettavaa apua.

Myös turvapaikanhakijoiden siirrot EU:ssa saattavat nousta esiin syksyllä, kun unionimaat pohtivat Italialle annettavaa apua. Italiaan on saapunut tänä vuonna laittomasti 94 000 ihmistä Välimeren yli.

Vuonna 2015 maat sopivat jo kertaalleen, että Italiasta ja Kreikasta siirretään 160 000 turvapaikanhakijaa, jotka todennäköisesti saavat pakolaisaseman. Unkari, Tshekki ja Puola ovat kieltäytyneet noudattamasta järjestelyä.

Kokoomuksen ja Uuden vaihtoehdon mielestä Suomi on jo hoitanut osuutensa EU:n sisäisissä siirroissa ja edellyttää, että muutkin maat niin tekevät.

Seuraavan neljän vuoden aikana hallitus on sisäministeriön mukaan varautunut vuosittain noin 7 000 uuteen turvapaikanhakijaan. Turvapaikanhakija eroaa pakolaisesta siinä, että hän vasta hakee turvaa vieraasta maasta.

Turvapaikanhakijoiden määrä on jäänyt ennakoitua pienemmäksi.

Heinäkuun 26. päivään mennessä 2 538 ihmistä on tänä vuonna hakenut Suomesta turvapaikkaa. Turvapaikkaa Suomesta hakevista suurin osa on Syyriasta, Irakista, Eritreasta, Afganistanista ja Venäjältä.

Sisäministeriön mukaan turvapaikanhakijoiden määrä on jäänyt ennakoitua pienemmäksi. Valtion tämän vuoden talousarviossa Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määräksi ennakoitiin 10 000.

Vuosina 2018–2021 Suomi varautuu vuosittain noin 7 000 uuteen turvapaikanhakijaan.

STT – Saila Kiuttu

Leimojen lätkiminen ärsyttää Pilvi Torstia: ”Yksittäiset kysymykset jakavat demareita – ja saavatkin jakaa”

Kuva: Ella Kaverma

Eduskuntaan varapaikalta noussut Pilvi Torsti (sd.) katsoo SDP:n tulevaisuutta positiivisin silmin. Hän vaikuttui esimerkiksi Lahden puoluekokouksessa häntä nuoremman demaripolven ulostuloista Mikkel Näkkäläjärven johdolla.

– SDP:ssä on uutta luovaa porukkaa, jossa on potentiaalia rakentaa uutta SDP:tä. Pitää reilusti sanoa, että monissa kysymyksissä meidän täytyy rakentaa aika alusta uutta ajattelua, hän pohtii.

Sosialidemokraatteja on moneen junaan, mutta sitä ei Torstin mielestä tarvitse pelätä. Leimojen lätkäiseminen ihmisten päälle ärsyttää.

Eurovaaliehdokkaana ollessa vuonna 2009 tutuiksi tulivat toverit eri puolilla Suomea. Torstiin teki vaikutuksen – yllättikin – se, että vaikka hänen tapaamiensa ihmisten näkemykset erosivatkin toisistaan, tietty yhteisvastuun ja solidaarisuuden punainen lanka oli leimaava.

– Yksittäiset kysymykset jakavat ihmisiä, ja saavatkin jakaa. Sitä ei pidä pelätä, mutta perustella pitää. Toivon, ettei synny sukupolvien välistä katkeruutta ja kapinaa, joka on aina vahingollista. Keski-ikäinen on sillanrakentajan asemassa, 40-vuotias Torsti korostaa.

Monissa kysymyksissä meidän täytyy rakentaa aika alusta uutta ajattelua.

Helsingin ja yleensä kaupunkipolitiikan väsymättömiä puolustajia eduskunnassa on Torstin mielestä liian vähän nyt, kun Rakel Hiltunen (sd.) ja Jan Vapaavuori (kok.) ovat riveistä pois. Hän aikoo olla sellainen. Moni on kuulemma iloinnut, kun eduskuntaan saadaan taas vahva helsinkiläinen kasvo.

Kyse on Torstin mielestä oikeudenmukaisuudesta – ei vastakkainasettelusta pääkaupunkiseutu-maaseutu.

– Toinen asia on, että kaupunkien menestys on suoraan sidoksissa yhteiskunnan menestykseen. Helsinki ei kisaa muiden Suomen alueiden kanssa vaan esimerkiksi Kööpenhaminan tai Tukholman. Jos se pärjää siinä kisassa, Suomikin pärjää, Pilvi Torsti korostaa.

Lue Pilvi Torstin laaja henkilöhaastattelu Demokraatin viikkolehdestä 27.7. Katso myös video verkosta

”Perhosia vatsassa, positiivisesti” – Savonlinnassa kaikki valmista huomiseen Putin-päivään

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) on neljännen kauden kaupunginvaltuutettu ja nyt toista kautta Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja presidentti Sauli Niinistö tapaavat torstaina Suomessa.

Viralliset keskustelut käydään Hotelli Punkaharjulla, oopperaesityksestä nautitaan Savonlinnan Olavinlinnassa.

