Hän nostaa esimerkiksi väitteet lakimuutoksen myötä tapahtuvasta ruuan hinnan noususta ja kauppojen omien brändien alla myytävien private label -tuotteiden kieltämisestä.

– Mielestäni on todella ikävää että tällaista disinformaatiota jaetaan. Eihän näin ole tapahtumassa, Essayah toteaa Demokraatille.

Myös Tampereen yliopiston markkinoinnin yliopistolehtori Mika Yrjölä on pitänyt Helsingin Sanomien haastattelussa mahdollisena, että lakimuutos nostaisi kuluttajahintoja ja pienentäisi valikoimia.

ONGELMIEN taustalla on eräänlainen markkinavääristymä. Tuottajia on paljon mutta ostajia vähän. Jättimäisten S-ryhmän ja Keskon lisäksi Suomessa toimii edellisiä pienempi Lidl. Pelkästään S-ryhmän markkinaosuus lähentelee 50 prosenttia.

– Markkinassa heikommassa asemassa olevan tilannetta halutaan tällä suojata. On viime kädessä aivan varmasti suomalaisen kuluttajan, elintarviketeollisuuden ja myös kaupan etu, että kaikki ketjussa mukana olevat voivat hyvin.

Essayahin mukaan lakimuutoksen tavoitteena on oikeudenmukaisempi tulonjako ja hyvän kauppatavan vastaisen toiminnan kitkeminen.

– Voisi sanoa, että laissa on kolme pääasiaa. Jos kauppa haluaa tämmöisen niin sanotun private label -tuotteen, niin tuottajalta ei saa edellyttää private labelin ehtona reseptitietoa.

Jatkossakin tietoja saa pyytää esimerkiksi allergeeneista, mutta laki kieltäisi kauppaa vaatimasta tuottajalta sellaisia tietoja, mitkä eivät ole välttämättömiä asiakkaan ja tuotteen esillepanon kannalta.

ESSAYAHIN mukaan tiedossa on tapauksia, jossa private label -tuottajalta on pyydetty reseptitiedot. Sen jälkeen tuotteen valmistus on kilpailutettu ja teetetty se halvemmalla jollakin toisella.

– Olet hävinnyt innovaation ja kaiken mitä olet tuotekehittelyyn panostanut.

Reseptien vaatimista tai innovaatioiden kopiointia koskeville väitteille on ollut vaikea löytää todisteita.

– Markkinatilanne on sellainen, että meillä ei uskalleta omalla naamalla tulla julkisuuteen ja kertoa niistä väärinkäytöksistä, Essayah selventää.

Hän sanoo oligopolin, kaupan voimakkaan keskittymisen, vaikuttaneen niin, ettei hyvä kauppatapa toteudu ilman lakimuutosta.

– Jos tähän asti olet noudattanut hyvää kauppatapaa, niin lakimuutoksessa ei ole mitään pelättävää.

Toinen lakimuutoksen tavoitteista on estää se, että tuottaja pakotetaan tekemään myymästään tuotteesta versio myös kaupan private labelille.

KOLMANTENA Essayah mainitsee kohtuuttomien sopimusehtojen kitkemisen. Hän nostaa esimerkiksi Ukrainan sodan laajentumista seuranneen raaka-aineiden hinnan nousun.

– Energian ja lannoitteiden hinnat nousivat hurjasti. Pitkät sopimukset ovat elintarvikepuolella aika yleisiä ja voivat aiheuttaa kohtuuttoman tilanteen, että joudut yhtäkkiä tuottamaan tuotetta alle oman kustannusrakenteen.

– Tällaisessa tilanteessa pitää olla mahdollisuus neuvotella sopimus uudestaan.

Essayah kysyy miksi kauppa ei voisi vähän tinkiä katteestaan välissä olevien pienempien elintarviketuottajien ja alkutuottajan hyödyksi.

– MTK-puheenjohtaja Tero Hemmilä on mielestäni hyvin todennut, että kun elintarvikeketjussa pyörii tällä hetkellä noin 25 miljardia rahaa, niin alkutuottajan summa on siitä se 5 miljardia. Siinä olisi varaa nostaa myöskin sitä alkutuottajalle jäävää osuutta.

Mutta jos kauppa onkin epäreiluilla sopimuksilla saanut asiat halvemmalla, niin onhan tässä se riski, että kuluttajahinnat nousevat?

– No ei siinä minun mielestä ole sitä riskiä. Kuluttajien rooli on tässä erittäin oleellinen. Suomalainen kuluttaja haluaa hyvää suomalaista ruokaa. Sehän on nähty kyselyissä. Suomalainen kuluttaja haluaa, että tuottaja pärjää.

Essayah pitää erikoisena, että osa vasemmistosta on aktivoitunut vastustamaan elintarvikemarkkinalain muutosta. Liikkeellä ollaan hänen mukaansa kaupan kärki edellä.

– Poliittinen vasemmisto on saatu puolustamaan henkeen ja vereen kaupan marginaaleja ja voiton tekemistä.

– Mutta onneksi ihmiset ovat vähitellen tajunneet, että eihän se ruoan hinta ole nousemassa, jos ei kauppa sitä nosta. Ja kauppahan pystyy miettimään, että mistä marginaalistaan se itse sitten on valmis tinkimään.

ESSAYAH muistuttaa, että Suomessa on esimerkiksi lihantuotannossa Euroopan toiseksi halvimmat tuotantohinnat. Suomalaisilla tiloilla liikkuu ministerin mukaan ostajia jo muualta Euroopasta.

– Rupesin viime keväänä kuulemaan huhuja siitä, että Suomessa liikkuu puolalaisia lihan ostajia, jotka lyövät 30 000 euroa käteen ja sanovat, että ostetaan tämä erä mikä sulla on tässä lähdössä. Jos et ole sopimustuottaja Atrialle, HK:lle tai Snellmanille ja saat sen verran enemmän, niin varmaan myyt sen.

– Jos emme oikeasti ymmärrä oman tuotantomme arvoa ja myöskin makseta siitä se, mikä näille tuottajille kuuluu, niin kyllä se kelpaa muille. Ja sitten me ollaan tilanteessa, että tänne ruvetaan tuomaan ulkomaista huonoa bulkkia ja meidän premium-lihat lähtevät tuonne. Eli elintarvikemarkkinalaissa on isosta asiasta kysymys. Ja siksi tämä on tärkeä.