SPJL muistuttaa tiedotteessa, että ennen koronaa ja Ukrainan sotaa puhutuimmat turvallisuusuhkamme olivat terrorismi ja rajat ylittävä rikollisuus. Mihin nämä uhat ovat nyt hävinneet – vai ovatko ne vain unohtuneet, kun puolustusvalmius ja Nato-jäsenyys vievät huomion, liitto puntaroi.

– Me sisäisen turvallisuuden ammattilaiset tiedämme, etteivät nämä ”vanhat uhat” ja arjen rikollisuus ole minnekään kadonneet, vaikka uusia uhkia syntyykin. Siksi on hämmentävää, että sisäisen turvallisuuden haasteista osana kokonaisturvallisuutta ei enää juuri puhuta, vaan keskustelu painottuu vain ulkoiseen turvallisuuteen, SPJL:n valtuuston puheenjohtaja Tomi Sevander sanoi liiton valtuuston kokouksessa tiedotteen mukaan.

Puolustusvoimien ja rajavartioston resurssien vahvistaminen on SPJL:n mukaan ymmärrettävää ja lisärahoitus tulee liiton mielestä tarpeeseen. Liitto kuitenkin muistuttaa, että sodan vaikutusten rantautuessa Suomeen etulinjaan joutuvat sisäisen turvallisuuden ammattilaiset. Siksi poliisin, oikeushallinnon ja Hätäkeskuslaitoksen resursseja on nyt liiton mielestä vahvistettava tuntuvasti.

Hän muistuttaa, että lisäksi oikeuslaitoksella on huomattava koronavelka purettavana, ja kaikki sisäisen turvallisuuden ammattilaiset ovat venyneet koronan aikana.

– Nyt on tärkeää varmistaa, että uusien uhkien ilmaantuessa heidän toimintaedellytyksensä ja työssä jaksamisensa turvataan.

SPJL:n mukaan tämä edellyttää poliisien määrän nostamista lähemmäs pohjoismaista tasoa. Liiton tavoitteena on, että Suomessa on 8400 poliisia vuoden 2027 loppuun mennessä.

– Tämä on välttämätöntä, jos yhteiskunta oikeasti haluaa, että tavallista kansalaista koskettavat arkipäivän rikokset kuten kellarimurrot ja pyörävarkaudet ehdittäisiin tutkia nykyistä useammin.

Poliisijärjestöjen liitto vaatii myös, että sisäisen turvallisuuden ammattilaisten palkkaus ja työolot saatetaan tasolle, joka houkuttaa jatkossakin parhaita hakijoita ja saa heidät pysymään alalla pitkään.