Perussuomalaiset poliitikot ja puolueen lehti Suomen Uutiset alkoivat viime viikolla jakaa somessa levinneitä vihjailuja siitä, että kansanedustaja Nasima Razmyar (sd.) olisi vuonna 2015 saanut kriisistä taloudellista hyötyä Setlementtiliiton hallituksen jäsenenä.

Setlementtiliiton osakeyhtiö Viittakivi Oy alkoi tuolloin järjestää turvapaikanhakijoille vastaanottokeskustoimintaa Hauholla sijaitsevassa entisessä Viittakiven Opistossa sekä hätämajoituksissa eri puolilla maata.

Tässä yhtiö toimi Maahanmuuttoviraston alihankkijana.

Demokraatin Setlementtiliitosta saaman selvityksen mukaan liiton hallitusjäsenille ei makseta tehtävästä kokouspalkkioita saati palkkaa, eikä Razmyarkaan ole sellaisia saanut. Sama koski aikoinaan Viittakiven hallitusta.

Razmyar valittiin eduskuntaan vuonna 2015, eikä hänen verotustiedoistaan löydy pakolaiskriisin vuosilta selkeitä poikkeamia, jotka viittaisivat erityisiin lisäansioihin.

Tyhjästä aloittaneen Viittakiven liikevaihto kasvoi pakolaiskriisin aikana huomattavasti, ja se työllisti parhaimmillaan vajaat 90 ihmistä. Kyseessä oli yhteiskunnallinen yritys, joka ei jaa osinkoa, ja ylijäämällä rahoitettiin setlementtitoimintaa eli järjestön sosiaalista työtä.

Nyttemmin yhtiön toiminta on loppunut.

SETLEMENTTILIITON nykyisen toimitusjohtajan Juha-Erkki Mäntyniemen mukaan liiton vanhoista pöytäkirjoista selviää hyvin, miten Viittakiven toimintaa hoiti yhtiön operatiivinen johto.

Liiton tai yhtiön hallitus ei esimerkiksi tehnyt kaupallisia sopimuksia Maahanmuuttoviraston kanssa.

Mäntyniemi ihmetteleekin uutta huhumyllyä, koska kaikki ajanjaksoa koskevat taloustiedot olisivat olleet saatavilla liitosta koko ajan.

– Kuka tahansa saa tulla meille katsomaan tuon ajan tilinpäätöksiämme sekä hallitusten pöytäkirjoja. Niistä voi lukea itse, miten toimintaa hoidettiin ja Viittakiven päätöksiä tehtiin, hän sanoo Demokraatille.

TÄMÄ EI OLE ensimmäinen kerta, kun liitosta levitetään pötypuheita. Alun perin samoja väitettiin jo vuosikymmen sitten Ilja Janitskinin ylläpitämällä, vihankylvöllä tiliä tehneellä Mitä Vittua -verkkosivustolla.

Setlementtiliitto oli populisteille helppo maali, koska liittoa pidettiin demarien lempilapsena.

Monen suomalaismedian toimitukset tarkistivat väitteitä jo tuoreeltaan 2015-2016, eikä etenkään liiton luottamushenkilöistä esitetyille juoruille löytynyt katetta.

Muualta epäselvyyksiä ja etenkin epäeettisyyksiä on sen sijaan löytynyt. Vastaanottokeskustoimintaan tuli paljon erilaisia yksityisiä yrityksiä, ja moni niistä teki pakolaisten ahdingolla ja viranomaisten kiireellä suuria taloudellisia voittoja.

Esimerkiksi Punaisen ristin yhtiökumppanien rahavirtoja on mediassa pengottu jälkeenpäin. Poliitikkojen roolit keskuksia pyörittävien kaupallisten yhtiöiden päättäjinä herättivät jo vuonna 2015 ihmetystä.

TÄMÄNKERTAISEN huhukierroksen käynnistänyt bloggaaja Jesse Rauhala pohti X-tilillään, olisiko Razmyar ajanut Viittakivessä ”henkilökohtaista taloudellista etuaan”.

Tämä ei näytä pitävän paikkaansa, eikä Rauhalalla ole esittää vihjailujen tueksi uutta faktaa.

– En ole väittänyt, että Nasima Razmyar olisi ottanut rahaa henkilökohtaiselle tililleen tai syyllistynyt rikokseen, Rauhala sanoo nyt Demokraatille.

Hän korostaa halunneensa herättää keskustelua poliittisen päätöksenteon ja poliitikkojen liiketoiminnan välisestä suhteesta sekä eturistiriidoista. Hän sanoo näkemystensä pohjaavan julkisiin lähteisiin ja omaan päättelyyn.

Rauhala ei ole käynyt Setlementtiliitossa tutustumassa liiton tilinpitoon, mutta arvelee ettei asiakirjoista kuitenkaan kävisi ilmi esimerkiksi Viittakiven kaikkea rahaliikennettä ja maksujen saajia.

Razmyarin mahdollista vaikutusvaltaa Suomen hallituksen ja viranomaisten vuonna 2015 tekemiin turvapaikanhakijoiden vastaanotto- ja majoituslinjauksiin hän ei lähde arvioimaan.

Oikeasti tuolloin Suomessa oli vallassa Juha Sipilän (kesk) hallitus, jossa olivat mukana kokoomus ja perussuomalaiset.

Pakolaiskriisin käytännön järjestelytyötä johti sisäministeri Petteri Orpo (kok).