Suomen suurimman vientialan pääekonomisti Petteri Rautaporras sanoo, että olosuhteet ovat nyt kohdallaan nopeallekin suhdannekäänteelle. Toiveissa on jopa ”kasvun selvempi käynnistyminen loppuvuoden aikana”.

– Yhdysvaltojen ja EU:n välistä tuontitullisopimusta ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua hyväksi Suomen vientiteollisuuden kannalta, mutta poliittinen yhteisymmärrys kaupankäynnin ehdoista vähentää epävarmuutta yrityksissä.

– Kun vielä rahoitusympäristö Euroopassa on nyt suotuisampi kuin pitkään aikaan, ovat edellytykset uusien investointien etenemiselle parantuneet ja yritysten odotetaan käynnistävän odotustilassa olleita hankkeita, Rautaporras ennakoi tiedotteessa.

Uudet tilaukset ja tilauskannat ovat hieman vahvistuneet edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, kysyntä ei heikentynyt tulleista huolimatta ja toimialan henkilöstömäärä on pysynyt alkuvuoden aikana vakaana.

Uusien tilausten arvo oli huhti-kesäkuussa viisi prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja viisitoista prosenttia suurempi kuin vuoden 2024 vastaavalla ajanjaksolla. Suurimmalla toimialalla eli kone- ja metallituoteteollisuudessa uusien tilausten arvo oli huhti-kesäkuussa prosentin suurempi kuin edellisellä neljänneksellä. Vuoden 2024 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna saatujen uusien tilausten arvo nousi 13 prosenttia.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN toimitusjohtaja Minna Helle arvioi tilaisuudessa myös Purran budjettiehdotusta, jonka mukaan valtio lykkäisi myös tutkimus- ja kehitysrahoituksensa toteutusta siten, että ensi vuodelta siitä säästyisi 56 ja vuodelta 2027 peräti 115 miljoonaa euroa.

Helle varoittaa harha-askelien ottamisesta.

– Olemme Teknologiateollisuudessa nyt todella huolissamme siitä, että Suomessa on budjettikysymyksiin liittyen nostettu esille kysymys julkisen tki-rahoituksen kasvutavoitteen lykkäämisestä vuodesta 2030 vuoteen 2035.

Helteen mukaan Suomi ei voi pärjätä kuin koulutuksella, osaamisella, innovaatiolla ja uusilla vientituotteilla. Helle puhuu kansallisesta konsensuksesta, jota nyt oltaisiin siis horjuttamassa.

– Puhe siitä, että päätöksiä julkisista tki-panostuksista otettaisiin takaisin, vaikka vain aikatauluja lykkäämällä, niin tämähän on kuin märkä rätti päin yritysten kasvoja. Yritysten näkökulmasta pahinta mitä voi tehdä, on viedä luottamus päätösten pitävyydestä.

Demokraatti kysyi Helteeltä vielä, näkeekö hän Purran esityksessä mitään positiivista. Tähän hän korosti sen oleellisuutta, että kaikki päätökset lisäävät investointihalukkuutta ja tukevat kasvua.

– On todella tärkeää, ettei tehdä mitään päätöksiä, jotka ovat ristiidassa näiden tavoitteiden kanssa. On täysin kiistaton tosiasia tutkimustiedonkin valossa, että kun lisätään panostuksia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin, niin se lisää kasvua. Näitä panostuksia pitää suojata, se on meille kaikkein tärkein asia tässä tilanteessa, Helle vastasi.

Toimitusjohtaja sanoi samalla, että tilanne on totta kai vaikea.

– Tässä pelataan samaan aikaan lyhyttä peliä ja pitkää peliä. Lyhyellä aikavälillä pitäisi pystyä saamaan valtiontalouden tilanne parempaa kuosiin. Joudutaan tekemään leikkauksia, mutta samaan aikaan pitää varmistaa se, ettei syödä tulevaisuuden kasvun eväitä.

– Tämä yhtälö on äärimmäisen vaikea, mutta mitä ikinä tehdään, ei tehdä mitään sellaista, joka vie pohjaa pois meidän tulevaisuuden hyvinvoinnin rahoituksen mahdollisuuksilta, jotka liittyvät kasvuun, Helle summasi.