– Muutosta on valmisteltu erittäin hyvässä yhteisymmärryksessä niin toimituksen kuin lehden hallituksen kanssa.

Puhakka aloitti päätoimittajan pestinsä vuoden 2015 alussa. Toimitusjohtajan tehtävät ovat kuuluneet hänelle kaksi viimeistä vuotta. Hän ilmoitti tammikuun alussa lehden hallitukselle jättävänsä tehtävänsä kevään kuluessa ja siirtyvänsä tietokirjailijaksi.

– Minusta tämä on erinomainen hetki vaihtaa vetäjää – saada uusia ajatuksia ja asioita vireille, Puhakka perustelee Demokraatille.

– Mikään ei ole niin raskasta kuin yt-neuvottelut. Meillä ne johtivat käytännössä neljän ihmisen poislähtöön, hän kertaa viimeaikaisia tapahtumia.

Kansan Uutisten talous on nyt hänen mukaansa vakaalla pohjalla ja viime vuodelta on tulossa voitollinen tilinpäätös.

Puhakka on lupautunut olemaan talossa niin pitkään, että tuleva päätoimittaja-toimitusjohtaja ottaa tehtävät haltuunsa. Seuraajan ensimmäisiä tehtäviä on selvittää printtilehden kohtaloa: Kansan Uutiset on tällä hetkellä ainoa viikoittain paperisena ilmestyvä poliittinen lehti. Puhakan mukaan tavoitteena pitää olla turvata sen jatkuvuus.

Myös verkkolehden uudistus on suunnitteilla. Puhakka painottaa verkkolehden päivittämisen tärkeyttä, koska sen kautta tulevat laajimmat lukijamäärät.

– On uudistuttava koko ajan, että pysyy edes paikallaan, hän arvioi nykyistä mediamaailman menoa.

Puhakalla on vakava huoli vasemmistolaisten medioiden tulevaisuudesta – niitä ei ole enää ruuhkaksi saakka.

– Kyse on siitä, miten saamme myös nuoremmat sukupolvet lukijoiksemme. Vasemmistolaisella verkolla on kysyntää, kasvua ja varmasti oma paikkansa, mutta ansaintalogiikka on sillä huono.

Hän huomauttaa, että huoli on sama kaikilla vasemmistolehdillä: miten saada verkko tuottamaan niin, että myös printtilehdet pysyvät hengissä ja säilyttävät lukijakuntansa.

Sirpa Puhakka ei lähde itse arvioimaan, miten on onnistunut KU:n vetämisessä muuttuneessa tiedonvälityksen ilmastossa.

– Olemme pyrkineet tekemään mahdollisimman hyvää vasemmistolaista lehteä, olemaan ajassa kiinni ja taustoittamaan. Meidän vahvuuksiamme ovat erityisesti ulkomaista raportointi ja yleisesti politiikan seuraaminen. Olemme tehneet, mihin pienellä porukalla vain pystymme.

Hän kertoo harkinneensa erittäin tarkkaan, onko hänellä mitään annettavaa lehdelle – vai pitäisikö jatkaa tietokirjailijana. Hän kokee tehneensä oikean valinnan.

– Toinen suuri rakkauteni politiikan ohella on journalismi. Kansan Uutisten päätoimittajuudessa on kyse elämäntavasta: tätä ei tehdä yhdeksästä neljään.

Kansan Uutisissa työskentelee päätoimittajan lisäksi kahdeksan työntekijää.

– Aina on pieni riittämättömyyden tunne: pitäisi ehtiä enemmän. Tämä on kaikkien pienten toimitusten yhteinen tuska.

Kansan Uutiset ei ole erityisesti viime aikoina silitellyt vasemmistoliittoa aina myötäkarvaan. Puhakan mukaan puolueen johdolta ei ole tullut kritiikistä purevaa palautetta lankoja pitkin.

– Ei nähdäkseni. Rapsakka kirjoittelu kumpuaa myös huolesta vasemmistoliiton tilanteesta. Se on herättelyä, mutta emme todellakaan halua osoittaa puolueelle tietä, mitä pitäisi tehdä. Kommentoimme, kun siihen on aihetta, päätoimittaja selvittää lehden linjaa.

Puhakka painottaa, että Kansan Uutisissa on saanut tehdä lehteä täysin vapaasti.

– Ei todellakaan puoluejohto ole ohjeistanut, mistä saa kirjoittaa ja miten. Keskustelua on käyty joskus vain jostain otsikosta tai pienestä yksityiskohdasta.

Hänen mukaansa enemmän keskustelua käyvät puolueen jäsenet.

– Vuosien varrella on käynyt selväksi, että lehti ei voi kirjoittaa esimerkiksi Venäjästä yhtään juttua ilman, että siitä syntyisi erilaista näkemystä.

Puhakka pitää näkemyseroja tervetulleina.

– Se on ihan hyvä, että jutut herättävät keskustelua. Olisi aika turhauttavaa, jos mikään ei värähdyttäisi missään.

Edellisissä eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto puolue sai 8,2 prosenttia äänistä. Viimeisin Ylen gallup näytti 7,6 prosentin kannatusta. Puhakka arvioi puolueen kannatuksen sinänsä ihan hyväksi.

– Demareiden vetovoima on kasvanut, ja se vetää sekä vasemmistoliitosta että vihreistä kannatusta ainakin tässä vaiheessa.

Päätoimittajan mielestä puolueella ei ole kuitenkaan syytä maansuruun.

– Onkohan koskaan aiemmin missään hallituksessa nähty näin yhtenäistä vasemmistoliittoa? Siksi on erinomaisen hyvä tilanne päästä jossain vaiheessa myös nostamaan kannatusta.

Kevään kuntavaalit on ensimmäinen mittari.

Ennen päätoimittajuutta Puhakka oli vasemmistoliiton puoluesihteeri vuosina 2007–2013 ja sitä ennen eduskuntaryhmän tiedottajana. Politiikanteko ainakin paikallisella tasolla kutkuttaa vielä Puhakkaa. Hän on vasemmistoliiton ehdokkaana Helsingin valtuustoon.

Viime kuntavaaleissa hän ei pitänyt sopivana päätoimittaja-asemansa takia kampanjoida näkyvästi. Varavaltuutetun paikka irtosi silti.

– Nyt ei ole sellaista estettä. Helsingin kuntapolitiikka on kiinnostavassa vaiheessa jo tulevan sote-uudistuksenkin takia, hän perustelee intoaan.

Puhakka odottaa jo, että pääsee palaamaan tietokirjailijaksi. Viimeksi häneltä ilmestyi teos Vasemmiston synty. Toimitusjohtajan tehtävä söi aikaa kirjoittamiselta, mutta kohta sitä taas on.

– Mielessäni on jo vakavasti otettava viritelmä. Aion käydä siihen kiinni heti töiden lopettamisen jälkeen, Sirpa Puhakka kertoo lähiaikojen suunnitelmistaan.