Asian on tuonut julkisuuteen muun muassa vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo ja viimeksi eilen Ylen A-studiossa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Vaihtoehtoina voisivat olla eläkeputken lyhentäminen jälleen vuodella tai koko eläkeputken poistaminen.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa, että EK:n kanta eläkeputken lyhentämiseen tai poistoon on positiivinen.

– Ilman muuta olemme mukana tekemässä kumpaa vaihtoehtoa tahansa, Häkämies arvelee.

Eläkeputkea napsimalla tai kokonaan poistamalla voitaisiin Häkämiehen arvion mukaan saadaan suurin piirtein 10 000:n jopa noin 13 000 hengen työllisyysvaikutukset.

– Toteutustavasta riippuen yli 10 000.

Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden eli niin kutsutun eläkeputken alaikärajaa nostettiin juuri tämän vuoden alusta yhdellä vuodella vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä. Tämä tarkoittaa, että jatkossa vuonna 1961 tai myöhemmin syntynyt työtön henkilö on oikeutettu työttömyysturvan lisäpäiviin 62-vuotiaana, kun aiempi ikäraja oli 61 vuotta.

Tämän vuoden alusta voimaan tullut muutos pohjautui työmarkkinajärjestöjen vuonna 2014 tekemään eläkesopimukseen.

Eläketurvakeskuksen arvio on ollut, että lisäpäivien ikärajan nosto 62 ikävuoteen vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä vähentää työttömien määrää 7 400 henkilöllä vuoden 2025 loppuun mennessä.

Hallitus tavoittelee 30 000 uuden päätösperäisen työpaikan luomista syksyn budjettiriiheen mennessä. Hallituskauden loppuun mennessä pitäisi olla 60 000 työpaikkaa. Tässä mielessä myös eläkeputki saattaa olla toimi, jota kolmikantaisissa työllisyysryhmissä joudutaan tarkastelemaan vakavasti.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että eläkeputkeen kajoamisesta juuri nyt ei ole ollut mitään suunnitelmaa.

– Olemme juuri tehneet eläkesopimuksessa sovitun tarkastelun ja juuri korottaneet alaikärajaa, ei ole suunnitelmia jatkaa tästä eteenpäin, hän pohtii.

– Kun juuri ollaan se tehty, ja sekin uudistus on vasta tuloillaan voimaan, heti perään joko uusi nosto tai kokonaan poisto olisi aika kova liike, Eloranta lisää.

Eloranta huomauttaa selvitysten osoittavan, että ikääntyneet saavat työllisyyttä edistäviä palveluita vasta kun ollaan hyvin lähellä eläkeikää.

– Odotetaan, että saisivat nyt tehtävien uudistusten myötä palveluja entistä aikaisemmin, hän sanoo viitaten siihen, että hallitus pyrkii parantamaan ikääntyneiden työllisyyspalveluja.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder puolestaan sanoo, että jos maan hallitus kysyisi asiaa häneltä nyt, vastaus olisi ei. Hän kuitenkin huomauttaa, että kysymys on osa laajempaa kokonaisuutta ja työllisyyskeskustelua sekä toimenpiteitä, jotka suoraan vaikuttaisivat työllisyysasteeseen.

– Akavalla ei ole uutta päätöstä asiasta, mutta aion keskusteluttaa Akavan hallintoa asiasta. Hallitus on seuraavan kerran koolla 25. helmikuuta. Katsotaan tarkemmin tilastoja ja mitkä ovat plussat ja miinukset, Fjäder kommentoi Demokraatille.

Fjäder sanoo ylipäänsä työllisyyskeskustelusta, että maan hallituksella voi olla edessään jossain vaiheessa myös tosi tuska, jossa joutuu tekemään myös asioita, jotka eivät ole kivoja.

Demokraatti ei ole toistaiseksi tavoittanut STTK:n puheenjohtajaa Antti Palolaa.

Simo Alastalo, Rane Aunimo, Johannes Ijäs