Hallitus on rajaamassa poliittisten lakkojen keston 24 tuntiin ja muiden poliittisten työtaistelutoimenpiteiden kuten vuoronvaihto- ja ylityökieltojen keston korkeintaan kahteen viikkoon. Prosessiteollisuuteen kuten kaivoksille, kemian- tai lääketeollisuuteen esitetään 24 tunnin keston lisäksi työtaisteluista johtuvien tuotantohäiriöiden kohtuullistamiseen pyrkivää rajausta.

Pykälän mukaan työtaistelu on käytettävissä olevin keinoin järjestettävä siten, että tuotantotoiminnalle ennen työnseisausta ja sen päättymisen jälkeen aiheutuva häiriö jää mahdollisimman vähäiseksi ja lyhytkestoiseksi.

Lindströmin mukaan lisäys voi tarkoittaa sitä, ettei työnseisausta pystytä prosessiteollisuudessa lainkaan järjestämään.

TAVOITTEENA tuntuu Lindströmin mukaan olevan, että kaikki työntekijät eivät pystyisi prosessiteollisuudessa poliittiseen työtaisteluun osallistumaan.

– On hyvin epämääräistä, että mitkä ovat ne käytettävissä olevat keinot, mitä tarkoittaa mahdollisimman vähäinen ja lyhytkestoinen. Ja näillä määritellään onko poliittinen työtaistelu laillinen vai ei ja tuleeko hyvityssakko vai ei. On etukäteen mahdotonta tietää, että miten tätä tulkitaan.

– Hyvityssakot eivät ole rikosoikeutta, mutta ne ovat kuitenkin sanktioita. Etukäteen pitäisi olla tiedossa, toimitaanko lain mukaan vai ei, Lindström ihmettelee.

Hallitus on korottamassa laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa. Sakon ylärajaksi esitetään 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Työtuomioistuimen laittomaksi työtaisteluksi tuomitseman lakon jatkamisesta säädetään työntekijälle 200 euron seuraamusmaksu.

Hallituksen esityksen perusteluissa muistutetaan, etteivät 24 tunnin työnseisauksen vaikutukset rajoitu prosessiteollisuudessa 24 tuntiin prosessien alas- ja ylösajovaiheiden pituudesta johtuen.

– Katkos tavanomaiseen tuotantotoimintaan voi olla jopa viikkoja. Käytännössä on selvää, että poliittinen työnseisaus voi aiheuttaa jonkinlaisia häiriöitä tuotantotoimintaan myös ennen työnseisausta ja sen jälkeen, mutta työnseisauksen toimeenpanijan olisi käytettävissään olevin keinoin, kuten neuvottelemalla työnantajan kanssa prosessien ylläpidon edellyttämien välttämättömien tehtävien hoitamisesta myös työtaistelun aikana, pyrittävä siihen, että vaikutukset tuotantotoimintaan ennen ja jälkeen työnseisauksen minimoitaisiin. Jos työtaistelua rajaamalla ei voida toteuttaa työnseisausta siten, ettei siitä aiheudu vaikutuksia myös työnseisauksen ulkopuolisena aikana, olisi poliittinen työnseisaus kuitenkin mahdollista järjestää, hallituksen perusteluissa kuitenkin todetaan.

LAKILUONNOKSEEN verrattuna hallituksen esitykseen tuli loppuvaiheessa myös tukityötaistelujen rajoittamista koskeva tiukennus.

– Ala, jossa tukityötaistelut ovat mahdollisia jäi hyvin pienelle, Lindström sanoo.

Hän luonnehtii myötätuntolakkoja koskevaa pykälää sekavaksi ja tulkinnanvaraiseksi.

Esityksen perusteluissa todetaan, että hallitus muuttaa lainsäädäntöä niin, että tukityötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin ja työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden kohteeksi. Jatkossa laillisia tukityötaisteluita ovat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin.

Tukityötaisteluja voidaan rajoittaa hallituksen esityksessä kahdella eri kriteerillä.

Jos työnantajalle tai tämän sopimuskumppanille aiheutetaan suhteettomia vahingollisia seurauksia rajoittamalla työnantajan palvelu- tai tuotantotoimintaa:

1) laajemmin kuin on tarpeen pääriidan piiriin kuuluvaan työnantajaan kohdistuvan vaikutuksen aikaansaamiseksi; tai
2) ilman, että rajoittamisella olisi välitöntä vaikutusta pääriidan piirissä olevan työnantajan toimintaan.

– Aika monta kohtaa jää edelleen tulkinnanvaraiseksi.