Turva – Hymy

”Ei tarvitse hävetä valitaan presidenttiehdokkaaksi kuka tahansa” – Tarja Halonen arvioi SDP:n kandidaatit

Kuva: Ella Kaverma
Presidenttiehdokaspaneeliin osallistuivat (vasemmalta) Tarja Halonen, Sirpa Paatero, Tuula Haatainen ja Maarit Feldt-Ranta

Presidentti Tarja Halosen mukaan SDP:n ei tarvitse hävetä presidenttiehdokastaan, kuka kolmesta kandidaatista sitten tehtävään valitaankaan.

– Oikein hienoja ehdokkaita. Ei se tästä kiinni jää.

Halonen kommentoi ehdokkaita ja heidän pitämiään puheita Porin SuomiAreenassa, jossa vietetään tänään SDP:n puoluepäivää. Osana päivän ohjelmaa Areenan Purje-lavalle nousi SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivät Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen sekä Sirpa Paatero.

Kandidaattien päänmenoksi oli suunniteltu presidentiksi pyrkivien Idols, jossa tehtävänä oli pitää tasavallan presidentin vuosittainen uudenvuoden puhe, tosin vain puolentoista minuutin pituisena.

Maarit Feldt-Ranta korosti puheessaan, että vaikka satavuotias Suomi on huikea menestystarina, Suomessa on silti yhä liikaa köyhyyttä.

– Tasa-arvo on Suomen menestyksen kivijalka. Eriarvoisuus on kuitenkin kasvanut viime vuosina, hän totesi.

– Se on riski Suomen turvallisuudelle ja tasapuoliselle kehittymiselle.

Feldt-Ranta mukaan sama pätee myös maailmanlaajuisesti.

– Eriarvoisuus johtaa sotiin ja konflikteihin. Yli 60 miljoonaa ihmistä pakenee riistoa, sortoa ja nälkää. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat parasta turvallisuuspolitiikkaa. Tässä Suomi ja muut Pohjoismaat voivat tehdä paljon.

– Satavuotiaan Suomen tavoitteena on reilumpi Suomi ja turvallisempi maailma. Sen me teemme yhdessä, tillsammans, hän lopetti.

Meitä kannattelevia aroja ovat avoimuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus.

Tuula Haatainen puolestaan esitti satavuotiaan Suomen matkan hyvinvointivaltioksi tuhkimotarinana, jota ihaillaan maailmalla.

– Meitä kannattelevia arvoja ovat avoimuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, hän painotti.

Haatainen kuvaili tunteikkaasti vierailuaan turvapaikanhakijoiden leiriin Kreikkaan, jossa hän oli tavannut pienen tytön.

– Muistan tytön hellyttävän hymyn, kun hän sai leirin koulussa piirtää ja värittää. Tämä tyttö on nähnyt matkallaan liikaa kauhua ja jopa kuolemaa.

– Mitä vastaamme hänelle, jos kylmästi käännämme katseemme pois ja annamme vallan välinpitämättömyydelle, Haatainen kysyi.

Haatainen painotti, että Suomen on aktiivisella toiminnallaan luotava toivoa paremmasta siellä, missä toivottomuus on vienyt uskon tulevasta.

Hänen mukaansa Suomella on nyt tilaisuus olla rakentamassa sosiaalisesti eheämpää maailmassa ja Eurooppaa.

– Emme voi sulkea silmiä myöskään kotimaassa. Perheiden selviytyminen, nuorten osallisuus sekä ikääntyneiden kokema turvallisuus on koetuksella.

– Nuorten on voitava luottaa siihen, että Suomi on kaikkien yhteinen. Haluan, että Suomi on maa, joka luo nuorille uskoa siihen, että taustasta riippumatta on mahdollista edetä elämässä, jopa presidentiksi. Siitä tasa-arvossa ja demokratiassa on kysymys.

Tavoitteena tulee olla, että kaikki voivat elää ilman pelkoa.

Sirpa Paatero keskittyi puheessaan turvallisuuteen. Hänen mukaansa se rakentuu arjesta, jossa kaikilla tulee olla mahdollisuus työhön, toimeentuloon, koulutukseen, läheisiin ihmisiin sekä kokemus siitä, että on mukana yhteiskunnassa.

– Tavoitteena tulee olla, että kaikki voivat elää ilman pelkoa. Tähän tavoitteeseen ei päästä jakamalla suomalaisia niihin, jotka pärjäävät entistä paremmin ja niihin, jotka pärjäävät entistä huonommin.

– Tavoitteeseen ei päästä myöskään rakentamalla muureja eikä eristämällä ihmisiä toisistaan.

Yhtenäisen Suomen sekä maailman voi hänen mukaansa tavoittaa ymmärtämällä ja kunnioittamalla toisia ihmisiä. Hän korostaa, että toimiva suomalainen yhteiskunta sekä YK:n vuosituhannen tavoitteet ovat onnistuneita kokonaisuuksia, jotka tehtiin yhdessä ja sopimalla.