Yksipäiväinen vierailu liittyy Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen, mikä on noteerattu myös Venäjällä.

– Parhaillaan tässä askertelen puhekortteja valmiiksi, Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) kertoo Demokraatille.  

Valtuuston puheenjohtajana Mikkonen emännöi Savonlinnan kaupungin tarjoamaa päivällistä Olavinlinnassa.

– Perhosia on vatsassa, mutta täytyy korostaa, että hyvällä tavalla, hän sanoo.

– Iloisen odottavin tunnelmin olen historiallista päivää odottamassa.

Valmistelu on muuttumassa konkreettiseksi odotukseksi.

– Ja odottavan aikahan on tunnetusti pitkä, Mikkonen naurahtaa.

Tämän tason vierailu on merkittävä, jopa historiallinen tapahtuma.

Mikkosen mukaan se tulee varmasti jäämään mieleen hänelle henkilökohtaisesti, mutta merkitys on huomattava laajasti: kaupungille, koko seutukunnalle sekä matkailumarkkinoinnille. Onhan Venäjä tärkeä yhteistyökumppani Savonlinnan alueelle.

– On todella hienoa, että molemmat presidentit tulevat Suomen satavuotista itsenäisyyttä juhlistamaan nimenomaan Savonlinnaan ja oopperajuhlille, hän iloitsee.

”On todella hienoa, että molemmat presidentit tulevat Suomen satavuotista itsenäisyyttä juhlistamaan nimenomaan Savonlinnaan ja oopperajuhlille.”

Mikkonen vakuuttaa, että Savonlinna tulee näyttämään parhaat puolensa huomenna – säästä riippumatta.

Olavinlinnan päivällisillä hän pitää kaupungin virallisen puheenvuoron. Se onkin näillä näkymin ainoa puhe tilaisuuudessa. Mikkonen puhuu suomeksi.

Kohteliaisuudesta vierasta kohtaan valtuuston puheenjohtaja aikoo höystää puhettaan muutamalla sanalla venäjäksi, vähintäänkin toivottaa hänet tervetulleeksi.

Vierailun kulttuuriohjelmassa on Tshaikovskin Jolanta-oopperan esitys Olavinlinnassa. Se on maineikkaan venäläisen Bolshoi-teatterin vierailuteos oopperajuhlilla. 

Suomen ja Venäjän presidenttien tapaaminen tuo rajoituksia Savonlinnan liikenteeseen.

Poliisin mukaan tieliikenteessä järjestelyt muuttuvat kello 12 ja jatkuvat myöhäisiltaan.

Presidenttien siirtymisten vuoksi osa teistä Savonlinnan lentokentän, Punkaharjun ja Savonlinnan välillä on suljettu. Savonlinnan keskustassa pysäköintiä on rajoitettu. Myös vesiliikennettä on rajoitettu lähinnä Olavinlinnan ympäristössä.

Kaikki ilmaliikenne määrätyllä alueella on rajoitettu torstaiaamusta perjantaihin kello 12 saakka.

Presidentti Niinistön tiedotuspäällikkö Katri Makkosen mukaan Putinilla ei ole aikomusta yöpyä Suomessa (STT, 19.7.).

Niinistö ja Putin tapasivat viimeksi maaliskuussa Venäjällä arktisessa konferenssissa.

Putin vieraili Suomessa viime vuoden heinäkuussa, kun presidentit tapasivat Naantalin Kultarannassa.

EU-komissiolta kova ukaasi: Valmis epäämään Puolan äänioikeuden unionissa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

EU-komissio on valmis epäämään Puolalta äänioikeuden unionissa, jos maa erottaa korkeimman oikeuden tuomareita tai pakottaa heitä eläkkeelle. Komissio antoi päätöksensä asiassa tänään.

Kyse on kiistanalaisesta laista, joka antaisi Puolan oikeusministerille oikeuden erottaa korkeimman oikeuden tuomareita ja valita heidän tilalleen uusia.

Puolan presidentti Andrzej Duda käytti lain kohdalla maanantaina veto-oikeuttaan ja palautti sen käsittelyyn.

Puolan senaatti hyväksyi lain viime viikonloppuna.

– Komissio suosittaa, etteivät Puolan viranomaiset tee mitään toimenpiteitä korkeimman oikeuden tuomareiden erottamiseksi ja eläkkeelle pakottamiseksi. Jos tällaista ilmenee, komissio on valmis välittömästi aloittamaan artikla 7:n vaatimat toimet, komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans sanoi komission tiedotteessa.

Artikla 7 eli äänioikeuden epäämistä koskeva artikla ei ole koskaan ollut käytössä.

– Komissio puolustaa laillisuusperiaatetta kaikissa jäsenmaissa perusperiaatteena, jolle Euroopan unioni on rakennettu. Itsenäinen oikeuslaitos on elintärkeä ehto unionin jäsenyydelle. Tästä syystä EU ei voi hyväksyä järjestelmää, joka hyväksyy tuomareiden erottamisen mielivaltaisesti, komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker (kuvassa) sanoi komission tiedotteessa.

