EK:n mittaama luottamusindikaattori laski -1 pisteeseen, kun helmikuussa lukema oli vielä kolme pistettä plussan puolella. Pudotus ei ole suurta, sillä pitkällä aikavälillä indikaattori on ollut yleensä nollan tuntumassa satunnaisista optimismin hetkistä huolimatta.

Iranin sotatoimet olivat kyselyn aikana vasta käynnistymässä, mutta EK:n arvion mukaan Lähi-idän tilanne näkyy jo talouden epävarmuuden kasvuna.

Luottamus laski niin vähittäiskaupassa kuin palvelualoillakin. Rakennusala sentään ei ollut odotuksiltaan ihan niin alavireinen kuin aiemmin: sen luottamusindikaattori oli enää -15 pistettä, aiemman -24 sijaan.

Kuluttajien luottamus painui jo tammi-helmikuussa alaspäin, ja maaliskuussa nähtiin luottamusindikaattorin pohjalukemat,-11,5 pistettä. Aiemmin tällä tasolla ollaan oltu huhtikuussa 2024.

Noin puolet vastaajista uskoo Suomen talousnäkymien heikkenevän lähiaikoina.

Isommat ostoaikeet ovat jäissä, kulutushalut minimissä ja odotukset työllisyydestä ja inflaatiosta synkkinä. Lainojen ottamista pohditaan kuitenkin hieman aiempaa enemmän, vaikka ajankohtaa ei pidetä otollisena velkaantumiselle.

Pääkaupunkiseudun asukkaat olivat muuta maata hivenen toiveikkaampia tulevasta, samoin palkansaajaryhmistä ylemmät toimihenkilöt.

Kuluttajien luottamustutkimukseen vastasi 1.-18. maaliskuuta runsaat tuhat suomalaista.

KESKUSKAUPPAKAMARI varoittaa, että kuluttajien pessimismi voi olla tarttuvaa.

– Pahimmassa tapauksessa heikosta luottamuksesta tulee itsensä toteuttava ennuste, jos luottamuspula johtaa yksityisen kulutuksen jarrutukseen, pääekonomisti Jukka Appelqvist sanoo kamarin tiedotteessa.

Sinänsä varovaisuuteen on paljon hyviä syitä.

– Lähtökohtaisesti kuluttajien arvio Suomen talouden kehityksestä vaikuttaa liian synkältä, mutta jos sota Lähi-idässä pitkittyy, saattaa siitä tulla todellisuutta, Appelqvist myöntää.