– Näin voidaan myös tehdä tulevaisuudessa.

– Nyt on tehtävä työtä sen eteen, että yhteiset tavoitteet jaetaan ja meillä kaikilla on mahdollisuus tehdä työtä sen yhteisen turvallisemman maailman puolesta, yhdessä tillsammans.

Suomi ei voi rakentaa omaa turvallisuutta sulkemalla ovia ja ikkunoita.

Presidentti Halonen arvioi suoritukset lavalla tuoreeltaan. Hän piti erittäin hienona, että kaikki kandidaatit pystyivät puheessaan sitomaan johdonmukaisesti vietetyt sata vuotta myös tulevaisuuteen.

– Suomi 100 -teema ”yhdessä” toistui laajemmassa kansainvälisessä kehyksessä. Puheissa nähtiin se, että Suomi ei voi rakentaa omaa turvallisuutta sulkemalla ovia ja ikkunoita. Tässä mielessä annan kaikille hyvät pisteet.

Halonen kertoi myös pitävänsä siitä, että puheet pidettiin seisaaltaan, ei istualtaan. Hänen mukaansa kaikki puhujat ovat myös hyvin valmiita puhujia.

Halonen totesi paneelin aikana myös tunteneensa lämpimän ailahduksen sisällään kuullessaan, että SDP:n presidenttikandidaateiksi on valikoitunut kolme naisehdokasta.

– Kun oma presidenttikauteni oli päättymässä, niin kaikki sanoivat sen olevan kiva asia, että Suomessa oli nyt ollut naispresidentti.

– Itse haluan kuitenkin korostaa, että se oli kiva alku, mutta yksi kerta ei ole vielä sama, kuin naispresidenttisyys olisi normaali tapahtuma.

Otsikosta on poistettu pilkku klo 14:54.

Ennakkoäänestys päättyy tänään – ääniä annettu jo 1,3 miljoonaa

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Tiistaina on viimeinen mahdollisuus äänestää ennakkoon. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta.

Tänään on viimeinen päivä äänestää ennakkoon. Seuraava mahdollisuus äänestää presidentinvaalissa on ensi sunnuntaina, jolloin vaalihuoneistot ovat avoinna aamuyhdeksästä iltakahdeksaan.

Ennakkoäänestykseen tulee ottaa mukaan kuvallinen henkilötodistus, esimerkiksi ajokortti tai passi.

Ennakkoäänestyspisteitä on muun muassa kauppakeskuksissa ja kirjastoissa. Oikeusministeriön vaalisivustolta löytyvät kaikki ennakkoäänestyspaikat.

Ennakkoon voi äänestää missä päin Suomea tahansa riippumatta asuinkunnasta.

Presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä oli maanantaina iltakahdeksaan mennessä annettu yli 234 000 ääntä. Äänestysprosentti oli 29,9 ja ääniä oli kaikkiaan annettu lähes 1,3 miljoonaa.

Viime presidentinvaaleissa vastaavaan aikaan äänestysvilkkaus oli 25,8 prosenttia.

Lähes kaikissa vaalipiireissä äänestysprosentti on jo ylittänyt 30 prosentin rajapyykin. Vain Helsingissä, Uudellamaalla, Vaasassa ja Ahvenanmaalla äänestysinto on ollut vähän vaisumpaa.

”Käymme tilannetta läpi ja kuulemme kentän terveisiä” – SAK:n liittojen johtajat tänään koolla valmistelemassa mielenilmausta työttömien puolesta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta SAK:n hallituksen kokouksessa Helsingissä 15. tammikuuta. Kokouksessa käsiteltiin työttömyysturvan niin sanottua aktiivimallia.

Palkansaajajärjestö SAK:n liittojen päättäjiä kokoontuu tänään Helsingin Messukeskukseen käsittelemään muun muassa työttömyysturvaan kohdistuvan niin sanotutun ”aktiivimallin” vastaista mielenilmausta.

Mielenilmaus järjestetään Helsingin Senaatintorilla helmikuun 2. päivänä.

Tapaamisessa selviää, miten paljon SAK:n liitoissa on halukkuutta järjestää työnseisauksia mielenilmauspäivänä.

– Liittopäättäjien tapaaminen ei ole päättävä elin, mutta käymme siellä tilannetta läpi ja kuulemme kentän terveisiä. Monet liitot haluavat nähdä, mikä viesti siellä tulee.

– Varmasti siellä kuullaan paljon puheenvuoroja siitä, että tässä pitäisi järeisiin toimiin ryhtyä. Osa jäsenistöstä on sitä mieltä, kertoi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta aiemmin STT:lle.

” Varmasti kuullaan paljon puheenvuoroja siitä, että tässä pitäisi järeisiin toimiin ryhtyä.”

Esimerkiksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitus kokoontuu iltapäivällä heti liittopäättäjien tapaamisen jälkeen pohtimaan omia toimiaan mielenilmauspäivänä. Puheenjohtaja Marko Piiraisen mukaan yksityiskohdista tiedotetaan huomiseen aamupäivään mennessä.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin hallitus on jo päätynyt siihen, ettei se liiton tasolla ryhdy nyt työtaistelua järjestämään. PAMin keskolaisten ammattiosasto päätti kuitenkin perjantaina kokouksessaan vaatia sekä PAMia että SAK:ta julistamaan poliittisen mielenilmauksen poliittiseksi lakoksi.

Myös akavalainen Insinööriliitto kertoi eilen osallistuvansa mielenilmaukseen, vaikka Akava ei keskusjärjestönä siihen osallistu.

Monilla liitoilla on hallintoja koolla tämän kuun lopulla.

Maksaako perheesi liikaa veroja? – Vaihda paikkakuntaa, säästät tuhansia

Maakuntakeskuksista kuluvan vuoden kevein verottaja on Helsinki, joka madalsi kunnallisveroprosenttiaan puoli prosenttiyksikköä. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton kunnallisten verojen selvityksestä.

Laskelmassa keskituloinen palkansaajaperhe maksaa Helsingissä kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa yhteensä hieman yli 14 000 euroa. Ankarimmin verottavassa maakuntakeskuksessa Kokkolassa näitä veroja maksetaan jopa runsaat 3 000 euroa enemmän.

Helsingissä asumisen kustannukset ovat kuitenkin maan korkeimpia, ja asumisen hinnalla voi olla jopa verotusta suurempi merkitys lompakolle.

– Helsingissäkin veroista säästyvä osa voi mennä kokonaisuudessaan asumiseen, kertoo selvityksen tekijä Janne Kalluinen.

Kokkolan jälkeen maakuntakeskuksista kirein kunnallinen verotus on Seinäjoella ja Kajaanissa – ja tämä sama kolmikko on pitänyt asemansa vuodesta 2015.

Keveimmin verottavien joukossa Helsinkiä seuraavat Turku ja Tampere, joista kummankin ero pääkaupunkiin on yli tuhat euroa.

– Esimerkiksi Turun kohdalla ero Helsinkiin on kasvanut viime vuodesta jopa 500 euroa. Helsingin ero muihin on kasvanut varsinkin tänä vuonna kunnallisveroprosentin alennuksen takia.

Veronmaksajain selvityksessä on tarkasteltu, millaisen verorasituksen palkansaajat kohtaavat Manner-Suomen kunnissa kuluvana vuonna.

– Keskituloinen palkansaajaperhe voi säästää veroissaan tuhansia euroja vuositasolla asuinpaikastaan riippuen, selvityksessä todetaan.

Jämijärven kunnassa kireintä

Maakunnista verotus on keskimäärin keveintä Uudellamaalla ja ankarinta Keski-Pohjanmaalla. Keskituloisista palkansaajista koostuva perhe maksaa tänä vuonna Keski-Pohjanmaalla noin 2 200 euroa enemmän kunnallisveroa kuin Uudellamaalla.

Kun vertailua tehdään yksittäisten kuntien tasolla, Jämijärvellä Satakunnassa puolisot maksavat tuloistaan eniten tuloveroja, yhteensä vajaat 29 000 euroa.

Ankariin verottajiin lukeutuvat myös eteläpohjalainen Teuva, pohjoispohjalainen Reisjärvi ja lappilainen Pelkosenniemi.

 

Jukka Annala, STT

 

AVAINSANAT

Rahoitusalan sovittelussa vielä paljon neuvoteltavaa

Kuva: Thinkstock

Rahoitusalan työriidan sovittelu jatkuu taas tiistaina. Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan maanantaina edistyttiin sovittelussa, mutta paljon neuvoteltavaa on vielä edessä. Kiistaa on erityisesti viikonlopputyön tekemisen ehdoista, mutta myös palkkaratkaisu ja lukuisat tekstikysymykset ovat Helteen mukaan yhä avoinna.

Rahoitusalalla ei ole tällä hetkellä työnseisausuhkaa. Ammattiliittojen ylityökielto on voimassa.
Palkansaajapuolta edustavat neuvotteluissa Ammattiliitto Pro, Nordean henkilökunnan Nousu ja Ylemmät Toimihenkilöt. Työnantajia edustavat Finanssiala ja Palvelualojen työnantajat. MyösDanske Bankin työehtosopimus on työriidan kohteena.

 

Presidentinvaalien äänestysprosentti kohta 30

Kuva: Lehtikuva

Presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä on tänään iltakahdeksaan mennessä annettu yli 234 000 ääntä. Äänestysprosentti on 29,9 ja ääniä on kaikkiaan annettu lähes 1,3 miljoonaa.

Huomenna on viimeinen mahdollisuus äänestää ennakkoon. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina.
Viime presidentinvaaleissa vastaavaan aikaan äänestysvilkkaus oli 25,8 prosenttia.