Puolan lakimuutosaikeiden on laajasti tulkittu vaarantavan oikeuslaitoksen riippumattomuuden.

Puolan pääpuolue Laki ja oikeus on vannonut vievänsä uudistuksen läpi.

Laki rikkoo komission mukaan yhdenvertaisuuslakia.

Komissio kertoo, että se on lähettänyt aihetta koskevia suosituksia (the Rule of Law Recommendation) Puolalle aiemmin kaksi. Puola on siitä huolimatta jatkanut oikeuslaitoksen muuttamista.

Nyt annettu suositus koskee ensisijaisesti maan korkeimpaan oikeuteen suunnitteilla ollutta muutosta, mutta myös koko lakipakettia, josta yhden lain presidentti Duda allekirjoitti tiistaina.

Se antaa oikeusministerille oikeutuksen irtisanoa ja nimittää alempien tuomioistuinten puheenjohtajia omatoimisesti. Laissa myös naistuomarit lähtisivät eläkkeelle 60-vuotiaina ja miehet 65-vuotiaina. Tämä rikkoo komission mukaan yhdenvertaisuuslakia.

Presidentin allekirjoittama laki ei ole vielä voimassa.

Komissio sanoo kirjelmässään, että Puolalla on kuukausi aikaa vastata EU:lle komission esittämään huoleen oikeuslaitoksen itsenäisyyden vaarantumisesta.

Komissio aloittaa myös toimet Puolaa vastaan unionin lain rikkomisesta.

Pohjoismainen malli suojelee keskiluokkaa – tuloerojen kasvua voidaan hillitä poliittisilla toimenpiteillä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Globalisaation sekä teknologisen kehityksen tuomat haasteet työmarkkinoiden rakenteeseen eivät väistämättä tarkoita tuloerojen voimakasta kasvua, kuten julkisuudessa usein esitetään.

Yhteiskuntatieteiden tohtorin Armi Mustosmäki korostaa Kalevi Sorsa –säätiölle kirjoittamassaan esseessä, että taloudellista eriarvoistumista voidaan lieventää poliittisilla toimenpiteillä, josta pohjoismaiset sosialidemokraattiset hyvinvointivaltiot antavat hyvän esimerkin.

Keskusteltaessa teknologisen kehityksen ajamasta työmarkkinoiden rakennemuutoksesta suurin kiinnostus on viime aikoina kohdistunut taloudellisen epätasa-arvon syntymiseen.

Useimmiten nähdään, että uusia työpaikkoja tulee tulevaisuudessa syntymään voimakkaimmin hyvin palkattuihin ja korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin sekä vähän koulutusta vaativille matalapalkka-aloille. Kehityskulku tarkoittaisi taloudellisen keskiluokan supistumista, joka puolestaan ruokkisi yhteiskunnalle haitallista rikkaiden ja köyhien välisen kuilun kasvua.

Kehityksen voimakkuus vaihtelee eri maissa.

– Teknologian ja automaation on arvioitu korvaavan työpaikkoja sekä teollisuudesta että toimistoista, jotka ovat niin palkkarakenteen kuin ammattitaito- ja koulutusluokitustenkin keskivaiheilla, Mustosmäki kirjoittaa.

Hän toteaa, että Suomessakin on havaittu viitteitä vastaavanlaisesta kehityskulusta. Huomiota on kuitenkin kiinnitetty Mustosmäestä vain vähän siihen, että vertailevat tutkimukset ovat osoittaneet kehityksen voimakkuuden vaihtelevan eri maissa.

–  Tutkimukset ovat osoittaneet, että liberaaleissa talouksissa, kuten Isossa-Britanniassa ja USA:ssa, markkinoiden toimintaan puuttumista ja siten myös työmarkkinoiden sääntelyä vältetään.

– Näissä maissa taloudellisen eriarvoistuminen sekä keskiluokan kaventuminen on ollut kaikkein voimakkainta.

Pohjoismaisessa mallissa eriarvoisuuskehitys on ollut hyvin maltillista.

Pohjoismaisessa mallissa, joka yleensä voidaan pitää myös sosialidemokraattisena mallina, eriarvoisuuskehitys on ollut Mustosmäen mukaan puolestaan hyvin maltillista muihin kehittyneisiin talouksiin verrattuna.

Pohjoismaissa eriarvoistumista on viimeisten vuosikymmenien aikana lieventänyt erityisesti se, että matalapalkkaisia ja vähän koulutusta vaativia töitä on syntynyt vain vähän.

– Esimerkiksi palkkojen ja työolojen sääntely on ehkäissyt sitä, että näiden työpaikkojen työehtoja edelleen heikennettäisiin.

– Pienemmät erot korkeammin ja matalammin koulutettujen työntekijöiden välillä useilla eri mittareilla mitattuna, ovat myös osoitus demokraattisemmasta työelämästä.

Mustosmäen mukaan onkin oleellista huomata, että pohjoismaisen mallin voidaan nähdä suojelevan keskiluokkaa ja estävän eriarvoistumiskehitystä.

– Kehitystä on voitu lieventää ennen kaikkea poliittisin toimenpitein.