– Vaikka EK:n luvun 360 miljoonaa ottaisi sellaisenaan, niin se on alle neljäsosa hallituksen sosiaaliturvaleikkausten mittaluokasta. Vaikka uskoisimme EK:n lukua, niin sitä ei voi pitää ylimitoitettuna hallituksen leikkauksiin nähden, Kaukoranta sanoo Demokraatille.

EK on laskenut lakkojen kustannuksiin mukaan muun muassa tehtaiden ja liikenteen työnseisausten aiheuttamat suorat ja kerrannaisvaikutukset. Kaukorannan mukaan laskelmat on tehty mekaanisesti sen perusteella, että työt jäävät lakkojen aikana tekemättä.

– Näinhän se myös on, mutta toisaalta on paljon firmoja, joissa työ saadaan kurottua umpeen joko normaalityöajan puitteissa tai esimerkiksi ylitöinä vähän myöhemmin, jolloin todellinen vaikutus voi olla pienempi. Toisaalta vaikutus voi joissakin tilanteissa olla kokoaan suurempi, jos mukana on prosessin alas- tai ylösajoon liittyviä kustannuksia.

– Kun täsmällistä lukua ei oikein järkevästi pysty laskemaan, niin emme halua lähteä laskelmien kilpailuun mukaan. Haluaisimme, että huomio on syissä miksi nämä työtaistelut tapahtuvat, Kaukoranta sanoo.

EK:n tiedotteessa puhutaan syiden sijaan vain poliittisesta lakosta. Kustannusten kauhistelu palvelee Kaukorannan mukaan työnantajien agendaa, toisin kuin työtaistelun taustojen ymmärtäminen.

– On tärkeätä muistaa, ettei lakossa ole kyse vain sosiaaliturvan leikkauksista vaan myös työlainsäädäntöön tehtävistä muutoksista, joilla ei ole todennettavia vaikutuksia työllisyyteen eikä julkiseen talouteen.

Nyt tehtävillä lakimuutoksilla on Kaukorannan mukaan kauaskantoisia seurauksia.

– Poliittisten lakkojen rajoittaminen vaikuttaa ilman muuta myös tulevaisuuteen mutta yhtä lailla vaikuttavat myös neuvottelujärjestelmään tehtävät muutokset. Ne ovat luonteeltaan sellaisia, joiden välitön vaikutus on pienempi. Mutta jos ne johtavat pidemmällä aikavälillä esimerkiksi alakohtaisten työehtosopimusten lakkaamiseen, sillä on tosi isoja vaikutuksia työmarkkinoihin vaikka se ei sinä päivänä, kun laki eduskunnasta läpi menee vielä kenenkään arjessa näkyisi.

EK:N puheenjohtaja Jyri Häkämies puhui tiedotteessaan talouden lisäksi mainehaitasta.

– Vetoan palkansaajaliikkeeseen, että tämän jälkeen poliittisia lakkoja ei enää hallitusta vastaan pidetä – taloudellisten vahinkojen lisäksi poliittisten lakkojen maksajiksi joutuville yrityksille aiheutuu mainehaittaa erityisesti vientikaupan jatkuvuuden kannalta. Mainehaitta vaikuttaa Suomen luotettavuuteen yritysten sijaintipaikkana. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa poliittisten lakkojen aiheuttamat häiriöt vaarantavat samalla työpaikkojen säilymisen Suomessa, Häkämies sanoi.

Kaukoranta toivoo, että laajempi yleisö ymmärtäisi, että työtaisteluissa on kyse ensisijaisesti muista asioita.

– EK:kin sen varmasti ymmärtää, että lakkojen taustalla on heidän toivomiensa työmarkkinamuutosten eteneminen hallituksessa. Ehkä suurempi yleisökin ymmärtää sen, vaikka EK ei tiedotteessaan avaa sosiaaliturvan leikkausten mittaluokkia tai työlainsäädännön muutoksia.

– Jos työnantajat haluaisivat, että lakot loppuvat, he varmaan pystyisivät hallituksen suuntaan viestittämään, että tämä repivä tie ei ole se mitä työnantajat Suomessa oikeasti tahtovat, Kaukoranta sanoo.

SAK:laiset liitot järjestävät torstaina ja perjantaina Suomeen laajan poliittisen työnseisauksen. Parhaillaan lakossa ovat pääkaupunkiseudun varhaiskasvattajat.