Demokraatin näkemistä asiakirjoista käy ilmi, että EK on valmis hyväksymään eduskunnan perustuslakivaliokunnan vaatimat muutokset hyvityssakkoihin, mutta se ei kelpuuta täsmennyksiä poliittisen lakon määritelmään tai myötätuntotyötaisteluihin.

Eduskunta käsittelee parhaillaan lakkolakeja koskevaa hallituksen esitystä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (TyV) sai viime viikolla lausunnot perustuslaki- ja lakivaliokunnilta. Maanantaina TyV käsitteli lausuntoihin liittyvää työ- ja elinkeinoministeriön vastinetta, jossa esitetään muutoksia paitsi hyvityssakkoihin myös poliittisten ja myötätuntolakkojen määritelmään.

Demokraatti on nähnyt sekä ministeriön vastineen että EK:n vastinetta koskevan lausunnon.

PeV kuitenkin edellytti ministeriötä vastaamaan myös myöntätuntotyötaisteluja ja poliittisia lakkoja koskeviin epäselvyyksiin.

MINISTERIÖ esittää poliittista lakkoa koskevaan pykälään täsmennystä ja lisäisi lakon määritelmään viittauksen valtakunnalliseen, alueelliseen tai paikalliseen päätöksentekoon.

Merkittävämpää lisäystä se esittää kohtaan, joka käsittelee poliittisesta lakosta tuotantotoiminnalle aiheutuvia häiriöitä. Muutoksissa todetaan, että häiriöitä ennen lakkoa ja lakon päättymisen jälkeen tulee välttää, jos ne ovat “kohtuudella vältettävissä toimeenpanijan käytettävissä olevin keinoin”. Ministeriö ehdottaa myös lisäystä, jossa todetaan, ettei velvoite välttää häiriöitä estä poliittisen työnseisauksen toimeenpanoa.

Hallitus on lakiesityksessään rajannut poliittisen lakon keston 24 tuntiin ja kieltänyt lakon järjestämisen samasta syystä uudelleen. Ministeriö esittää täsmennystä pykäläkirjaukseen lisäämällä mukaan 12 kk:n rajauksen. Täsmennyksen jälkeen poliittisen lakon voisi järjestää saman tavoitteen saavuttamiseksi uudelleen, kunhan lakkojen välissä on kulunut vuosi.

EK katsoo omassa ministeriön vastinetta koskevassa lausunnossaan, etteivät täsmennykset poliittisen lakon määritelmään tai myötätuntotyötaisteluihin ole tarpeellisia. Perusteluksi kannalleen EK tarjoaa TyVille jo maaliskuussa (13.3.) ennen perustuslakivaliokunnan lausuntoa (5.4.) esittämiään näkemyksiä.

TEM ei vastineessaan huomioi poliittisten lakkojen ja poliittisluonteisten työtaistelujen välistä eroa, mille on annettu merkitystä kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten tulkinnassa.

Poliittisluonteisilla lakoilla pyritään vaikuttamaan työntekijöiden taloudellisten ja sosiaalisten etujen edistämiseen ja puolustamiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön on perustellut erottelun puuttumista sillä, että puhtaiden poliittisten lakkojen rajoittaminen olisi käytännössä merkityksetöntä, koska Suomessa järjestetyt poliittiset lakot on luokiteltavissa poliittisluonteisiksi.

Ministeriö esittää myöntätuntotyötaistelua koskevaan pykälään muutoksia, joilla pyritään täsmentämään suhteettoman työtaistelun määritelmää ja kohtuullistamaan sen seurauksia muille kuin varsinaisen pääriidan osapuolille.

LAKKOSAKKOJEN osalta ministeriö esittää työnantajalle velvoitetta ilmoittaa sakoista työntekijälle kirjallisesti niin, että ilmoituksesta käy ilmi tuomioistuimen todenneen lakon laittomaksi. Työantajalla ei ole oikeutta kuitata 200 euron hyvitysmaksua työntekijän tililtä kuin työntekijän suostumuksella tai sellaisen lainvoimaisen tuomion perusteella, jolla hyvitys on tuomittu maksettavaksi.

Perustuslakivaliokunta on velvoittanut lakiesitystä sakkojen osalta täsmennettäväksi. Ministeriön vastine kelpaa hyvityssakkojen osalta myös EK:lle.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta päättää työrauhalakia koskevan mietinnön sisällöstä itsenäisesti.